Taidot muodostavat hierarkian, jossa perustaitojen päälle rakentuvat lajitaidot. Liikunnallisten perustaitojen hallinta luo raamit lajitaidoille, mitä parempi perustaitotaso, sitä pidemmälle voidaan päästä lajitaitojen kanssa. Tästä dynamiikasta asiantuntijat ovat hyvin yksimielisiä. Mutta onko tälle väittämälle tieteellistä evidenssiä? Tuore tutkimus Kroatiasta (Culjak, Z., Kalinski, S., Kezic, A. & Miletic, D. Influence of fundamental movement skills on basic gymnastics skill acquisition. Science of Gymnastics Journal. Vol 6 Issue 2: 73-82) osoitti, että ne lapset, joilla liikunnalliset perustaidot olivat hallinnassa, oppivat voimistelun lajitaitoja paremmin.
Perustaitotasolla oli vaikutusta voimisteluliikkeiden oppimiseen
Culjakin tutkimusryhmän koehenkilöinä toimi 75 seitsemän vuotiasta poikaa ja tyttöä. Heidän liikunnalliset perustaidot testattiin, jonka jälkeen he osallistuivat 18 viikon ajan voimistelun opetukseen. Tutkimusjakson lopussa kansainvälisen tason arvostelutuomarit arvioivat voimistelutaidot. Liikunnallisten perustaitojen luokittelu tässä tutkimuksessa oli mielenkiintoinen ja minulle uusi. 24 eri testiä jaoteltiin seuraaviin pääluokkiin: välineen käsittelytaidot, vastuksen voittamistaidot, tilan hallintataidot ja esteiden ylittämistaidot. Merkittävimmiksi yksittäisiksi testeiksi nousivat lentopallon heitto seinään ja kiinniotto, esteradalla juoksu, kuntopallojen kantaminen ja suora juoksu. Voimistelutaitoja tässä tutkimuksessa edustivat silta, eteenpäin kuperkeikka, taaksepäin kuperkeikka alamäkeen, vaaka, käsinseisonta seinää vasten, kärrynpyörä, heilun renkailla takaheilahdus alastulolla, suora hyppy ponnistuslaudalta, ponnistuslautahyppy istuvassa asennossa, asentojen vaihto renkailla, kävely puomilla, hyppy alas puomilta.
Kroaattien tutkimustulokset osoittivat, että liikunnallisilla perustaidoilla oli merkitystä voimistelutaitojen oppimiselle. Perustaitojen eri ryhmistä merkityksellisin oli esteiden ylittämistaidot. Loogista kyllä, välineen käsittelytaidoilla ei ollut yhteyttä voimistelutaitojen oppimiseen. Yksi sivutulos oli muun muassa se, että 18 viikon (39 koulun oppitunnin) määrä oli riittävä voimistelun taitojen oppimiselle. Oppimisjakson aikana lasten voimistelutaidot paranivat merkitsevästi.
Tutkimus jättää ilmaan joitakin kysymysmerkkejä. Mikä on esimerkiksi kehon mittasuhteiden ja fyysisten ominaisuuksien osuus ja merkitys toisaalta perustaitojen hallinnassa ja toisaalta voimistelutaitojen oppimisessa?
Miksi perustaidot vaikuttavat lajitaitoihin?
Kun joku taito vaikuttaa toiseen taitoon, puhutaan siirtovaikutuksesta. Tämä voi olla joko positiivista, jolloin jonkin asian osaaminen helpottaa toisen asian oppimista tai negatiivista, jolloin oppiminen vaikeutuu. Thorndike esitti jo 1914 teorian, jonka mukaan kahden taidon välillä vallitsee siirtovaikutus, jos taidoissa on identtisiä elementtejä. Mitä enemmän yhteisiä, samankaltaisia elementtejä, sitä voimakkaampi siirtovaikutus. Osgood (1949) täsmensi Thorndiken teoriaa väittämällä, että siirtovaikutusilmiö on seurausta samankaltaisuuksista ärsykkeissä ja reaktioissa. Siirtovaikutusilmiötä on myös selitetty tarkoituksenmukaisen prosessoinnin kautta (Morris et al 1977); esimerkiksi kun harjoitustilanne edellyttää ongelman ratkaisemista ja ongelman ratkaisuprosessit ovat samanlaisia kuin kilpailutilanteessa, niin tilanteiden välillä vallitsee siirtovaikutusta. Lukuisat viimeaikaiset tutkimukset tukevat näitä aikaisempia havaintoja, ja osoittavat, että harjoituksen tulee sisältää paljon vaihtelua, jotta oppijat voivat tutkia, kokeilla ja löytää omia ratkaisujaan. Tutkimukset painottavat myös sitä, että tämän harjoitusten sisältämän vaihtelun tulee sisältää samanlaista vaihtelua kuin kilpailutilanteessa.
Voimisteluun panostaminen kannattaa aina
Tässä kirjoituksessa tarkasteltu tutkimus todisti, että perustaitoihin panostaminen kannattaa voimistelussa. Tiedämme myös, että puolestaan voimisteluun panostaminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin lajissa kuin lajissa. On olemassa näyttöä siitä, että voimistelutaitojen parantamisella on positiivinen vaikutus myös muihin motorisiin taitoihin. Lopputulemana voidaan todeta että perustaitoihin panostaminen kannattaa aina!
