Mikään ei ole käytännöllisempää kuin kunnon teoria

Corkin konferenssi vei teoriaa käytäntöön

Movement & Skill Acquisition Ireland järjesti huhtikuussa Irlannin Corkissa taitojen oppimiseen liittyvän konferenssin. Tapahtuma syntyi Kisakallion taitokonferenssin innoittamana. Kisakallio saikin ylenpalttisen runsaasti suitsutusta kaikkien aikojen taitotapahtumien ykkösenä. Professori Keith Davids avasi tapahtuman otsikon mukaisella Kurt Lewinin sitaatilla:” There is nothing so practical as a good theory.” Teorian ja käytännön kiinteä yhteys olikin Corkin konferenssin ehdoton vahvuus. Suurin osa alustajista havainnollisti teoreettiset sisällöt käytännön esimerkein.

Ronaldon testaajalla oli hyvät jutut

Konferenssin ehkäpä mielenkiintoisin esiintyjä oli tohtori Zoe Wimhurst, jonka esityksen aiheena oli visuaalisten taitojen harjoittelu; Visual training and sports performance: the role of the eyes in perception action coupling. Zoe Wimhurst on toiminut brittien olympiakomitean palkkaamana useissa eri lajeissa huippu-urheilijoiden havaintomotoriikan sparraajana. Hän muun muassa esiintyy asiantuntijana jättimenestyksen saavuttaneella Testing Ronaldo -videolla. Wimhurst korosti urheilijoille tehtävän näöntarkastuksen merkitystä. Mielenkiintoinen esimerkki oli eräs Valioliigapelaaja, joka oli harjoituksissa todella huono antaen muun muassa jatkuvasti kelvottomia syöttöjä. Kuitenkin pelitaidot olivat riittävän hyvät taaten pelaajalla avauskokoonpanopaikan. Suuri ero pelisuorituksissa harjoitusten ja ottelujen välillä johti pelaajan näön tarkastukseen. Kävi ilmi, että pelaajalla oli harvinainen sini-kelta -värisokeus, jonka johdosta hän ei erottanut harjoituksissa käytettyjä peliliivejä toisistaan. Kyseessä ei lienee ollut kynän terävin penaali, pelaajalle ei tullut mieleen kysyä valmentajalta miksi kaikki harjoitusliivit ovat samanväriset. Ongelma korjaantui, kun valmennus sai tiedon tästä värisokeudesta. Valmentajien tulee siis tuntea urheilijansa hyvin.

Yksi ominaisuus, jonka tunteminen hyödyttää koutsia, on dominoivan silmän tietäminen. Suurimmalla osalla ihmisiä toinen silmä dominoi. Useissa lajeissa peliasennolla ja rintamasuunnalla on ratkaiseva merkitys. Harmeja saattaa seurata, jos valmentaja opettaa pelaajalle peliasennon, joka on ristiriidassa tämän dominoivan silmän kanssa. Tosin Wimhurst muistutti, että tarkan näön ohella urheilija tekee havaintoja myös ääreisnäöllään. Urheilijan katseen kohdistaminen tiettyyn suuntaan, ei siis välttämättä kerro sitä mitä hän näkee. Mitä paremmin valmennus tuntee näköaistia ja siihen liittyviä ilmiöitä, sitä paremmin pystytään auttamaan urheilijaa. Zoe Wimhurst demonstroi luennollaan erään näköaistiin liittyvän illuusion. Hän jakoi meille kuulijoille aurinkolasin linssejä, joilla peitimme toisen silmän. Molemmat silmät siis näkivät, mutta toisen kuva oli tummennettu. Wimhurst heilutti avainketjuaan lineaarisessa liikkeessä edestakaisin. Muutaman sekunnin kuluttua näytti siltä kuin avainketju olisi pyörinyt ympyrää. Selitys tälle illuusiolle oli se, että informaation käsittely oli hitaampaa siinä silmässä, jonka näkymä oli tummennettu. Koska aivomme tekevät syvyyshavainnot vasemman ja oikean silmän välittämien kuvien erilaisuuden perusteella, syntyi illuusio avainketjun liikkumisesta kauemmaksi ja lähemmäksi. Tämän ilmiön tuntemisella on käytännön merkitystä esimerkiksi jalkapallossa valon ja varjon leikkauspisteissä.

