Kuka on maailman taitavin urheilija?

Ryhdyin pohtimaan (omasta mielestäni) mielenkiintoista kysymystä – kuka on maailman taitavin urheilija? Lähdin purkamaan tätä pulmaa eri lajien vaatimusten tarkastelun kautta. Ensimmäisenä tulee mieleen telinevoimistelu, jota pidetään kiistatta taitolajina. Huippuvoimistelijan tulee hallita lukuisia koordinatiivisesti monimutkaisia liikeosia, jotka yhdistyvät sujuviksi liikesarjoiksi. Maailman ykkönimi miesten telinevoimistelun moniottelussa tällä hetkellä on Japanin Kohei Uchimura. Onko hän maailman taitavin urheilija? Voimistelun ottelussa urheilijan tulee hallita kuudella eri telineellä noin 600 liikeosaa. Voimistelussa taitavuus ilmenee muun muassa täsmällisenä kehon hallintana ja ajoitustarkkuutena.

Voimistelu eri telineillä vaatii lukuisia ominaisuuksia, eikä suinkaan vähiten tasapainoa. Eri telineet ovat enemmän tai vähemmän tukevia. Hankalinta tasapainon saavuttaminen on renkailla, jotka heiluvat hyvin herkästi. Renkaiden tasapainovaatimukset jäävät kuitenkin kakkoseksi, jos vertailukohdaksi otetaan seiväshyppy. Seiväshypyssä kovan alkuvauhdin jälkeen sekä hyppääjän että seipään yhteinen tasapaino rakentuu noin kahden euron kolikon kokoiselle alueelle. Ovatko maailmanennätyksen haltijat Renaud Lavillenie ja Jelena Isinbajeva taitavampia urheilijoita kuin voimistelijat?

Sekä voimistelu- että seiväshyppytelineet pysyvät (onneksi) paikallaan. Kamppailulajien näkökulmasta oma haaste tulee siitä, että suoritus tapahtuu muuttuvassa ympäristössä. Jokainen vastustaja on erilainen ja jokainen ottelutilanne, myös samaa vastustajaa vastaan, vaihtelee joka kerta. Voidaanko Muhammad Alia pitää kaikkien aikojen taitavimpana urheilijana? Etenkin, kun Alin kerrotaan pystyneen tuottamaan muutaman kymmenen sentin matkalla täyden voiman lyöntiinsä. Vai ovatko kaikkien aikojen taitureita lähes voittamattomat Yasuhiro Yamashita (judo) tai Alexander Karelin (paini)?

Yhden vastustajan kohtaaminen on ymmärrettävästi helpompaa kuin usean kohtaaminen. Lisähaaste joukkuelajeissa tulee siitä, että vastustajia on paljon (Tästä tulee mieleen yksi tapaus takavuosilta, kun seurahistoriansa ensimmäiseen amerikkalaisen jalkapallon liigaotteluun valmistautuvan jyväskyläläisjoukkueen pelaaja kävi tarkistamassa, että joko vastustajajoukkue on tullut kentälle. Pelaaja tuli takaisin pukukoppiin kasvot kalpeana: NE ON ISOJA JA NIITÄ ON PALJON :). Onko koripalloilija Michael Jordan taitavista taitavin, vai onko pelivälineen hallinta jaloilla vaikeampaa kuin käsillä, eli onko jalkapalloilija Leo Messi vielä Jordaniakin taitavampi? Jalkapallon maalivahdille asetettavat taitavuusvaatimukset ovat vielä kenttäpelaajiakin kovemmat; pelivälinettä tulee hallita sekä käsillä että jaloilla ja vieläpä molemmilta puolilta – Manuel Neuer sijoittuu taitavien listalla korkealle. Mitäpä sitten, kun urheilija liikkuu kapean terän päällä, pelivälinettä hallitaan pitkällä kepillä ja aikaa ei ole yhtään? Näihin haasteisiin vastaavat erinomaisesti muun muassa Teemu Selänne ja Riikka Välilä.

Entäpä kun joukkueen kaikkien urheilijoiden tulee suorittaa samaan aikaan samalla tavalla? Tämän kriteerin perusteella Olarin Voimistelijoiden joukkuevoimistelujoukkue Fotonin voimistelijat ovat kyllä äärimmäisen taitavia. Samanaikaisuus ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös esiintymistä. Oman lisähaasteensa tuo vastakkaisen sukupuolen kanssa esiintyminen. Pariluistelua voidaan aiheesta pitää erittäin runsaasti taitoa vaativana urheilulajina – ovatko Euroopan ja Maailmanmestarit Aliona Savchenko ja Robin Szolkowy maailman taitavimmat?

