Taitotohtorin blogi

Kirjoittajan Sami Kalaja blogi

  • Laaja liikevarasto suorituskyvyn avaintekijänä 6.9.2019 Uusien motoristen taitojen oppiminen on parasta aivojumppaa. Tähän johtopäätökseen päädytään ainakin Marcorin ja Okazakin (2019) upeassa artikkelissa ”Motor repertoire and gray matter plasticity: Is there a link?” Medical Hypoteses. Perinteisesti kestävyysharjoittelua on pidetty ykköstoimintona aivojen hyvinvoinnin ja sitä kautta myös suorituskyvyn kannalta. Taannoin tehtiin Ruotsissa mittava tutkimus, jossa yli miljoona varusmiestä polki kuntotestin ergometrillä ja suoritti älykkyystestin. Tulosten mukaan kunto- ja älykkyystestitulosten välillä vallitsi yhteys; mitä paremmin varusmies polki kuntopyörää, sitä paremmin hän ... Lue lisää...
  • Mihin unohtui määrätietoinen perusharjoittelu? 16.8.2019 Lueskelin kesälukemisena Ben Oakleyn mainiota teosta Podium – what shapes a sporting champion? Tässä kirjassa Oakley tarkastelee eri urheilulajien absoluuttisia huippuja ja etsii selityksiä huipulle pääsystä. Kirjailija kyseenalaistaa pyramidimallin, jonka mukaan huippu-urheilijoiden tuottaminen edellyttää suurta määrää ”lahjakkuuksia”, joista sitten jalostetaan jyvät akanoista. Väitteensä tueksi Oakley kertoo esimerkin tenniksestä, jossa USAssa on 19 500 000 lisenssipelaajaa ja maailman rankingin 30 parhaan joukossa 6 pelaajaa. Espanjassa puolestaan lisenssipelaajia on ... Lue lisää...
  • NASPSPA-konferenssin makupaloja 6.8.2019 Laaja NASPSPA-konferenssi (North American Society for the Psychology of Sports and Physical Activity) Baltimoressa vilisi alan huippunimiä Osallistuimme Timo Jaakkolan, Mikko Huhtiniemen ja Kasper Salinin kanssa NASPSPA-järjestön konferenssiin Baltimoressa. Tapahtuma kokosi yhteen liikunta-alan huippunimiä kuten esimerkiksi Joan Vickers, Dan Gould ja Gabrielle Wulf. Tarkoituksenamme oli markkinoida Kisakallion syksyn taitokonferenssia, verkottua ja ennen kaikkea oppia uutta. Kaikki nämä tavoitteet toteutuivat erinomaisesti. Yleisenä havaintona voidaan todeta liikuntataitojen painottuminen sekä fyysisen aktiivisuuden edistämisessä että urheiluvalmennuksessa. Lukuisissa esityksissä ... Lue lisää...
  • Pelikirja vai pelin luku – mikä ohjaa toimintaamme? 26.3.2019 Mikä ohjaa toimintaamme liikunnassa ja urheilussa, etukäteen opeteltu sisäinen malli vai suorituksen aikana saatu informaatio, vai kenties molemmat näistä? Tätä perustavaa laatua olevaa kysymystä Huaiyong Zhao ja William Warren tarkastelevat artikkelissaan ”On-line and Model-based Approaches to the Visual Control of Action”. Kysymys on todellakin hyvin merkityksellinen, sillä sekä opettamisessa että valmentamisessa on kyse suorituksen parantamisesta oppimista tukemalla. Tuetaanko oppimista opettelemalla liikkeen sisäinen malli mahdollisimman hyväksi vai kehittämällä urheilijan ja liikkujan havainnointi- ja päätöksentekotaitoja? Onko ... Lue lisää...
  • Upottaako varhainen erikoistuminen Suomi-urheilun? 13.2.2019 6-9-11 Keskustelin apulaisprofessori Sami Kokon kanssa uunituoreista tutkimustuloksista liittyen lasten ja nuorten liikuntaan ja urheiluun. Kaimani latasi pöytään tylyn numerosarjan: 6 – 9 – 11. Suomalainen urheilijan polku näyttäisi olevan valtaosalla lapsista lyhyt kuin kanan lento. Urheiluharrastus aloitetaan Suomessa kuusivuotiaana, päälaji valitaan yhdeksänvuotiaana ja lopettamispäätös tehdään yksitoistavuotiaana. Positiivista nykymaailman menossa on se, että urheiluseuratoimintaan osallistuu yhä useampi lapsi ja nuori. Viimeisimpien tietojen mukaan jopa 62 % ... Lue lisää...