Luennon päätteeksi Wimhurst demonstroi muutamia harjoitteita ja viitepelejä näköhavaintojen kehittämiseksi. Pelaajan selän takaa heitetyn pallon kiinniottaminen tähtäsi kohteen nopeaan löytämiseen. Kentän laidoilta viitepelin lomassa näytettyjen numeroiden ja niiden yhteen laskemisen tarkoituksena oli puolestaan lisätä kognitiivista kuormaa, mikä asettaa paineita nopealle havainnoinnille. Kun tämä ylimääräinen kuorma sitten otetaan pois, niin jäljelle jää nopea havainnointi – simple as that.

Urheilutaitojen hankkiminen vai sopeutuminen

Professori Keith Davidsin alustuksen aiheena oli, kuinka tieteellinen tutkimus on auttanut käytännön toimijoita taitojen edistämisen saralla. Koska käytetty kieli vaikuttaa suuresti ajatteluumme, käytettyjen termien kanssa tulee olla huolellinen. Davids muun muassa suositteli skill adaptation -ilmaisua skill acquisition -ilmaisun sijaan. Professori Davids kävi läpi esityksessään ekologisen dynamiikan ja non-lineaarisen pedagogiikan pääperiaatteita ja niiden soveltamista käytännön urheilutoimintaan. Teemoja lähestyttiin erilaisten jatkumojen kautta. Seuraavassa kuvassa on tarkasteltu urheilijan polun makrotasoa, yksittäisen harjoituksen mikrotasoa ja fyysistä aktiivisuutta. Vahva viesti käytännön toimijoille on, että yksilön tarpeista riippuen valmennuksen tulee liikkua näillä jatkumoilla milloin tahansa. Toisin kuin perinteisemmissä hahmotuksissa, tässä mallissa jatkumolla liikkumista voi tapahtua mihin suuntaan tahansa.

Davids, Güllich, Shuttelworth & Araujo 2016.

Keith Davids myös palautti mieleen Nikolai Bernsteinin oppeja, joiden mukaan liikettä ei toisteta identtisenä, vaan samankaltaisena. Kyse ei ole liikesuorituksen, vaan ongelmanratkaisuprosessin toistamisesta; repetitions without repetitions.

Davids myös esitteli hyvin käyttökelpoisen nelikentän harjoitusympäristön tarkasteluun liittyen toiminnan turvallisuuteen ja ennustettavuuteen.

Davids 2018.

Esityksensä lopuksi Keith Davids kertoi, kuinka käytäntö on auttanut teoriaa, toisin sanoen kuinka käytännön toimijoiden kokemukset ovat suunnanneet tutkijoiden mielenkiinnon kohteita ja lisänneet tieteen tekijöiden ymmärrystä asiasta.

Teoriaa käytäntöön

Kolmikon Mark O’Sullivan, Rick Shuttleworth ja Nick Winkelman esitykset olivat käytäntöpainotteisia.

O’Sullivanin taustayhteisö on jalkapallojätti Tukholman AIK. Seuran perusajatuksena on ”As many as possible, as long as possible, as good as possible.” Tukholman AIK:n toimintaa ohjaa Yhdistyneiden Kansakuntien lasten oikeuksien julistus. Tämän vuoden huhtikuussa AIK teki vahvan julistuksen, jolla he torppaavat liian aikaiset valinnat. Valmiiden lahjakkuuksien löytämistä tärkeämpää on löytää aikaa lahjakkuuksien kehittämiselle. O’Sullivan korosti esityksessään lapsen ja nuoren yksilöllisen kehittymisen tunnistamisen ja huomioimisen tärkeyttä. Toiminnan rakenteet sopeutetaan lapsen tarpeisiin eikä päinvastoin. Davidsin tapaan O’Sullivan nojautui non-lineaariseen pedagogiikkaan. Hän antoi valmennukselle seuraavia ohjeita:

