{"id":792,"date":"2022-03-01T15:52:20","date_gmt":"2022-03-01T13:52:20","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/?p=792"},"modified":"2022-03-01T16:05:13","modified_gmt":"2022-03-01T14:05:13","slug":"oppiiko-videolta-taitoja-follow-along-videovalmennuksen-hyvista-ja-huonoista-puolista","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/oppiiko-videolta-taitoja-follow-along-videovalmennuksen-hyvista-ja-huonoista-puolista\/","title":{"rendered":"Oppiiko videolta taitoja? Follow along -videovalmennuksen hyvist\u00e4 ja huonoista puolista"},"content":{"rendered":"\n

Pandemia on lis\u00e4nnyt omatoimista harjoittelua<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Covid-pandemia on lis\u00e4nnyt entisest\u00e4\u00e4n videovalmennuksen suosiota. Kohtaamisrajoitusten vuoksi sek\u00e4 kuntoilu ett\u00e4 urheiluvalmentautuminen ovat olleet p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti pakko toteuttaa omatoimisesti kotioloissa. Videovalmennuksen laajuudesta kertoo se, ett\u00e4 esimerkiksi Google l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hakusanoilla \u201dfollow along workout\u201d yli 90 miljoonaa tulosta. Videovalmennus ei silti ole mik\u00e4\u00e4n uusi keksint\u00f6, varttuneempi lukijakunta muistanee muun muassa Jane Fondan jumppavideot ja niiden suuren suosion.<\/p>\n\n\n\n

\"Jane<\/a>
L\u00e4hde: https:\/\/www.flickr.com\/photos\/narisa\/2718743052\/in\/photostream\/<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Videoita edelt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 ajalla ja osin sen aikanakin joissakin urheilulajeissa k\u00e4ytettiin \u201dk\u00f6yh\u00e4n miehen videoita\u201d, joissa kirjan tai vihkon sivujen reunaan asetettiin valokuvat tai piirrettiin tikku-ukot liikkeen vaihe vaiheelta. Kun sivuja pl\u00e4r\u00e4si nopeasti, niin liike eteni videokuvan tapaan. Muistan, kuinka 1980-luvulla saksalaiset huippuvoimistelijat selasivat n\u00e4it\u00e4 vihkojaan aina telinek\u00e4yntien v\u00e4liss\u00e4. Ajatuksena oli tukea varsinaista voimistelua yhdenlaisella mielikuvaharjoittelulla. Heinz-Dieter Schultze antoikin minulle t\u00e4llaisen vihkon, mutta valitettavasti olen sen kadottanut \u2013 harmi. Itsell\u00e4ni oli my\u00f6s Tony Mottramin (1975) tennisopas, jossa sivujen laidassa oli valokuvin etenev\u00e4t liikesarjat. Kirjassa oli yhteens\u00e4 kahdeksan ly\u00f6ntisuoritusta, nelj\u00e4 kumpaankin suuntaan selatessa. Koulutunneilla pl\u00e4r\u00e4sin (opettajalta salassa) muun muassa Evonne Goolagongin rystyly\u00f6nti\u00e4 kellonsoitosta kellonsoittoon.<\/p>\n\n\n\n

\"T.<\/a>
Kuva: T. Mottramin tennisoppaassa ly\u00f6ntisuorituksia pystyy katsomaan videon tavoin, kun sivuja selaa nopeasti.<\/em><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kuinka tehokas oppimis\/opetusmenetelm\u00e4 videovalmennus on ja mitk\u00e4 ovat menetelm\u00e4n etuja ja haittoja? N\u00e4ihin kysymyksiin vastaavat osaltaan liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden Antti Vuoriaisen ja Leo Haapasalon erinomaiset opinn\u00e4ytety\u00f6t, joita olen k\u00e4ytt\u00e4nyt t\u00e4m\u00e4n tekstin l\u00e4hteen\u00e4. N\u00e4m\u00e4 ty\u00f6t olivat osa k\u00e4sinseisontatutkimusta, jossa koehenkil\u00f6t harjoittelivat ohjevideoiden avulla k\u00e4sinseisontaa kahdesti viikossa 13 viikon ajan.  Videoiden tuottamisesta vastasivat Mikko Rinnevuori ja Henri H\u00e4nninen. Tulokset osoittivat, ett\u00e4 k\u00e4sinseisontasuoritukset paranivat videovalmennuksen avulla ja ett\u00e4 osallistujat kokivat menetelm\u00e4n hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4sinseisonta kehittyi videovalmennuksella<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Follow along -videomenetelm\u00e4ss\u00e4 osallistujat seuraavat omatoimisesti opetusta videolta. K\u00e4sinseisontatutkimuksessa videot olivat etuk\u00e4teen nauhoitettuja, joten osallistujat pystyiv\u00e4t katsomaan niit\u00e4 milloin halusivat, keskeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n videon tarvittaessa ja niin halutessaan my\u00f6s seuraamaan jotkut kohdat useaan kertaan. <\/p>\n\n\n\n

