MJ kehottaa katsomaan tyhjään tilaan

Youtubesta löytyy erinomainen video (alla), jossa Michael Jordan opastaa mihin kannattaa katsoa koripallon puolustuksessa. His Airness neuvoo katsomaan pallon ja puolustettavan pelaajan väliin. Tällöin on mahdollista nähdä ääreisnäöllä sekä pallo että pelaaja. Jos katsot palloa, hukkaat pelaajan ja jos katsot pelaajaa, niin hukkaat pallon. Pallon liikkuessa omaa asentoa tulee muuttaa siten, että katse pysyy näiden kahden kohteen välissä. Jordanin mukaan jotkut pelaajat uskovat olevansa niin nopeita, että he ehtivät siirtämään katsettaan pallosta pelaajaan ja takaisin. Kilpailu NBAssa on kuitenkin niin kovaa, että pienikin vastustajan etumatka johtaa vaikeuksiin. Jordanin esimerkki osoittaa, että katseen ja tarkkaavaisuuden kohteet voivat todellakin olla eri paikoissa.

Mitä oikein näemme silmänurkastamme?

Christian Vater, Mark Williams ja Ernst-Joachim Hossner (2020) julkaisivat mielenkiintoisen tutkimuskatsauksen ääreisnäön käytöstä urheilussa (What do we see out of the corner of our eye? The role of visual pivots and gaze anchors in sport. International Review of Sport and Exercise Psychology. 2020 vol 13, no 1, 81.103). Tässä laajassa ja mielestäni erittäin hyvin tehdyssä katsauksessa tutkijat perkasivat lähes 900 tutkimusta, joista lopulliseen vertailuun kelpuutettiin 29 kpl. Katsekäyttäytymisen tutkimusmetodit luokiteltiin kolmeen ryhmään; A) silmien- ja pään liikkeiden rajoittaminen B) visuaalisen informaation saatavuuden manipulointi ja C) luonnollisen katsekäyttäytymisen mittaaminen.

Vater ym. kuvailevat artikkelissaan kolmea urheilijoiden katseeseen liittyvää käsitettä. Ankkurointi (gaze anchor) on katseen kiinnittämistä periferaalisten vihjeiden prosessoinnin ja häiriöiden välttämisen kannalta optimaaliseen paikkaan. Edellä mainittu M Jordanin esimerkki on juurikin katseen ankkurointia. Toinen esimerkki voisi olla se, että jalkapallossa katseen ankkurointi vastustajan lantioon mahdollistaa vastustajan suunnanmuutosten havainnoinnin tarkalla näöllä samalla kun ääreisnäöllä prosessoidaan muiden pelaajien sijaintia ja liikettä.

Visuaalinen pivot -piste (visual pivot), on puolestaan se katseen kiinnittymisen kohta, josta katseen siirtäminen relevanttiin kohteeseen nopealla silmäliikkeellä, sakkadilla, on optimaalisinta. Visuaalinen pivot on piste, jonka ympärille visuaalinen informaation etsintä rakennetaan. Pivot pisteessä sekä tarkan että ääreisnäön käyttö on optimaalista. Esimerkkinä pivotoinnista on pesäpallon lyöjä, joka kiinnittää katseensa lukkarin peliasun rintaan. Tästä kohteesta katseen on nopea siirtyä palloon tai heittokäteen aina tilanteen mukaan.

Kolmas katsekäyttäytymisen muoto on tarkan näön kiinnittäminen kohteeseen (foveal spot). Tämä katsekäyttäytymisen muoto korostuu lajeissa, joissa periferiasta ei tarvitse etsiä informaatiota. Näitä ovat useat tarkkuuslajit.

Tutkijat nostavat artikkelissaan eri lajeista muun muassa seuraavanlaisia havaintoja:

Koripallossa taitavat pelaajat hyödyntävät ääreisnäköään määrittämään mihin tarkka näkö kannattaa seuraavaksi kohdistaa. Pelaajat käyttävät ääreisnäköä ennakoinnin työkaluna.

