Nyt ei ole aikaa

Ehtiikö Nukkumatti ennen Alia?

Australian urheiluinstituutin (AIS) taitoasiantuntija Damian Farrow on kirjoittanut yhdessä Justin Kempin kanssa mielenkiintoisen kirjan ”Run like you stole something”. Tässä teoksessa kirjoittajat tarkastelevat urheilun eri ulottuvuuksia tieteen silmälasien läpi. Erityisen kiinnostava tässä teoksessa on sensorisia taitoja käsittelevä kappale. Farrow ja Kemp osoittavat laskelmillaan, että koska aikaa ei ole, niin vastustajan suoritukseen tulee reagoida jo ennen sen alkua. Muutama konkreettinen esimerkki: tavallisen ihmisen reaktioaika on noin 200 millisekuntia. Muhammad Alin nyrkki eteni lyönnissä 38 kilometriä tunnissa. Jos Ali olisi ollut sinusta 41 senttimetrin päässä (normaali iskuetäisyys nyrkkeilyssä), niin hänen nyrkillään olisi kestänyt 40 millisekuntia saavuttaa leukasi kärki. Jos olisit reagoinut lyöntiin ilman ennakointia, niin Ali olisi ehtinyt lyömään sinua kolmesti, ennen kuin ehdit tehdä mitään. Tosin todennäköisesti Nukkumatti olisi kyllä tullut kyläilemään ja heittämään unihiekkaa jo ensimmäisen iskun jälkeen. Ali itse kuvasi omaa nopeuttaan kerran sanomalla, että kun hän illalla laittaa oven pielestä valot pois, niin hän on jo sängyssä ennen kuin valo sammuu.

Muhammad Ali ja kanveesissa Sonny Liston vuonna 1965.

Muhammad Ali ja kanveesissa Sonny Liston vuonna 1965. Lähde: Flickr.com.

 

 

Tennissyötön palautus alkaa jo ennen syöttöä

Tenniksessä yli 200 kilometrin tuntinopeudella syötetyt syötöt alkavat olla lähes arkipäivää. Kovimman koskaan mitatun tennissyötön ennätystä pitää hallussaan Australian Sam Groth huikealla 263,4 km/h tykityksellään. Tenniksessä takarajalta takarajalle on matkaa 23,77 metriä. Kahdensadan kilometrin tuntinopeudella syötetty syöttö lentää kentän poikki 430 millisekunnissa. Syötön vastaanottajalla lyönnin valmistelu kestää noin 500 millisekuntia ja komennon siirtyminen aivoista lihaksiin noin 100–200 millisekuntia. Syötön vastaanottajan pitäisi päätellä mihin syöttö tulee ja tehdä ratkaisu siitä minkälaisen syötönpalautuksen lyö. Onnistunut syötönpalautus edellyttääkin, että päätös lyönnistä ja lyönnin valmistelu alkavat jo ennen kuin pallo on lähtenyt syöttäjän mailasta. Miten tämä on mahdollista? Hyvät tennispelaajat lukevat vihjeitä vastustajan syöttöliikkeestä; ote mailasta, pallon ylösheitto, jalkojen asento etc. Eräässä AIS:n tutkimuksessa eliittipelaajat kykenivät ennakoimaan oikein syötön suunnan jo 300 millisekuntia ennen syöttäjän mailan osumista palloon.

Jalkapallon rangaistuspotkun torjuminen on haastava tehtävä

Suurin koskaan mitattu pallon nopeus jalkapallon potkussa on tiettävästi Ronny Hebersonin 210 kilometriä tunnissa. Vaikka rankkareita ei suinkaan aina vedetä täysillä, on maalivahdilla silti hankala tehtävät torjua niitä. Matkaa pilkulta maaliin on yksitoista metriä. Keskimäärin pilkut ammutaan noin 75 km/h vauhdilla. Pallo kulkee maalilinjalle noin 530 millisekunnissa. Maalivahtien torjunta siitä, kun ensimmäinen liike havaitaan siihen kun pallo torjutaan, kestää noin 500–700 millisekuntia. Samalla tavalla kuin tennissyötössä, maalivahdin tulee arvioida potkun suunta ja korkeus jo ennen potkun alkua. Torjuntatehtävää ei myöskään helpota se, että maalivahti ei saa liikkua liian aikaisin. Huippumaalivahdit löytävät parhaat vihjeet potkaisijan tukijalan asennosta, josta he pystyvät päättelemään potkun ominaisuuksia.