  • harjoitusten tulee vastata kilpailua
  • toistoja ilman toistoja
  • havainnon ja toiminnan yhdistäminen
  • tarkkaavaisuuden kohde oman kehon ulkopuolelle

Rick Shuttleworth käsitteli omassa osuudessaan ekologista dynamiikkaa urheilussa. Toiminta ei hänen mukaansa ole reagointia ympäristön ärsykkeeseen jollakin jo valmiina mielessä olevalla. Kyse on henkilön sopeutumisesta kontekstiin tarkoituksenaan saavuttaa tavoite. Liikkeet ovat toiminnallisia suhteita ja ne ovat saavutettavissa useilla eri tavoilla. Ei siis ole olemassa vain yhtä oikeaa tapaa. Jonkin kohteen havaitsemista ei voida erottaa sen merkityksestä. Yksilöt eivät niinkään havainnoi tilaa, vaan mahdollisuuksia toimintaan, tarjoumia (affordances). Silloin, kun joukkueen pelaajilla on yhteinen näkemys tarjoumista, he voivat saavuttaa synergioita ja toteuttaa joukkueena taktiikkaa. Rajoitteita manipuloimalla joukkuetta voidaan ohjata löytämään nämä jaetut tarjoumat.

Seuraavan kuvan kautta Shuttleworth vei tätä informaation ja toiminnan yhdistämistä käytäntöön.

Shuttleworth 2018.

Nick Winkelmanin esityksen pääviesti oli se, että taktiikan toteuttaminen edellyttää tekniikkaa. Tekniikan toteuttaminen puolestaan fysiikkaa. Harjoittelun tulee edetä tässä järjestyksessä. Nick Winkelman myös demonstroi oivallisella tavalla, kuinka alkulämmittely voidaan toteuttaa siten, että erillistä venyttelyä ei tarvita ja samalla edistetään taitoihin liittyviä elementtejä. hän näytti esimerkkiharjoitteen, jossa rugbypallo heitettiin maan kautta eteenpäin liikkuvalle urheilijalle, jonka tehtävänä oli ottaa pallo kiinni ja potkaista se käsistä takaisin valmentajalle. Pallon pomppiminen eri suuntiin avasi tarvittavat liikelaajuudet ja näin ollen korvasi erillisen venyttelyn. Winkelmanin esityksen pääviesti liittyi informaation ja toiminnan yhteen kytkemiseen. Kaikissa esitellyissä harjoitteissa oli mukana joku vaihtoehto, jonka valinta perustui urheilijan tekemiin havaintoihin.

Kisakallio ja Movent & Skill Acquisition Ireland yhteistyöhön?

Corkin konferenssin aikana keskustelin järjestäjien kanssa mahdollisesta yhteistyöstä Kisakalliossa järjestettävän taitokonferenssin ja Irlannin konferenssin välillä. Ajatuksena on, että joka toinen vuosi järjestettäisiin taitojen oppimiseen liittyvä konferenssi Suomessa ja joka toinen vuosi Irlannissa. Näin tapahtumat eivät söisi toinen toisiaan, vaan voisivat muodostaa toisiaan tukevan ja täydentävän kokonaisuuden.  Ehdotus sai innostuneen vastaanoton ja suunnittelu jatkuu Skype-palaverien merkeissä – perästä kuuluu.

 

Taitotohtori

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjoittajasta

sami_kalaja

Sami Kalaja
Johtaja, LitT
Taitovalmennuksen asiantuntija
sami.kalaja@kihu.fi

Aikaisemmat kirjoitukset