Taitotohtorin blogi

Kirjoittajan Sami Kalaja blogi

  • Telinevoimistelu, taitoharjoittelun alkuluku 4.8.2020
    Alkuluku on kiehtova käsite. Siinä missä muut luvut voidaan ilmaista muiden lukujen tulona, alkuluku on jaollinen vain ykkösellä ja itsellään. Telinevoimistelua voidaan tietyllä tapaa pitää taitoharjoittelun alkulukuna. Telinevoimistelua ei voi koota eri palasista, lajissa itsessään on jotakin korvaamattoman ainutkertaista. Tämä on aika kova väite, teen tässä telinevoimistelulle pienimuotoisen obduktion sanojeni vakuudeksi. Välitön palaute palkitsee tai rankaisee voimistelijan Oppimiselle elintärkeä elementti on palaute ja nimenomaan tieto suorituksen lopputuloksesta. ...
    Lue lisää...
  • Erehdy – opi – vaikeuta 20.5.2020
    Mikä on taitojen oppimisen challenge point – kannattaako hypätä syvään vai matalaan päähän? Mikä on optimaalinen vaikeustaso harjoitella taitoja? Liikuntapedagogiikassa ja urheiluvalmennuksessa keskeinen kysymys on se, että kannattaako uuden liikesuorituksen opettelu aloittaa helpotetusta versiosta ja pikkuhiljaa edetä kohti tavoitesuoritusta, vai onko parempi hypätä suoraan altaan syvään päähän? Ydinkysymys on myös se, että kannattaako jo hyvin sujuvaa suoritusta toistaa, vai kannattaako lisätä vaikeuskerrointa. Oppiminen on prosessi, joka on ...
    Lue lisää...
  • Mitäpä jos vihdoin unohdettaisiin herkkyyskausiajattelu valmentautumisessa? 17.4.2020
    Eero Haapala kertoi Instagramissa mielenkiintoisesta artikkelista liittyen fyysisten ominaisuuksien harjoitettavuuden herkkyyskausiin. Koska Eeroa kannattaa kuunnella, niin etsin tuon artikkelin käsiini ja oikeassa Eero oli – todella mielenkiintoinen kannanotto. Kyseessä on Bas Van Hoorenin ja Mark De Ste Croixin artikkeli ”Sensitive Periods to Train General Motor Abilities in Children and Adolescents: Do Thry Exist? A Critical Appraisal. Strength and Conditioning Journal. March 2020”. LTAD-malli ja herkkyyskaudet Unkarilaislähtöisen Istvan ...
    Lue lisää...
  • Aloittelijan mielessä on lukuisia mahdollisuuksia – eksperteillä vain muutamia 3.4.2020
    Tämän blogikirjoituksen otsikko on peräisin Shunryu Suzukin kulttiteoksesta Zen Mind, Beginner’s Mind. Nyt kun koronaviruspandemia on rajoittanut harjoittelu- ja liikkumismahdollisuuksia, korostuu affordanssien merkitys. Päiväkoti-ikäiset tyttärentyttäreni olivat metsäretkellä ja huomasivat ison kiven, joka hetken päästä oli heidän liukumäkensä. Oivallinen esimerkki siitä, kuinka nuori mieli ei ollut rajoittunut kiven käyttömahdollisuuksien suhteen. Esimerkki myös siitä, kuinka kiven ja tyttöjen ominaisuudet sopivat toisilleen ja seurauksena oli liukumisen perustaidon harjaantumista kehittävää ...
    Lue lisää...
  • Ovatko työkalutaidot avain menestykseen huippu-urheilussa? 21.2.2020
    Miksi useimmat maailman huipulle päässeistä urheilijoista ovat harrastaneet oman päälajin ohella muita lajeja? Mikä olisi hyvä kakkoslaji? Onko juniorimenestys edellytys huipulle pääsylle? Arne Güllich piti Kisakallion taitokonferenssissa kerrassaan erinomaisen esityksen urheilijapoluista. Kyseessä oli ehkä parhaiten tehty tutkimus, mihin ikinä olen törmännyt. Oli hienoa, että tämä tutkimus julkaistiin ensimmäistä kertaa juuri Kisakalliossa. Sen lisäksi, että minulla oli mahdollisuus kuulla tämä esitys, sain myös tilaisuuden keskustella Arne Güllichin kanssa henkilökohtaisesti useampaankin otteeseen ja täydentää näin omaa ...
    Lue lisää...