Jalkapallossa paitsiotilannetta tarkkaileva erotuomari katsoo sentraalinäöllään hyökkääjän ja puolustajien sijaintia suhteessa maaliin ja ääreisnäköä hyväksikäyttäen määrittää syötönantohetken. (Keskustelin erään suomalaisen jalkapallotuomarin kanssa. Hän vahvisti tuon edellä kuvatun ilmiön ja kertoi, että myös äänellä on merkitys. Kotimaisessa sarjassa tuomari kuulee, kun potku lähtee. Isoissa peleissä tätä työkalua ei kuitenkaan ole käytössä kovan metelin johdosta.)

Kriketissä ja baseballissa ääreisnäköä hyödynnetään syötön lukemisessa siten, että eliittipelaajat kiinnittävät katseensa syöttäjän kyynärpäähän käyttäen sitä visuaalisena pivot -pisteenä. Eliittipelaajat myös ennakoivat pallon lentorataa siirtämällä katseensa sinne, minne pallo on tulossa, kun taas noviisit seuraavat palloa.

Kamppailulajeissa katsekäyttäytyminen vaihtelee lajin mukaan. Judossa eliittiurheilijoilla katse on vastustajan päässä ja ääreisnäöllä tarkkaillaan vastustajan käsiä ja jalkoja, heikompien judokoiden siirtäessä katsettaan näihin kohteisiin. Lajin luonne vaikuttaa siihen, mihin kamppailijat katsovat. Potkupainotteissa lajeissa katse on alempana kuin lyöntipainotteisissa lajeissa.

Lentopallossa huippupelaajat (tässä tutkimuksessa 6 paikan pelaaja puolustuksessa) katsovat tyhjään tilaan hyökkääjän ja puolustajien välissä. Näin he pystyvät operoimaan ääreisnäöllään.

Antioksidantit vauhdittavat näkösignaalin käsittelyä

Bowier, Renzi & Hammond (2014) tutkivat kahden antioksidantin pitoisuuksia silmässä ja niiden vaikutuksia näkemiseen (A Double-Blind, Placebo-Controlled Study on the Effects of Lutein and Zeaxanthin on Neural Processing Speed and Efficiency). Koeasetelma oli hyvin tehty placeboineen. Tulokset olivat hätkähdyttäviä; luteiinia ja zeaksantiinia saaneiden koehenkilöiden visuaalinen reaktioaika parani 10%!!! En tiedä, onko Suomessa myynnissä kyseisiä antioksidantteja sisältäviä silmätippoja, mutta luomuna näitä löytyy muun muassa näistä kasviksista:

Hyviä zeaksantiinin lähteitä ovat

• oranssi paprika
• maissi
• pinaatti
• romainesalaatti
• ruusukaali
• herneet
• lehtikaali
• appelsiini
• mandariini
• goji-marja

Hyviä luteiinin lähteitä ovat

• avokado
• pinaatti
• vihreät pavut
• parsakaali
• selleri
• kesäkurpitsa
• ruusukaali
• pistaasipähkinät
• maissi
• porkkana
• kiivi
• appelsiinimehu
• oranssi paprika

Kuinka paljon näitä sitten pitää syödä näkösignaalin käsittelyn nopeuttamiseksi? Täytyy ottaa selvää, mutta sen verran terveellisiltä nuo yllä olevat vihannekset, hedelmät ja marjat vaikuttavat, että niitä kannattaa joka tapauksessa sisällyttää ruokavalioon.

Eläinvauvojen kuvat parantavat oppimista

Tähän loppuun vielä kiehtova ja viehättävä havainto. Yoshikavanan, Nittonon ja Masakin (2020) tutkimuksessa koehenkilöille näytetyt eläinvauvojen kuvat (Effects of Viewing Cute Pictures on Quiet Eye Duration and Fine Motor Task Performance. Front. Psychol., 10 July 2020) pidensivät Quiet Eye-ilmiön kestoaikaa ja paransivat hienomotorisen tehtävän suoritustarkkuutta. Tutkimuksessa osalle koehenkilöitä näytettiin eläinvauvojen kuvia ja osalle aikuisten eläimien kuvia. Eläinvauvojen kuvia katselleiden koehenkilöiden liiketarkkuus parani tehtävässä, jossa piti siirtää pieniä paloja pelialustan aukoista.

Älä siis tuomitse ihmisiä, jotka laittavat kissavideoitaan someen – ne saattavat parantaa oppimistasi.

Taitotohtori