Kirjoittajan Sami Kalaja blogi
- Oppiiko videolta taitoja? Follow along -videovalmennuksen hyvistä ja huonoista puolista 1.3.2022Pandemia on lisännyt omatoimista harjoittelua Covid-pandemia on lisännyt entisestään videovalmennuksen suosiota. Kohtaamisrajoitusten vuoksi sekä kuntoilu että urheiluvalmentautuminen ovat olleet pääsääntöisesti pakko toteuttaa omatoimisesti kotioloissa. Videovalmennuksen laajuudesta kertoo se, että esimerkiksi Google löytää hakusanoilla ”follow along workout” yli 90 miljoonaa tulosta. Videovalmennus ei silti ole mikään uusi keksintö, varttuneempi lukijakunta muistanee muun muassa Jane Fondan jumppavideot ja niiden suuren suosion. Lähde: https://www.flickr.com/photos/narisa/2718743052/in/photostream/ Videoita edeltävällä ajalla ja osin sen aikanakin ...Lue lisää...
- Pieni tauko harjoittelussa ei näyttäisi haittaavan oppimista 5.1.2022Yksi sitkeimmistä taitoharjoitteluun liittyvistä käsityksistä on jatkuvan, päivittäisen harjoittelun elintärkeys taidon oppimisen ja tuntuman pysymisen kannalta. Uimarit korostavat otetta veteen ja palloilijat pallotuntumaa. Mikä merkitys on sitten sillä, kun harjoitteluun tulee tauko? Taukojahan tulee väistämättä, milloin mistäkin syystä; loukkaantumiset, sairastelut, työ-, opiskelu- ja perhe-elämän kiireet, harjoittelupaikkojen sulkeminen ja niin edelleen. Ystäväni Mikko Rinnevuori oli minuun yhteydessä ja ehdotteli asian tutkimista. Veljeni Teppo lähti mukaan ja ...Lue lisää...
- Vaihtelun kipinä sytyttää oppimisen liekin 18.6.2021Oppijan osaamisen ja tehtävän vaatimusten välinen ristiriita käynnistää oppimisen. Avainasemassa on suorituksesta saatava sensorinen informaatio. Jokainen liike tuottaa kinesteettisen aistimuksen, joka saadaan eri aistien välityksellä. Kun liikkuja suunnittelee etukäteen, miten hän suorittaa liikkeen, hän samalla lataa odotusarvon sille, minkälaista sensorista informaatiota hän saa liikkeestä. Oppija ennakoi miltä liikesuoritus tuntuu, näyttää, kuulostaa, maistuu ja tuoksuu. Aivojen lähettäessä toimintakäskyn lihaksille, samasta käskystä lähtee kopio pikkuaivoihin. Liikkeen jälkeen ...Lue lisää...
- On eri asia osata tehdä temppu, kuin osata selittää se 19.3.2021Olen viime aikoina törmännyt (liian) usein valmennustilanteisiin, joissa urheilijalle selitetään hyvinkin tarkkaan, miten liike pitäisi suorittaa ja urheilijat ovat kehittyneet paremmiksi kuvaamaan sanallisesti tavoitesuoritusta kuin tekemään itse suorituksen. Valitettavasti kuitenkin liikkeen selittäminen ja liikkeen tekeminen ovat kaksi eri asiaa. Liikkeen verbalisointi saattaa vaikuttaa haitallisesti liikkeen suorittamiseen. Englanninkielinen ilmaisu ilmiölle on ”verbal overshadowing”. Siinä kieleen perustuva mielikuva varjostaa alleen havaintoihin liittyvän muistin vaikeasti selitettävissä olevat osat. ...Lue lisää...
- Älylaitteet: hyviksiä vai pahiksia taidon kannalta? 2.2.2021Älypuhelimien käyttö on lisääntynyt kaikissa ikäluokissa. Tilastokeskuksen mukaan tällä hetkellä Suomessa alle 55-vuotiaista 94 % on käytössään älypuhelin. Netin käyttö alkaa jo pienestä pitäen. Lasten mediabarometri kertoo, että jo vuonna 2013 puolet alle 1-vuotiaista ja 85 % 1-vuotiaista käytti internetiä. Mitä hyviä ja mitä huonoja puolia erilaisten ruutujen katselemisesta ja pelien pelaamisesta on perinteisen urheilun ja taitojen oppimisen kannalta? Englannin rubgymaajoukkueen näköasiantuntija Sherylle Calder opastaa Guardianin ...Lue lisää...
