Kirjoittajan Sami Kalaja blogi
- Viisas keho 21.11.2018Kuortaneella tasokas valmennusseminaari Kuortaneen Olympiavalmennuskeskus järjesti heittäjäveljesten Olli-Pekka Karjalaisen ja Tapio Korjuksen johdolla jälleen kerran erittäin korkeatasoisen voimavalmennusseminaarin. Esiintyjäkaarti oli nimekäs; Tuomas Rytkönen, Aki Salo, Ola Eriksrud, Jarmo Ahonen, Veli-Pekka Kurunmäki, Oliver Helander, Petra Olli, Ville Pasanen, Gennadi Gabrillian, Maria Lasitskene, Pekka Koskela ja Mika Poutala. Seminaarin teeman mukaisesti alustukset käsittelivät voimaharjoittelun ja suorituskyvyn parantamisen eri puolia. Taitojen oppimisen kannalta kaksi hyvin mielenkiintoista esitystä olivat korkeushyppääjä ...Lue lisää...
- Virheistä voi oppia ja toisten virheistä jopa nauttia 9.11.2018”A Winner learns from his mistakes. A Loser learns only not to make mistakes by not trying anything different.” Kannattaako suoritusvirheitä hakea vai välttää? Opettavatko vain oikeat toistot? Onko virheiden mainitseminen tarkoituksenmukaista? Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin vastausta Chiara Milanesen, Gabriella Faccin, Paola Cesarin ja Carlo Zancanaron artikkelissa ”Amplification of Error”: A Rapidly Effective Method for Motor Performance Improvement (Sport Psychologist 2008). Tutkimuksessa vertailtiin mikä vaikutus ...Lue lisää...
- Mikään ei ole käytännöllisempää kuin kunnon teoria 15.5.2018Corkin konferenssi vei teoriaa käytäntöön Movement & Skill Acquisition Ireland järjesti huhtikuussa Irlannin Corkissa taitojen oppimiseen liittyvän konferenssin. Tapahtuma syntyi Kisakallion taitokonferenssin innoittamana. Kisakallio saikin ylenpalttisen runsaasti suitsutusta kaikkien aikojen taitotapahtumien ykkösenä. Professori Keith Davids avasi tapahtuman otsikon mukaisella Kurt Lewinin sitaatilla:” There is nothing so practical as a good theory.” Teorian ja käytännön kiinteä yhteys olikin Corkin konferenssin ehdoton vahvuus. Suurin osa alustajista havainnollisti teoreettiset ...Lue lisää...
- Just do it! 29.3.2018Tiedostamaton oppiminen mahdollistaa paljon Tiedostamaton (implisiittinen) oppiminen taklaa tietoisuuden pullonkaulaa. Tiedostamaton mielemme kykenee käsittelemään samassa ajassa n. 280 000 kertaa enemmän informaatiota kuin tietoinen mielemme (Järvilehto 2012). Tämä mielemme ominaisuus avaa myös taitojen oppimiselle huikeita mahdollisuuksia. Perinteinen, teknisten yksityiskohtien kuvailuun tukeutuva opettaminen ja valmentaminen asettavat oppijalle aikamoisen kuorman ja oppiminen ei aina tapahdu suinkaan parhaalla mahdollisella tavalla. Usein tällaiset tekniset ohjeet ovat tarpeettomia ja joissakin tapauksissa ohjeilla ...Lue lisää...
- Tarkka vai taitava näkijä? 21.2.2018Edellyttääkö urheilussa menestyminen tarkkaa näköä? Näköaisti on urheilussa hyvin tärkeä. Suurin osa (85-90 %) informaatiosta, jota aistimme ympäristöstämme tulee näköaistin välityksellä. Näköhavainto koostuu useista itsenäisistä ja rinnakkaisista toiminnoista (mm. tarkkuus, värien näkeminen liikkeen ja etäisyyksien havainnointi). On esimerkiksi mahdollista, että henkilö on värisokea, mutta pystyy arvioimaan hyvin etäisyyksiä. Urheiluväkeä pitkään kiinnostanut kysymys on se, että näkevätkö eliittiurheilijat muita tarkemmin. Ensimmäisiä urheilijoiden näköön kohdistuneita tutkimuksia olivat H. ...Lue lisää...
