Taitotohtorin blogi

Kirjoittajan Sami Kalaja blogi

  • Taitotohtorin lukuvinkki: Ajankohtaisia artikkeleita taitojen oppimisesta 9.6.2016 Uusimmassa Liikunta&Tiede lehdessä oli erinomaisen mielenkiintoisia kirjoituksia taitojen oppimiseen liittyen. Olen poiminnut linkit juttuihin tähän alle. Antoisia lukuhetkiä kaikille! Liikunnan taitaminen rakentuu kouluiässä / Joonas Kalari http://www.lts.fi/sites/default/files/page_attachment/lt2-3_16_4-9_lowres.pdf Taidon oppiminen rakentuu havainnon, toiminnan ja ympäristön vuorovaikutukselle / Timo Jaakkola http://www.lts.fi/sites/default/files/page_attachment/lt2-3_16_32-39_lowres.pdf Liikuntataitojen oppimisen ja opettamisen uudet suunnat / Sami Kalaja http://www.lts.fi/sites/default/files/page_attachment/lt2-3_16_40-44_lowres.pdf Taitotohtori Lue lisää...
  • Käytämme vain 10 % aivojemme kapasiteetista ja aivot kutistuvat, jos ei juoda riittävästi vettä – totta vai tarua? Neuromyyttien murtamista 26.2.2016 Opettajat uskovat neuromyytteihin Sanne Dekker, Nikki Lee, Paul Howard-Jones ja Jelle Jolles julkaisivat Frontiers in Psychology -lehdessä (lokakuu 2012) kiinnostavan artikkelin neuromyyteistä opetuksessa. Neuromyyteillä tutkijat tarkoittivat aivojen toimintaan liittyviä yleisiä käsityksiä ja väittämiä, joiden vaikutus käytännön toimintaan on suuri, mutta joiden tieteellinen näyttö on löyhä. Koehenkilöinä toimi 242 neurotieteistä ja oppimisesta kiinnostunutta ala- ja yläkoulun opettajaa Iso-Britanniasta ja Hollannista. Koehenkilöille esitettiin 32 väittämää liittyen aivoihin ja ... Lue lisää...
  • Täydellistä taitoympäristöä etsimässä 28.1.2016 Urheilu- ja liikuntataitoja opeteltaessa on oppimisympäristöillä keskeinen merkitys. Yksi taitovalmentajan/opettajan/ohjaajan tärkeimpiä tehtäviä onkin suunnitella, muokata tai luoda ympäristö sellaiseksi, että se tukee oppimisprosessia. Hyvä oppimisympäristö motivoi harjoittelemaan, on virikkeellinen ja mahdollistaa runsaan tekemisen. Hyvin arvokas elementti on ympäristön muunneltavuus. Kuten aikaisemmissa blogikirjoituksissani olen todennut, niin vaihtelu kuuluu elimellisenä osana laadukkaaseen taitoharjoitteluun. Hyvä yhteistyö paikallisiin liikuntapaikkojen ammattilaisiin on tuiki tärkeää, koska erinomaisellakaan ympäristöllä ei tee mitään, ... Lue lisää...
  • Toistoja ilman toistamista – monipuolisuudesta ja vaihtelusta oppimisen tehostajana 18.12.2015 Tekninen taitavuus on tärkeä elementti kaikissa urheilulajeissa. Fyysisen ja psyykkisen suorituskyvyn kehittämisen ohella liiketekniikan opettelu ja parantaminen ovat keskeisimpiä harjoittelun sisältökokonaisuuksia lajissa kuin lajissa. Urheilutaitojen oppimisen on perinteisesti uskottu perustuvan tavoiteliikkeen toistamiseen mahdollisimman paljon. Oppimista on myös edistetty metodeilla, joissa on haettu rakenteellisesti tavoitesuorituksen kaltaisia apuharjoitteita. Tutkimus ja käytäntö ovat kuitenkin osoittaneet, että tämä toistomenetelmä on oppimisen kannalta varsin tehoton. Vaihteluun perustuva harjoittelu on alun ... Lue lisää...
  • Jos se onkin silmä jota kannattaa opettaa 18.8.2015 Valtakunnan eturivin taitoajattelijoihin lukeutuvat Minna Blomqvist ja Kaisu Mononen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksesta kirjoittavat huippuvaiheen asiantuntijatyöstössä (ilmestyy KIHUn julkaisusarjassa piakkoin) seuraavaa: ”Suomessa lajisuorituksella on perinteisesti vahva biomekaaninen painotus, jonka seurauksena myös tietämys lajitekniikasta on useissa lajeissa korkealla tasolla. Toisaalta tietoa ja ymmärrystä kognitiivisten taitojen merkityksestä taidon oppimisessa sekä psyykkisten ja fyysisten valmiuksien huomioimisesta taitosuorituksen kehittämisessä ei välttämättä tällä hetkellä tiedosteta riittävän hyvin.” Allekirjoitan tämän ajatelman ... Lue lisää...