Voimistelijoilta on ryöstetty aikaa pois

Huippuvoimistelijoilla on kiire muilla telineillä paitsi renkailla. Telinevoimistelu on hyvä esimerkki lajista, jossa urheilijoilta on ryöstetty eri telineillä aika pois ja tämä aika on siirretty renkaille. Vanhaan hyvään aikaan rekillä voimisteltiin lento-osat eli irrotukset erillisinä liikkeinä ja liikkeiden väliin pyörittiin jättiläinen tai pari. Nykyään rekkivoimistelu on peräkkäisten irrotusten ilotulitusta ilman väliliikkeitä. Sama trendi on havaittavissa myös permannolla, hevosella ja nojapuilla, joissa supervaikeat liikeosat seuraavat toinen toistaan pötkössä. Poikkeustelineitä ovat hyppy, jossa suoritetaan vain yksi temppu sekä renkaat. Toki renkaillakin tehdään liikeyhdistelmiä, mutta kyllä suuntauksena on myöskin se, että muilta telineiltä säästetty aika on siirretty renkaiden voimaosiin, joissa vietetyt sekunnit ovat piinaavan pitkiä. Lajin luonteen muuttuminen tulisi huomioida lasten ja nuorten harjoittelussa. Nuorten voimistelijoiden kannattaisi opetella tekemään (toki oman taitotasonsa) liikkeet nopeasti peräkkäin ilman taukoja tai väliliikkeitä.

Havainnointitaidot saattavat poistaa kiirettä

Lueskelin tässä eräänä päivänä aikani kuluksi urheiluvalmennuksen kulttiteosta ja klassikkoa, Dietrich Harren Valmennusoppia. Harre kirjoitti jo 1970-luvulla, että aistinelinten harjoittaminen on tärkeä osa taito- ja tekniikkaharjoittelua. Ilman hyvin toimivia aistinelimiä edellä mainitut aikapaineessa tehdyt urheilusuoritukset ovat hyvin haasteellisia. Aisteihin sinänsä ei varmaan juurikaan pystytä vaikuttamaan, mutta aistinelimien tarkoituksenmukaiseen käyttöön kylläkin. Puhutaan havainnointitaidoista, jotka ovat opeteltavissa. Jääkiekon huippuvalmentaja Jukka Rautakorpi kertoi harjoitteesta, jota hän oli teettänyt Alexander Barkoville. Kyseisessä harjoitteessa pelaaja vastaanotti edestäpäin tulevan kiekon ja palautti sen takaisin. Samaan aikaan molemmilta sivuilta tuli mailahäirintää. Harjoituksen tarkoituksena oli kehittää periferianäköä. Pelaajan tuli olla tietoinen siitä, mitä sivuilla tapahtuu, vaikka tarkka katse olikin kiekossa.

Lukkarilan Joje totesi kerran eri lajien taitovaatimuksista seuraavasti: ”jääkiekko on vaativa laji, koska siinä ollaan liukkaalla alustalla luistimen kapean terän varassa ja sohitaan pientä pelivälinettä pitkällä kepillä ja aikaa ei ole yhtään” – niinpä. Sanotaan, että parhaat pelaajat näkevät pelitapahtumat hidastettuina. Eksperttien on todettu eroavan noviiseista muun muassa siinä, että he pystyvät niputtamaan yhteen havaintoon noviiseja enemmän informaatiota. Taitavat pelaajat havaitsevat pelissä malleja, jotka he tunnistavat nopeasti. Näin kapasiteettia ja aikaa ei kulu yksittäisten pelaajien havainnointiin. Taitavat pelaajat näkevät vähemmällä vaivalla enemmän.

Olen kateellisena lukenut kuvauksia noista huippupelaajista, kun itsellä on sellainen olo, että pelitapahtumat etenevät pikakelauksella.

The Persistence of Memory, Salvador Dali 1931.

The Persistence of Memory, Salvador Dali 1931. Lähde: Flickr.com.

 

 

Taitotohtori

 

Kirjoittajasta

sami_kalaja

Sami Kalaja
Johtaja, LitT
Taitovalmennuksen asiantuntija
sami.kalaja@kihu.fi

Aikaisemmat kirjoitukset