Tästä voidaankin loikata hieman sivuun urheilusta. Taitavuutta pesii paljon näyttämö- ja sirkustaiteessa. Sirkustaiteilijat ja -akrobaatit ovat kiistatta hyvin taitavia. Tosin sirkustaiteilijat tekevät helppoja temppuja, jotka he yrittävät saada näyttämään vaikealta, kun taas voimistelijat pyrkivät siihen, että vaikeat temput näyttävät helpoilta – taas ollaan voimistelussa ja tämän tarkastelun lähtöruudussa…

Kuten huomataan, kysymys taitavimmasta urheilijasta on mahdoton. Tarkastelun ulkopuolelle jäivät esimerkiksi tarkkuuslajit ja ajattelun taitoa vaativat lajit, kuten suunnistus tai shakki. Kuinka taitavia ovat kovassa paineessa briljanttiin ajatteluun kykenevät Thierry Gueorgiou ja Magnus Carlsen?

Tietyllä tavalla ajateltuna taitovaatimukset korostuvat kestävyyslajeissa, joissa suoritus toistuu lukuisia kertoja. Voiko taitavuuden mittarina olla onnenkantamoinen vai pidetäänkö taitavana urheilijaa, joka kykenee kerta toisensa jälkeen taloudelliseen ja tehokkaaseen suoritukseen? Jos hiihtäjä pystyy liukumaan suksella joka potkun jälkeen muutaman sentin pitempään, niin loppuajan parannus on huikea. Onko Marit Björgen etsimämme taituri?

Mikä merkitys on suorituksen herkkyysvaatimuksilla? Esimerkiksi keihäänheitossa voidaan noin karkeasti ottaen sanoa, että asteen virhe keihään lähtöasennossa on noin metri vähemmän heiton pituudessa. Ovatko Tero Pitkämäki, Antti Ruuskanen ja Barbora Spotakova varteenotettavia kandidaatteja haettaessa taitavinta urheilijaa?

Taitavuutta tarkasteltaessa kannattaa muistaa myös muut fyysisen suorituskyvyn osatekijät. Monet taitosuoritukset edellyttävät riittävän määrän voimaa, nopeutta, liikkuvuutta ja jopa kestävyyttä. Esimerkiksi saksalainen valmennusajattelu (Meinel & Schnabel) korostaa nivelliikkuvuuden merkitystä koordinaatiokyvylle. Liikkuvuutta pidetään tärkeimpänä taitavuuden osatekijänä. Eri lajeissa korostuvat suorituskyvyn eri osatekijät, mutta olipa laji lähes mikä tahansa, fysiikka on aina läsnä. Maailman taitavin urheilija on siis myös nopea, vahva, kestävä tai notkea.

maailman taitavin urheilijaHyvin tunnettu ja yleisesti hyväksytty tosiasia on se, että huipputaitoon yltäminen edellyttää pitkäjänteistä harjoittelua. Hyvin keskeinen osa taidon kehittymistä on urheilijan aistijärjestelmän kehittyminen. Taitava urheilija kykenee tulkitsemaan ja analysoimaan sekä tiedostaen että tiedostamattaan omasta kehosta ja sen ulkopuolelta tulevaa informaatiota. Aistinelimiä voidaan herkistää sekä monipuolisella ja vaihtelevalla harjoittelulla että aisteja poissulkevalla harjoittelulla. Muun muassa silmät kiinni tekeminen on mitä parasta taitoharjoittelua. Kaikkia edellä mainittuja urheilijoita yhdistää myös se, että he ovat tehneet virheitä ja oppineet niistä. Virheistä oppimisesta ja ”virhemuistista” on viime aikoina julkaistu hyvin mielenkiintoista tutkimustietoa, tästä lisää seuraavassa blogissa.

MIkä on Taitotohtorin tuomio? Kuka on maailman taitavin? Kuten edellä totesin, niin kysymys on vaikea ja eri lajien vertailu ei ole kovin viisasta. Tästäkin huolimatta mainitsen oman suosikkini; listallani ykkösenä on koripalloilija Michael Jordan. Totuuden nimissä on kuitenkin todettava, että ELMO Kainalniemeltä lienee se kaikista taitavin 🙂

Kirjoittajasta

sami_kalaja

Sami Kalaja
Johtaja, LitT
Taitovalmennuksen asiantuntija
sami.kalaja@kihu.fi

Aikaisemmat kirjoitukset