Pandemia on lisännyt omatoimista harjoittelua
Covid-pandemia on lisännyt entisestään videovalmennuksen suosiota. Kohtaamisrajoitusten vuoksi sekä kuntoilu että urheiluvalmentautuminen ovat olleet pääsääntöisesti pakko toteuttaa omatoimisesti kotioloissa. Videovalmennuksen laajuudesta kertoo se, että esimerkiksi Google löytää hakusanoilla ”follow along workout” yli 90 miljoonaa tulosta. Videovalmennus ei silti ole mikään uusi keksintö, varttuneempi lukijakunta muistanee muun muassa Jane Fondan jumppavideot ja niiden suuren suosion.
Videoita edeltävällä ajalla ja osin sen aikanakin joissakin urheilulajeissa käytettiin ”köyhän miehen videoita”, joissa kirjan tai vihkon sivujen reunaan asetettiin valokuvat tai piirrettiin tikku-ukot liikkeen vaihe vaiheelta. Kun sivuja pläräsi nopeasti, niin liike eteni videokuvan tapaan. Muistan, kuinka 1980-luvulla saksalaiset huippuvoimistelijat selasivat näitä vihkojaan aina telinekäyntien välissä. Ajatuksena oli tukea varsinaista voimistelua yhdenlaisella mielikuvaharjoittelulla. Heinz-Dieter Schultze antoikin minulle tällaisen vihkon, mutta valitettavasti olen sen kadottanut – harmi. Itselläni oli myös Tony Mottramin (1975) tennisopas, jossa sivujen laidassa oli valokuvin etenevät liikesarjat. Kirjassa oli yhteensä kahdeksan lyöntisuoritusta, neljä kumpaankin suuntaan selatessa. Koulutunneilla pläräsin (opettajalta salassa) muun muassa Evonne Goolagongin rystylyöntiä kellonsoitosta kellonsoittoon.
Kuinka tehokas oppimis/opetusmenetelmä videovalmennus on ja mitkä ovat menetelmän etuja ja haittoja? Näihin kysymyksiin vastaavat osaltaan liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden Antti Vuoriaisen ja Leo Haapasalon erinomaiset opinnäytetyöt, joita olen käyttänyt tämän tekstin lähteenä. Nämä työt olivat osa käsinseisontatutkimusta, jossa koehenkilöt harjoittelivat ohjevideoiden avulla käsinseisontaa kahdesti viikossa 13 viikon ajan. Videoiden tuottamisesta vastasivat Mikko Rinnevuori ja Henri Hänninen. Tulokset osoittivat, että käsinseisontasuoritukset paranivat videovalmennuksen avulla ja että osallistujat kokivat menetelmän hyväksi.
Käsinseisonta kehittyi videovalmennuksella
Follow along -videomenetelmässä osallistujat seuraavat omatoimisesti opetusta videolta. Käsinseisontatutkimuksessa videot olivat etukäteen nauhoitettuja, joten osallistujat pystyivät katsomaan niitä milloin halusivat, keskeyttämään videon tarvittaessa ja niin halutessaan myös seuraamaan jotkut kohdat useaan kertaan.
Käsinseisontasuorituksista mitattiin aika, joka parani intervention aikana keskimäärin noin kahdesta ja puolesta sekunnista noin kuuteen ja puoleen sekuntiin. Lisäksi käsinseisontojen laatu arviointiin telinevoimistelun arvosteluohjeisiin pohjautuvalla kriteeristöllä asteikolla 0-3. Käsinseisontojen laatupisteiden keskiarvo oli alkutesteissä 0.7 ja lopputesteissä 1.51. Sekä käsinseisonta-ajan että laadun paraneminen oli tilastollisesti merkitsevää, eli suoritusten paranemisessa ei ollut kyse sattumasta.
Autonomia koettiin hyvänä – yksilöllisen palautteen puute huonona
Osana käsinseisontatutkimusta Antti Vuoriainen suoritti osalle koehenkilöistä kyselyn ja haastattelun, joissa hän kartoitti osallistujien kokemuksia follow along -videomenetelmästä käsinseisontataidon opettelussa. Videovalmennuksen parhaiksi puoliksi koehenkilöt nostivat autonomian harjoittelun ajoittamisessa ja rytmittämisessä.
Antti kirjoittaa näin: ” Suurin etu videotallenteiden käytössä oli treenien aikatauluttamisen omien menojen mukaan kaikkien osallistujien mielestä. Tutkimukseen osallistuneet pystyivät itse säätelemään sitä, kuinka paljon ympärillä oli häiriötekijöitä kuten perheenjäseniä tai lemmikkejä. Autonomian kokemuksia tuli myös siitä, että videoiden opettajat esittelivät harjoitteista useamman eri version, joiden vaikeus vaihteli. Kolme tutkimukseen osallistunutta koki, että itselle oli helppo löytää sopivan haastava variaatio. Lisäksi videoiden erityispiirteet kuten kelaaminen mahdollisti nopean tarkistuksen, mikäli jokin ohje meni ohitse ensimmäisellä katselukerralla. Opettajien tekemiä demonstraatioita pystyi hidastamaan videotyökaluilla, jolloin hankalampikin harjoite oli helppo pilkkoa osiin ja teki havainnoinnin helpommaksi. Kaikki tutkimukseen osallistuneet kertoivat käyttäneensä kelaamista, pysäyttämistä ja muita videon mahdollisuuksia harjoitusten tukena.”