  • Laaja liikevarasto suorituskyvyn avaintekijänä 6.9.2019
    Uusien motoristen taitojen oppiminen on parasta aivojumppaa. Tähän johtopäätökseen päädytään ainakin Marcorin ja Okazakin (2019) upeassa artikkelissa ”Motor repertoire and gray matter plasticity: Is there a link?” Medical Hypoteses. Perinteisesti kestävyysharjoittelua on pidetty ykköstoimintona aivojen hyvinvoinnin ja sitä kautta myös suorituskyvyn kannalta. Taannoin tehtiin Ruotsissa mittava tutkimus, jossa yli miljoona varusmiestä polki kuntotestin ergometrillä ja suoritti älykkyystestin. Tulosten mukaan kunto- ja älykkyystestitulosten välillä vallitsi yhteys; mitä paremmin varusmies polki kuntopyörää, sitä paremmin hän ...
    Lue lisää...
  • Mihin unohtui määrätietoinen perusharjoittelu? 16.8.2019
    Lueskelin kesälukemisena Ben Oakleyn mainiota teosta Podium – what shapes a sporting champion? Tässä kirjassa Oakley tarkastelee eri urheilulajien absoluuttisia huippuja ja etsii selityksiä huipulle pääsystä. Kirjailija kyseenalaistaa pyramidimallin, jonka mukaan huippu-urheilijoiden tuottaminen edellyttää suurta määrää ”lahjakkuuksia”, joista sitten jalostetaan jyvät akanoista. Väitteensä tueksi Oakley kertoo esimerkin tenniksestä, jossa USAssa on 19 500 000 lisenssipelaajaa ja maailman rankingin 30 parhaan joukossa 6 pelaajaa. Espanjassa puolestaan lisenssipelaajia on ...
    Lue lisää...
  • NASPSPA-konferenssin makupaloja 6.8.2019
    Laaja NASPSPA-konferenssi (North American Society for the Psychology of Sports and Physical Activity) Baltimoressa vilisi alan huippunimiä Osallistuimme Timo Jaakkolan, Mikko Huhtiniemen ja Kasper Salinin kanssa NASPSPA-järjestön konferenssiin Baltimoressa. Tapahtuma kokosi yhteen liikunta-alan huippunimiä kuten esimerkiksi Joan Vickers, Dan Gould ja Gabrielle Wulf. Tarkoituksenamme oli markkinoida Kisakallion syksyn taitokonferenssia, verkottua ja ennen kaikkea oppia uutta. Kaikki nämä tavoitteet toteutuivat erinomaisesti. Yleisenä havaintona voidaan todeta liikuntataitojen painottuminen sekä fyysisen aktiivisuuden edistämisessä että urheiluvalmennuksessa. Lukuisissa esityksissä ...
    Lue lisää...
  • Pelikirja vai pelin luku – mikä ohjaa toimintaamme? 26.3.2019
    Mikä ohjaa toimintaamme liikunnassa ja urheilussa, etukäteen opeteltu sisäinen malli vai suorituksen aikana saatu informaatio, vai kenties molemmat näistä? Tätä perustavaa laatua olevaa kysymystä Huaiyong Zhao ja William Warren tarkastelevat artikkelissaan ”On-line and Model-based Approaches to the Visual Control of Action”. Kysymys on todellakin hyvin merkityksellinen, sillä sekä opettamisessa että valmentamisessa on kyse suorituksen parantamisesta oppimista tukemalla. Tuetaanko oppimista opettelemalla liikkeen sisäinen malli mahdollisimman hyväksi vai kehittämällä urheilijan ja liikkujan havainnointi- ja päätöksentekotaitoja? Onko ...
    Lue lisää...
  • Upottaako varhainen erikoistuminen Suomi-urheilun? 13.2.2019
    6-9-11 Keskustelin apulaisprofessori Sami Kokon kanssa uunituoreista tutkimustuloksista liittyen lasten ja nuorten liikuntaan ja urheiluun. Kaimani latasi pöytään tylyn numerosarjan: 6 – 9 – 11. Suomalainen urheilijan polku näyttäisi olevan valtaosalla lapsista lyhyt kuin kanan lento. Urheiluharrastus aloitetaan Suomessa kuusivuotiaana, päälaji valitaan yhdeksänvuotiaana ja lopettamispäätös tehdään yksitoistavuotiaana. Positiivista nykymaailman menossa on se, että urheiluseuratoimintaan osallistuu yhä useampi lapsi ja nuori. Viimeisimpien tietojen mukaan jopa 62 % ...
    Lue lisää...