  • Viisas keho 21.11.2018 Kuortaneella tasokas valmennusseminaari Kuortaneen Olympiavalmennuskeskus järjesti heittäjäveljesten Olli-Pekka Karjalaisen ja Tapio Korjuksen johdolla jälleen kerran erittäin korkeatasoisen voimavalmennusseminaarin. Esiintyjäkaarti oli nimekäs; Tuomas Rytkönen, Aki Salo, Ola Eriksrud, Jarmo Ahonen, Veli-Pekka Kurunmäki, Oliver Helander, Petra Olli, Ville Pasanen, Gennadi Gabrillian, Maria Lasitskene, Pekka Koskela ja Mika Poutala. Seminaarin teeman mukaisesti alustukset käsittelivät voimaharjoittelun ja suorituskyvyn parantamisen eri puolia. Taitojen oppimisen kannalta kaksi hyvin mielenkiintoista esitystä olivat korkeushyppääjä ... Lue lisää...
  • Virheistä voi oppia ja toisten virheistä jopa nauttia 9.11.2018 ”A Winner learns from his mistakes. A Loser learns only not to make mistakes by not trying anything different.” Kannattaako suoritusvirheitä hakea vai välttää? Opettavatko vain oikeat toistot? Onko virheiden mainitseminen tarkoituksenmukaista? Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin vastausta Chiara Milanesen, Gabriella Faccin, Paola Cesarin ja Carlo Zancanaron artikkelissa ”Amplification of Error”: A Rapidly Effective Method for Motor Performance Improvement (Sport Psychologist 2008). Tutkimuksessa vertailtiin mikä vaikutus ... Lue lisää...
  • Mikään ei ole käytännöllisempää kuin kunnon teoria 15.5.2018 Corkin konferenssi vei teoriaa käytäntöön Movement & Skill Acquisition Ireland järjesti huhtikuussa Irlannin Corkissa taitojen oppimiseen liittyvän konferenssin. Tapahtuma syntyi Kisakallion taitokonferenssin innoittamana. Kisakallio saikin ylenpalttisen runsaasti suitsutusta kaikkien aikojen taitotapahtumien ykkösenä. Professori Keith Davids avasi tapahtuman otsikon mukaisella Kurt Lewinin sitaatilla:” There is nothing so practical as a good theory.” Teorian ja käytännön kiinteä yhteys olikin Corkin konferenssin ehdoton vahvuus. Suurin osa alustajista havainnollisti teoreettiset ... Lue lisää...
  • Just do it! 29.3.2018 Tiedostamaton oppiminen mahdollistaa paljon Tiedostamaton (implisiittinen) oppiminen taklaa tietoisuuden pullonkaulaa. Tiedostamaton mielemme kykenee käsittelemään samassa ajassa n. 280 000 kertaa enemmän informaatiota kuin tietoinen mielemme (Järvilehto 2012). Tämä mielemme ominaisuus avaa myös taitojen oppimiselle huikeita mahdollisuuksia. Perinteinen, teknisten yksityiskohtien kuvailuun tukeutuva opettaminen ja valmentaminen asettavat oppijalle aikamoisen kuorman ja oppiminen ei aina tapahdu suinkaan parhaalla mahdollisella tavalla. Usein tällaiset tekniset ohjeet ovat tarpeettomia ja joissakin tapauksissa ohjeilla ... Lue lisää...
  • Tarkka vai taitava näkijä? 21.2.2018 Edellyttääkö urheilussa menestyminen tarkkaa näköä? Näköaisti on urheilussa hyvin tärkeä. Suurin osa (85-90 %) informaatiosta, jota aistimme ympäristöstämme tulee näköaistin välityksellä. Näköhavainto koostuu useista itsenäisistä ja rinnakkaisista toiminnoista (mm. tarkkuus, värien näkeminen liikkeen ja etäisyyksien havainnointi). On esimerkiksi mahdollista, että henkilö on värisokea, mutta pystyy arvioimaan hyvin etäisyyksiä. Urheiluväkeä pitkään kiinnostanut kysymys on se, että näkevätkö eliittiurheilijat muita tarkemmin. Ensimmäisiä urheilijoiden näköön kohdistuneita tutkimuksia olivat H. ... Lue lisää...