K\u00e4sinseisontasuorituksista mitattiin aika, joka parani intervention aikana keskim\u00e4\u00e4rin noin kahdesta ja puolesta sekunnista noin kuuteen ja puoleen sekuntiin. Lis\u00e4ksi k\u00e4sinseisontojen laatu arviointiin telinevoimistelun arvosteluohjeisiin pohjautuvalla kriteerist\u00f6ll\u00e4 asteikolla 0-3. K\u00e4sinseisontojen laatupisteiden keskiarvo oli alkutesteiss\u00e4 0.7 ja lopputesteiss\u00e4 1.51. Sek\u00e4 k\u00e4sinseisonta-ajan ett\u00e4 laadun paraneminen oli tilastollisesti merkitsev\u00e4\u00e4, eli suoritusten paranemisessa ei ollut kyse sattumasta.<\/p>\n\n\n\n

Autonomia koettiin hyv\u00e4n\u00e4 \u2013 yksil\u00f6llisen palautteen puute huonona<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Osana k\u00e4sinseisontatutkimusta Antti Vuoriainen suoritti osalle koehenkil\u00f6ist\u00e4 kyselyn ja haastattelun, joissa h\u00e4n kartoitti osallistujien kokemuksia follow along -videomenetelm\u00e4st\u00e4 k\u00e4sinseisontataidon opettelussa. Videovalmennuksen parhaiksi puoliksi koehenkil\u00f6t nostivat autonomian harjoittelun ajoittamisessa ja rytmitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Antti kirjoittaa n\u00e4in: \u201d Suurin etu videotallenteiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli treenien aikatauluttamisen omien menojen mukaan kaikkien osallistujien mielest\u00e4. Tutkimukseen osallistuneet pystyiv\u00e4t itse s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n sit\u00e4, kuinka paljon ymp\u00e4rill\u00e4 oli h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6it\u00e4 kuten perheenj\u00e4seni\u00e4 tai lemmikkej\u00e4. Autonomian kokemuksia tuli my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 videoiden opettajat esitteliv\u00e4t harjoitteista useamman eri version, joiden vaikeus vaihteli. Kolme tutkimukseen osallistunutta koki, ett\u00e4 itselle oli helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sopivan haastava variaatio. Lis\u00e4ksi videoiden erityispiirteet kuten kelaaminen mahdollisti nopean tarkistuksen, mik\u00e4li jokin ohje meni ohitse ensimm\u00e4isell\u00e4 katselukerralla. Opettajien tekemi\u00e4 demonstraatioita pystyi hidastamaan videoty\u00f6kaluilla, jolloin hankalampikin harjoite oli helppo pilkkoa osiin ja teki havainnoinnin helpommaksi. Kaikki tutkimukseen osallistuneet kertoivat k\u00e4ytt\u00e4neens\u00e4 kelaamista, pys\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 ja muita videon mahdollisuuksia harjoitusten tukena<\/em>.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Videovalmennuksen huonoiksi puoliksi mainittiin yksil\u00f6llisen palautteen puute. My\u00f6s harjoitteluseuran puute ja samoina toistuvat osiot saivat kritiikki\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

\u201dVideo-opetuksen negatiiviset puolet liittyv\u00e4t suurelta osin palautteen ja vuorovaikutuksen puutteeseen. Opettajat eiv\u00e4t anna henkil\u00f6kohtaista palautetta videotallenteilta. Harjoitusten tekeminen yksin pelk\u00e4n videotallenteen toimiessa oppaana koettiin ajoittain raskaaksi, joskin se juuri mahdollisti harjoittelun itselle sopivana ajankohtana. Nelj\u00e4 tutkittavaa nosti lis\u00e4ksi esiin sen, ett\u00e4 korona-aikana oli vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sopivia harjoittelutiloja tai -paikkaa, jos omassa kodissa ei mahtunut tekem\u00e4\u00e4n harjoitteita. Hitaasti etenevi\u00e4 osioita kelattiin eteenp\u00e4in. Keskittyminen ja harjoittelumotivaatio k\u00e4rsiv\u00e4t, mik\u00e4li ohjeet tulivat samanlaisina useamman harjoituskerran ajan<\/em>.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4n videovalmennusmateriaalin tunnuspirteit\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mink\u00e4lainen video sitten toimii parhaiten? Guo ym. (2014) analysoivat 6,9 miljoonaa katselukertaa edX MOOC (massive open online course) verkkokursseista. Heid\u00e4n havaintonsa oli muun muassa, ett\u00e4 yli 6\u20139 minuutin pituiset videot ovat ajan haaskausta. Tutkijat nostivat esiin seuraavia seikkoja:<\/p>\n\n\n\n