Just do it!

Tiedostamaton oppiminen mahdollistaa paljon

Tiedostamaton (implisiittinen) oppiminen taklaa tietoisuuden pullonkaulaa. Tiedostamaton mielemme kykenee käsittelemään samassa ajassa n. 280 000 kertaa enemmän informaatiota kuin tietoinen mielemme (Järvilehto 2012). Tämä mielemme ominaisuus avaa myös taitojen oppimiselle huikeita mahdollisuuksia. Perinteinen, teknisten yksityiskohtien kuvailuun tukeutuva opettaminen ja valmentaminen asettavat oppijalle aikamoisen kuorman ja oppiminen ei aina tapahdu suinkaan parhaalla mahdollisella tavalla. Usein tällaiset tekniset ohjeet ovat tarpeettomia ja joissakin tapauksissa ohjeilla saattaa olla jopa suoritusta heikentävä vaikutus. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että yksi tiedostamattoman oppimisen etuja on se, että opitut asiat kestävät painetta paremmin (mm. Masters & Poolton 2012).

Implisiittisen oppimisen on todettu olevan erityisen toimivaa silloin, kun harjoittelun kohteena ovat liikehallintataidot (Araujo et al 2009).

Miten implisiittistä oppimista tuetaan käytännössä?

Australian Institute of Sportin (AIS) taitoasiantuntija Damian Farrow (2013) listaa mainiossa kirjassaan ”7 Things we don’t know” viisi käytännön metodia, joilla implisiittistä oppimista voidaan tehostaa:

1. Kuvaile taitosuorituksen vaatimukset analogian tai metaforan avulla

Näitä mielikuvia käytettäessä minimoidaan eksplisiittisten ohjeiden tarve. Esimerkiksi tenniksen syötön opettelussa voidaan antaa kehotus heittää palloa mailalla. Pallon ylös heittoa voi ohjeistaa kananmunien laittamisella kuljetushihnalle. Näin pallo nostetaan pehmeästi korkealle sen sijaan, että se heitettäisiin ylös.

Vastaavanlaisia mielikuvia löytyy eri lajeista. Pöytätenniksessä pelaaja voi kuvitella ilmaan suorakulmaisen kolmion, jonka hypotenuusaa pitkin hän lyö kämmenlyöntinsä. Voimistelussa kipin tekijä voi kuvitella vetävänsä farkkuja jalkaansa. Klassikkoesimerkki on Tom Amberryn maailmanennätys vuonna 1993 perättäisissä onnistuneissa koripallon vapaaheitoissa. Amberry (joka oli tuolloin 71-vuotias!) heitti pallon keskelle keksintöä 2750 kertaa, kunnes salivuoron päättyminen keskeytti ennätyskokeen 😊 Kysyttäessä mitä hän ajatteli heittäessään, vastaus oli tyrmäävä: ”Minulla on pitkä käsi, jolla otan piparkakkuja ylähyllyltä” (Farrow et al. 2008).

Rafael Nadal syöttämässä. Lähde: https://www.flickr.com/photos/43555660@N00/7107958053

2. Teetä jotakin toista tehtävää samanaikaisesti

Suorittajan ajatusten ollessa kohdistettuina sekundaaritehtävään, primääritehtävä hoituu automaattisesti. Sekundaaritehtävät voivat olla oppijan mielenkiinnon mukaan suunnattuja. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi numeroiden laskeminen ääneen tuhannesta alaspäin kolmentoista välein, maailman valtioiden pääkaupunkien luetteleminen, Spotifyn musiikin mukana laulaminen tai vaikkapa laskutehtävien ratkaiseminen. Sekundaaritehtävän suorittaminen ääneen varmistaa sen, että oppija on täysillä sisällä tehtävän ratkaisemisessa. Riippumatta sekundaaritehtävästä, primaaritehtävä pitää kuitenkin suorittaa niin hyvin kuin mahdollista. Etenkin oppimisen alkutaipaleella tämänkaltainen toiminta on haasteellista – mutta vaivannäkö kannattaa.