Videovalmennuksen huonoiksi puoliksi mainittiin yksilöllisen palautteen puute. Myös harjoitteluseuran puute ja samoina toistuvat osiot saivat kritiikkiä:
”Video-opetuksen negatiiviset puolet liittyvät suurelta osin palautteen ja vuorovaikutuksen puutteeseen. Opettajat eivät anna henkilökohtaista palautetta videotallenteilta. Harjoitusten tekeminen yksin pelkän videotallenteen toimiessa oppaana koettiin ajoittain raskaaksi, joskin se juuri mahdollisti harjoittelun itselle sopivana ajankohtana. Neljä tutkittavaa nosti lisäksi esiin sen, että korona-aikana oli vaikea löytää sopivia harjoittelutiloja tai -paikkaa, jos omassa kodissa ei mahtunut tekemään harjoitteita. Hitaasti eteneviä osioita kelattiin eteenpäin. Keskittyminen ja harjoittelumotivaatio kärsivät, mikäli ohjeet tulivat samanlaisina useamman harjoituskerran ajan.”
Hyvän videovalmennusmateriaalin tunnuspirteitä
Minkälainen video sitten toimii parhaiten? Guo ym. (2014) analysoivat 6,9 miljoonaa katselukertaa edX MOOC (massive open online course) verkkokursseista. Heidän havaintonsa oli muun muassa, että yli 6–9 minuutin pituiset videot ovat ajan haaskausta. Tutkijat nostivat esiin seuraavia seikkoja:
- lyhyet videot kiinnostavat enemmän – videot kannattaa pilkkoa alle kuuden minuutin pätkiin
- videot, joissa esityksen pitäjä (”puhuva pää”) näkyy diojen rinnalla ovat tehokkaampia kuin pelkkiä dioja näyttävät videot
- persoonallisen otteen sisältävät videot ovat huippu hi-fi -studioissa tehtyjä videoita toimivampia
- Khan-tyylin piirrosvideot (kynä piirtää esityksen aikana) kiinnostavat enemmän kuin Power Point diat
- Nopeasti puhuva esiintyjä välittää innostumistaan aiheesta – omaa puhetta ei kannata hidastaa
Yksi videovalmennuksessa huomioitava seikka on videon katsojalle aiheuttama kognitiivinen kuorma. Satu Hakanurmi (2022) listaa seuraavat suositukset:
”Palastelu – Jaksota videot siten, että katsojan on mahdollista kontrolloida etenemistään. Suosi lyhyitä videoita sarjana pitkien sijaan ja sijoita videoihin välikysymyksiä.
Modaliteettien hyödyntäminen – Käytä sekä verbaalista että visuaalista ilmaisua. Selosta animaatio sen sijaan että lisäät siihen tekstihuomioita. Pelkkä puhuva pää ei tuo sisältöön lisäinformaatiota.
Karsiminen – Poista videosta ylimääräinen sisältö. Jätä videon ulkopuolelle asiat, jotka eivät liity oppimistavoitteisiin. Myös musiikki, monimutkaiset taustat ja erikoistehosteet vievät katsojan huomiota.
Korostaminen – Nosta esiin olennaisia ideoita ja käsitteitä symbolein tai tekstein. Avaintiedon korostaminen auttaa katsojaa kohdistamaan huomiota, muistamaan ja soveltamaan tietoa muualla.
Mieti mikä on videosi pääviesti? Pohdi vaihtoehtoja miten kerrot ja näytät sen katsojalle korostaen keskeisiä asioita ja minimoiden ylimääräisen hälyn? Miltä haluat videon lopputuloksen näyttävän?”
Tämän käsinseisontatutkimuksen havaintojen perusteella videovalmennus näyttäisi olevan erinomainen opetusmenetelmä. Toki pelkkä menetelmä ei tee autuaaksi, suuri merkitys on luonnollisestikin videoiden sisällöllä. Käsinseisontatutkimus seisoi tässä mielessä vakaalla alustalla, kiitos videot toteuttaneiden huippuasiantuntijoiden Mikko Rinnevuori ja Henri Hänninen.
Lähteet:
Guo, P. J., Kim, J. & Robin, R. 2014. How video production affects student engagement: An empirical study of MOOC videos. ACM Conference on Learning at Scale. Viitattu 22.2.2022 http://groups.csail.mit.edu/uid/other-pubs/las2014-pguo-engagement.pdf.
Haapasalo, L. 2021. Harjoitustauon vaikutus käsilläseisontataidon oppimiseen. Valmennus- ja testausopin kandidaatintutkielma. Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto. Syksy 2021.
Hakanurmi, S. 2022. Pedagogisesti mielekäs video. Viitattu 24.2.2002 https://blogit.utu.fi/erappu/pedagogisesti-mielekas-video/
Mottram, T. 1975. Tennistaito. WSOY Urheiluoppaita 19.
Vuoriainen, A. 2021. ”KUKAAN EI VOI ANTAA SITÄ TAITOA SULLE” Kokemuksia follow along-video opetukseen osallistumisesta käsinseisonnan harjoittelussa. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto. Syksy 2021.