- Ajattelu urheilusuorituksen aikana ei aina ole pahasta, ei ainakaan ajattelun ajattelu 15.1.2021Joutaako Fitts & Posnerin malli jo Hall of Fameen? Paul Fitts ja Michael Posner lanseerasivat 1967 kolmiportaisen mallin taidon oppimisen vaiheista. Teoria on yksi siteeratuimmista taitojen oppimisen saralla ja se on pitänyt puolensa aina näihin päiviin saakka. Mallin mukaan oppiminen alkaa kognitiivisella (tiedollisella) vaiheella, jolloin oppija yrittää muodostaa mahdollisimman hyvän käsityksen opeteltavasta asiasta. Vaiheen nimi juontaa siitä, että tässä oppimisen vaiheessa kognitiivinen aktiivisuus on suurta. Suoritus ...Lue lisää...
- Robotti vai taiteilija? 5.1.2021Kumpi voittaa karhu vai leijona? Neuvostokiekon punakone vai Pele ja brassitaiturit? Pitäisikö urheiluvalmennuksen perustua pelikirjan opetteluun vai pelinluvun kehittämiseen? Voittaako ennakkosuunnitelmaa toteuttava kollektiivi tilanteissa luovalla tavalla toimivat yksilötaiturit? Oppiiko tekniikkadrilleillä pelaamaan? Takaavatko pienpelit ja peliharjoitukset riittävästi altistumisia eri tekniikoiden kehittymiselle? Tekniikkataiturilla, joka ei osaa pelata, ei ole mitään käyttöä ja toisaalta hyväkään pelikäsitys ei juurikaan lohduta, jos henkilökohtainen tekniikka ei mahdollista pelitilanteen mukaisia voittavia ratkaisuja. Muun ...Lue lisää...
- Tyhmä lihas tekee vain mitä aivot käskevät 14.12.2020Vaihtelu lisää harjoittelun vaikuttavuutta Jyväskylän yliopiston biomekaniikan professori Janne Avela esiintyi Kuortaneen voimavalmennusseminaarissa marraskuun puolivälissä. Erinomaisen luennon otsikkona oli ”Hermolihasjärjestelmän mukautuminen voimaharjoittelun vaihteluun.” Hermosto määrää mikä lihas supistuu, kuinka nopeasti ja kuinka voimakkaasti. Lihaksen roolina on vain toteuttaa aivojen ja hermoston sille antamia käskyjä, lihakset eivät itse tee päätöksiä. Eräs ydinkysymys on se, kuinka hyvin lihasta pystytään käskyttämään. Saadaanko lihaksesta irti 100% tehot ja supistuvatko oikeat ...Lue lisää...
- Kun ei katso mihinkään, niin näkee kaiken 19.11.2020MJ kehottaa katsomaan tyhjään tilaan Youtubesta löytyy erinomainen video (alla), jossa Michael Jordan opastaa mihin kannattaa katsoa koripallon puolustuksessa. His Airness neuvoo katsomaan pallon ja puolustettavan pelaajan väliin. Tällöin on mahdollista nähdä ääreisnäöllä sekä pallo että pelaaja. Jos katsot palloa, hukkaat pelaajan ja jos katsot pelaajaa, niin hukkaat pallon. Pallon liikkuessa omaa asentoa tulee muuttaa siten, että katse pysyy näiden kahden kohteen välissä. Jordanin mukaan jotkut ...Lue lisää...
- Onko nopea oppija hyvä oppija? 26.8.2020Oppimisnopeutta on perinteisesti pidetty lahjakkuustekijänä sekä urheilussa että liikuntakasvatuksessa. Nopeat oppijat ovat saaneet palkintonsa lahjakkuustutkissa, soveltuvuuskokeissa ja arvioinneissa. Mutta onko nopea oppija hyvä oppija? Maailman johtaviin neurotieteilijöihin lukeutuva Scott Kelso kyseenalaistaa voimakkaasti tämän käsityksen. Kelson mukaan ihminen, joka omaksuu jonkin taidon nopeasti ei itse asiassa ole oppinut mitään. Nopea oppija on vain menestyksellisesti hyödyntänyt olemassa olevaa sisäistä koordinaatiomalliaan tehtävän suorittamisessa. Attraktorit vetävät puoleensa Kelson ajattelu pohjautuu kehon ...Lue lisää...