Taitotohtorin blogi

Kirjoittajan Sami Kalaja blogi

  • Jos se onkin silmä jota kannattaa opettaa 18.8.2015 Valtakunnan eturivin taitoajattelijoihin lukeutuvat Minna Blomqvist ja Kaisu Mononen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksesta kirjoittavat huippuvaiheen asiantuntijatyöstössä (ilmestyy KIHUn julkaisusarjassa piakkoin) seuraavaa: ”Suomessa lajisuorituksella on perinteisesti vahva biomekaaninen painotus, jonka seurauksena myös tietämys lajitekniikasta on useissa lajeissa korkealla tasolla. Toisaalta tietoa ja ymmärrystä kognitiivisten taitojen merkityksestä taidon oppimisessa sekä psyykkisten ja fyysisten valmiuksien huomioimisesta taitosuorituksen kehittämisessä ei välttämättä tällä hetkellä tiedosteta riittävän hyvin.” Allekirjoitan tämän ajatelman ... Lue lisää...
  • Postimies ei jaa sunnuntaisin, mutta jänis istui maassa 25.5.2015 Liiallinen ajattelu on (urheillessa) pahasta Urheilijan tai joukkueen totaalinen jäätyminen ratkaisuhetkillä on tuttu tilanne. Tätä ilmiötä kuvastaa osuvasti eräs jääkiekko-ottelu takavuosilta; ”Tuosta ei Ruotsi enää nouse!” Englanninkielessä puhutaan tukehtumisesta (choking). Kun urheilija kokee painetta, hän ei kuvainnollisesti saa happea, eikä näin ollen pysty toimimaan tarkoituksenmukaisesti. Tästä tukehtumisesta mielenkiintoisen tekee se, että toimintakyvyttömyys aiheutuu urheilijan omista ajatuksista. Mieli sabotoi itseään. Urheilupsykologia on tutkinut näitä epäonnistumisia ja haitalliseksi ... Lue lisää...
  • Hukkuuko puu metsältä? 14.4.2015 Liikunta- ja urheilutaitojen oppiminen on aktiivinen ja hyvin yksilöllinen prosessi. Valmentaja tai opettaja ei voi oppia urheilijan tai oppilaan puolesta. Jokainen tekee oman oppimisensa itse. Yksilölajeissa valmentajan ja urheilijan välinen vuorovaikutus on kahden ihmisen välistä. Valmentaja antaa ohjeita ja palautetta ja urheilija katsoo ja kuuntelee sekä kertoo oman mielipiteensä. Joukkuelajeissa ja liikunnanopetuksessa asetelma on haasteellisempi. Pallopeleistä on tuttu tilanne se, että valmentaja paasaa kopissa erätauolla, ... Lue lisää...
  • Treenit vai geenit? 2.4.2015 Voiko kenestä tahansa tulla huippu uutteralla harjoittelulla? Vai onko perintötekijöihin kirjoitettu, että olympiamitaleille ei ole asiaa? Ensimmäisen kerran kysymyksen ”perimä vai ympäristö?” esitti sir Francis Galton jo 1800-luvulla. Tämä keskustelu velloo taas kerran voimakkaana. Olen viitannut muutamaankin otteeseen Anders K. Ericssonin tutkimuksiin, joiden perussanoma on se, että määrätietoinen harjoittelu (deliberate practice) ratkaisee kaiken. Ericssonin teoriasta on yleisesti poimittu 10 000 tunnin kultainen sääntö, mutta vähemmälle ... Lue lisää...
  • Otsa hiessä sinun on leipäsi ansaitseman – vai onko? 19.1.2015 Peli vai leikki – drillit vai höntsä? Tutkailin joulun alla mielenkiintoista tutkimusartikkelia saksalaisista jalkapalloilijoista (Hornig, M., Friedhelm, A. & Güllich A. Practice and play in the development of German top-level professional football players. European Journal of Sport Sciences 2014) . Tutkimuksessa vertailtiin Bundesliigan huippupelaajia 4–6-divisioonan pelureihin. Mukana koehenkilöiden joukossa oli 18 Saksan maajoukkuepelaajaa. Mielenkiinnon kohteena olivat pelaajien harjoittelutaustat, nk. pelaajapolut ja niiden sijoittuminen Ericssonin ja Cotén ... Lue lisää...