- Ihana, kamala monilajisuus 4.1.2018Poikkeuksia vai sääntö? Maailman kaikkien aikojen paras jääkiekkoilija Wayne Gretzky kilpaili neljässä eri lajissa ennen keskittymistään jääkiekkoon, keihäänheiton Olympiavoittaja Tapio Korjus kertoi kilpailleensa kahdessatoista eri lajissa nuoruudessaan. Telinevoimistelun MM-finalisti ja EM-mitalisti Jari Mönkkönen menestyi pitkään telinevoimistelun ohella myös freestylehiihdossa. Olympiamitalisti Kirsi Hänninen harrasti nuorena yleisurheilua menestyen myöhemmin muun muassa pesäpallossa ja jääkiekossa. Tähän voisi joku todeta, että se oli ennen se, maailma on muuttunut ja kilpailu ...Lue lisää...
- Mitä Kisakallion taitokonferenssista jäi mieleen? 5.12.2017Taitokonferenssi keräsi laajan osallistujajoukon Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU järjesti yhdessä Jyväskylän yliopiston ja Kisakallion urheiluopiston kanssa järjestyksessään toisen kansainvälisen Liikuntataitojen oppimisen konferenssin. Tapahtuma keräsi Kisakallioon yli 300 osallistujaa 15 eri maasta. Konferenssin ohjelma koostui kovan luokan tieteen tekijöiden luennoista ja huippuvalmentajien käytännön demoista. Ilmeisesti onnistuimme sisällön houkuttelevuudessa, sillä esimerkiksi AIS (Australian Institute of Sport) ja EIS (English Institute of Sport) lähettivät useita edustajiaan seuraamaan tapahtumaa. ...Lue lisää...
- Non-lineaarisen pedagogiikan lyhyt oppimäärä 6.11.2017Kaikkien aikojen taitokonferenssi Kisakalliossa 15.-17. marraskuuta lähestyy kovaa kyytiä. Kaksi vuotta sitten järjestetyn konferenssin esitysten yhteinen nimittäjä oli non-lineaarinen pedagogiikka. Samalla linjalla jatketaan tänäkin vuonna. Esittelen tässä omaa tulkintaani tästä kiehtovasta lähestymistavasta. Tulos ohjaa tekemistä Non-lineaarisessa pedagogiikassa päähuomio on liikkeen lopputuloksessa, ei itse liikkeessä. Samaan tulokseen voidaan päästä useaa eri reittiä. Aikaisemmin uskottiin, että sisäisesti tallennetut mallit ohjaavat liikkujan toimintaa. Non-lineaarisen pedagogiikan ajattelun mukaan jokainen suoritus on ...Lue lisää...
- Olli Määttä, Eero Markkanen, Lauri Markkanen, Emma Koistinen… – urheiluluokkatoiminta huippu-urheilu-uran rakennuspalikkana 12.9.2017Mikä yhdistää otsikossa mainittuja urheilijoita? Vastaus ei ole oma laji; Olli on jääkiekkoilija, Eero jalkapalloilija, Lauri koripalloilija ja Emma yleisurheilija. Yhdistävä tekijä on se, että he ovat kaikki käyneet Kilpisen koulun urheiluluokan. Toki voi olla sattumaakin, että tämä varsin edustava otos suomalaisia urheilijoita edustaa samaa perin tavallista peruskoulun yläastetta. Jotenkin olisin kuitenkin taipuvainen ajattelemaan, että Kilpisen liikunnanopetuksella ja urheiluluokkatoiminnalla on oma osuutensa näiden urheilijoiden menestyksessä. Lisää ...Lue lisää...
- Ensimmäisestä solusta rytmiharjoitteluun 19.7.2017Miten liike on syntynyt? Hyvä ystäväni, huippuvalmentaja Marko Malvela tulkitsi suuren idolini Nikolai Bernsteinin ajatuksia liikkeen synnystä jokseenkin tähän tapaan: ”Aikojen alussa ensimmäinen solu tunsi itsensä uhatuksi. Se suojautui painumalla kasaan. Ja voidakseen uudelleen käpertyä kokoon solun piti palautua lähtötilaansa. Tästä solun kokoon painumisesta ja laajentumisesta sai alkunsa liike ja liikkeen rytmi.” Rytmi on erittäin keskeinen elementti urheilusuorituksessa. Rytmille on olemassa lukuisia määritelmiä, tässä yksi niistä: ...Lue lisää...