  • Postimies ei jaa sunnuntaisin, mutta jänis istui maassa 25.5.2015 Liiallinen ajattelu on (urheillessa) pahasta Urheilijan tai joukkueen totaalinen jäätyminen ratkaisuhetkillä on tuttu tilanne. Tätä ilmiötä kuvastaa osuvasti eräs jääkiekko-ottelu takavuosilta; ”Tuosta ei Ruotsi enää nouse!” Englanninkielessä puhutaan tukehtumisesta (choking). Kun urheilija kokee painetta, hän ei kuvainnollisesti saa happea, eikä näin ollen pysty toimimaan tarkoituksenmukaisesti. Tästä tukehtumisesta mielenkiintoisen tekee se, että toimintakyvyttömyys aiheutuu urheilijan omista ajatuksista. Mieli sabotoi itseään. Urheilupsykologia on tutkinut näitä epäonnistumisia ja haitalliseksi ... Lue lisää...
  • Hukkuuko puu metsältä? 14.4.2015 Liikunta- ja urheilutaitojen oppiminen on aktiivinen ja hyvin yksilöllinen prosessi. Valmentaja tai opettaja ei voi oppia urheilijan tai oppilaan puolesta. Jokainen tekee oman oppimisensa itse. Yksilölajeissa valmentajan ja urheilijan välinen vuorovaikutus on kahden ihmisen välistä. Valmentaja antaa ohjeita ja palautetta ja urheilija katsoo ja kuuntelee sekä kertoo oman mielipiteensä. Joukkuelajeissa ja liikunnanopetuksessa asetelma on haasteellisempi. Pallopeleistä on tuttu tilanne se, että valmentaja paasaa kopissa erätauolla, ... Lue lisää...
  • Treenit vai geenit? 2.4.2015 Voiko kenestä tahansa tulla huippu uutteralla harjoittelulla? Vai onko perintötekijöihin kirjoitettu, että olympiamitaleille ei ole asiaa? Ensimmäisen kerran kysymyksen ”perimä vai ympäristö?” esitti sir Francis Galton jo 1800-luvulla. Tämä keskustelu velloo taas kerran voimakkaana. Olen viitannut muutamaankin otteeseen Anders K. Ericssonin tutkimuksiin, joiden perussanoma on se, että määrätietoinen harjoittelu (deliberate practice) ratkaisee kaiken. Ericssonin teoriasta on yleisesti poimittu 10 000 tunnin kultainen sääntö, mutta vähemmälle ... Lue lisää...
  • Otsa hiessä sinun on leipäsi ansaitseman – vai onko? 19.1.2015 Peli vai leikki – drillit vai höntsä? Tutkailin joulun alla mielenkiintoista tutkimusartikkelia saksalaisista jalkapalloilijoista (Hornig, M., Friedhelm, A. & Güllich A. Practice and play in the development of German top-level professional football players. European Journal of Sport Sciences 2014) . Tutkimuksessa vertailtiin Bundesliigan huippupelaajia 4–6-divisioonan pelureihin. Mukana koehenkilöiden joukossa oli 18 Saksan maajoukkuepelaajaa. Mielenkiinnon kohteena olivat pelaajien harjoittelutaustat, nk. pelaajapolut ja niiden sijoittuminen Ericssonin ja Cotén ... Lue lisää...
  • Näkeeko paremmin kun ei katso? 22.12.2014 Olen jo aikaisemmin kirjoittanut ihmisen kahdesta näköaistista. Tässä vielä pikakertaus asiasta: meillä on samassa paketissa kaksi erillistä aistia, joilla kummallakin on oma hermorata aivoissa. Kun luemme tekstiä, käytämme sentraalista ”tarkkaa” näköä (ventral stream) ja kun vaikkapa liikumme liikenteessä, tukeudumme periferaaliseen ”ääreisnäköön” (dorsal stream). Sentraalinäön avulla saamme vastauksen kysymykseen ”Mikä se on?” Tämä näköaisti toimii itsenäisesti ja on hyvin tiedostettu. Sentraalinäön avulla tunnistamme kohteet ja aistimme niiden ... Lue lisää...