3. Luo virheettömän suorituksen takaavat harjoitteluolosuhteet

Jatkuva onnistuminen ehkäisee oppijaa pohtimasta ja ylianalysoimasta sitä, kuinka liike pitää tehdä. Koska virheitä ei ole, niin niiden syitäkään ei tule pohdittua. Esimerkiksi jalkapallon potkaisemista maaliin voidaan harjoitella niin läheltä, että kaikki laukaukset löytävät tiensä perille. Jonkin ajan kuluttua, vaikkapa 50 vedon jälkeen haastetasoa lisätään siirtymällä kauemmaksi. Tämä metodi on jossain määrin ristiriidassa vallitsevan valmennuskäsityksen kanssa, mutta esimerkiksi suorituskuopassa olevaa urheilijaa se saattaa auttaa.

4. Älä anna oppijalle lainkaan palautetta

Ympäristö, jossa oppija ei saa lainkaan palautetta suorituksestaan (esimerkiksi estämällä visuaalinen palaute), saattaa tehostaa implisiittistä oppimista. Logiikkana tässä on se, että jos et näe mitä tapahtui, niin et voi myöskään ylianalysoida sitä. Myös tämä metodi on hieman ristiriitainen, jos tosin käytännön esimerkkejä on löydettävissä. Monet golffarit harjoittelevat lyöntejään verkkoon, jolloin he eivät saa tietoa pallon lentoradasta. Tunnettu rugbyn potkaisija Jonny Wilkinson potki suuren määrän potkuja edessään lähellä olevaan palloverkkoon. Molemmissa esimerkeissä harjoittelukonteksti poisti informaatiopalautteen pallon lentoradasta ja näin ollen kenties pienensi pohdintaa siitä, miksi pallo lensi tiettyyn suuntaan.

5. Käytä tehtävään liittyviä, mutta tavoitteen kannalta irrelevantteja ohjeita

Tällä metodilla oppijan huomio kiinnitetään avaininformaatioon, mutta hänelle ei suoraan kerrota mikä on kriittistä informaatiota. Menetelmä on erityisen käyttökelpoinen havainto- ja ennakointitaitojen harjoittelussa. Esimerkiksi, kun tennispelaajan tarkoituksena on arvioida vastaanotettavan syötön suunta, on osoitettu, että syötön vastaanotto on parantuu, kun ohjeistuksena on arvioida syötön nopeutta. Ohjeet arvioida syötön nopeutta (implisiittinen oppiminen) parantavat syötön suunnan arviointia enemmän kuin syötön suunnan arviointiin kohdennetut ohjeet (eksplisiittinen lähestymistapa). On todettu, että implisiittiset oppimisohjeet suuntaavat oppijan visuaalisen tarkkaavaisuuden syötön tärkeisiin vaiheisiin, mutta jättävät silti oppijoille tilaa löytää vihjeiden tärkeys itse.

Tor Norretrandersin sanoin: ”Normaalisti et tarvitse tietoisuutta, ja kun sitä tarvitset, toivot ettei näin olisi.”

Taitotohtori

 

Lähteet:

Araujo, D., Ripoll, H. & Raab, M. (2009). Perspectives on Cognition and Action in Sport. Nova.

Farrow, D., Baker, J. & MacMahon, C. (2008). Developing Sport Expertise. Routledge.

Fournier, J. & Farrow, D. (2013). 7 Things we don’t know! Coaching Challenges in Sport Psychology and Skill Acquisition. Mindeval.

Järvilehto, L. (2012). Tee itsestäsi mestariajattelija. Tammi.

Masters, R. & Poolton, J. (2012). Advances in implicit motor learning. Teoksessa Hodges, N. & Williams, M. (toim.) Skill Acquisition in Sport: Research, Theory and Practice. Routledge.

Kirjoittajasta

sami_kalaja

Sami Kalaja
Johtaja, LitT
Taitovalmennuksen asiantuntija
sami.kalaja@kihu.fi

Aikaisemmat kirjoitukset