  • Näkeeko paremmin kun ei katso? 22.12.2014 Olen jo aikaisemmin kirjoittanut ihmisen kahdesta näköaistista. Tässä vielä pikakertaus asiasta: meillä on samassa paketissa kaksi erillistä aistia, joilla kummallakin on oma hermorata aivoissa. Kun luemme tekstiä, käytämme sentraalista ”tarkkaa” näköä (ventral stream) ja kun vaikkapa liikumme liikenteessä, tukeudumme periferaaliseen ”ääreisnäköön” (dorsal stream). Sentraalinäön avulla saamme vastauksen kysymykseen ”Mikä se on?” Tämä näköaisti toimii itsenäisesti ja on hyvin tiedostettu. Sentraalinäön avulla tunnistamme kohteet ja aistimme niiden ... Lue lisää...
  • Edellyttääkö urheilutaidon oppiminen 10 000 tuntia harjoittelua vai sopivia geenejä? 24.11.2014 Ikuisuuskysymys perimän ja harjoittelun osuuksista oppimiselle velloo kiihkeänä urheiluväen keskuudessa. Voiko kuka tahansa päästä huipulle, jos vain harjoittelee tarpeeksi? Vai onko huipulle pääsyn edellytyksenä oikeanlainen geeniperimä? Aihe on poikinut useita bestsellereitä, jotka ovat ohjanneet ajattelua voimakkaasti jompaankumpaan suuntaan. Keskeisiä mielipidemuokkaajia ovat muun muassa Malcom Gladwellin ”Outliers” sekä David Epsteinin ”The sports gene”. Myös Daniel Coylen ”The talent code” ja Geoff Colvinin ”Talent is overrated” käsittelevät ... Lue lisää...
  • Kuka on maailman taitavin urheilija? 16.9.2014 Ryhdyin pohtimaan (omasta mielestäni) mielenkiintoista kysymystä – kuka on maailman taitavin urheilija? Lähdin purkamaan tätä pulmaa eri lajien vaatimusten tarkastelun kautta. Ensimmäisenä tulee mieleen telinevoimistelu, jota pidetään kiistatta taitolajina. Huippuvoimistelijan tulee hallita lukuisia koordinatiivisesti monimutkaisia liikeosia, jotka yhdistyvät sujuviksi liikesarjoiksi. Maailman ykkönimi miesten telinevoimistelun moniottelussa tällä hetkellä on Japanin Kohei Uchimura. Onko hän maailman taitavin urheilija? Voimistelun ottelussa urheilijan tulee hallita kuudella eri telineellä noin ... Lue lisää...
  • Perustaitojen hallinta tehostaa lajitaitojen oppimista – ainakin voimistelussa 25.8.2014 Taidot muodostavat hierarkian, jossa perustaitojen päälle rakentuvat lajitaidot. Liikunnallisten perustaitojen hallinta luo raamit lajitaidoille, mitä parempi perustaitotaso, sitä pidemmälle voidaan päästä lajitaitojen kanssa. Tästä dynamiikasta asiantuntijat ovat hyvin yksimielisiä. Mutta onko tälle väittämälle tieteellistä evidenssiä? Tuore tutkimus Kroatiasta (Culjak, Z., Kalinski, S., Kezic, A. & Miletic, D. Influence of fundamental movement skills on basic gymnastics skill acquisition. Science of Gymnastics Journal. Vol 6 Issue 2: ... Lue lisää...
  • Lisää treeniä – silmät liikkuu 11.6.2014 Havaintomotoriset taidot ovat äärimmäisen keskeisiä liikunnassa ja urheilussa. Ihminen vastaanottaa jatkuvasti informaatiota eri aistiensa välityksellä sekä ympäristöstä että omasta kehosta. Nämä aistimukset ovat liikkumisen edellytys. Ja toisaalta liikkuminen mahdollistaa havainnoinnin. Valtaosa havainnoinnistamme ja havaintojen perusteella tehdyistä päätöksistämme on tiedostamatonta. Havaintomotoriikkaa voi ja kannattaa kuitenkin harjoitella. Ja niinkuin minkä tahansa taidon osalta, myös havaintomotoriset taidot siirtyvät taitotason kehittyessä tietoisesta mielestä ”selkäytimeen” automaatiotasolle. Eri aisteista keskeisimmässä asemassa on ... Lue lisää...