Liikuntataidot kest\u00e4v\u00e4t varsin hyvin ajan hammasta silloin, kun taidot ovat opitut. Joonas Kalari (2016) tutki v\u00e4it\u00f6skirjassa liikehallinnan pysyvyytt\u00e4 koului\u00e4st\u00e4 aikuisik\u00e4\u00e4n. Joonas todisti oikeaksi vanhan sanonnan: \u201dMink\u00e4 nuorena oppii \u2013 sen vanhana taitaa.\u201d H\u00e4n toteaa muun muassa, ett\u00e4: \u201d Parhaiten aikuisi\u00e4n liikehallintaa selitti koului\u00e4n liikehallinnan monipuolisuus, miss\u00e4 koululiikunta on erityisen t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa. T\u00e4ll\u00f6in olisi harjoitettava erityisesti heikkoja osa-alueita, jotta niist\u00e4 ei tulisi aikuisena kynnyst\u00e4 jonkin liikuntamuodon harrastamiselle<\/em>.\u201d <\/p>\n\n\n\n Taitojen katoaminen liittyy hermosolujen v\u00e4listen liitosten heikkenemiseen ja purkautumiseen (mm. Hofer & Bonhofer 2010). Luonto korjaa pois k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t yhteydet mentaliteetilla \u201dUse it or lose it.\u201d Paljon k\u00e4ytetty esimerkki on py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 ajamisen ja uimisen muistaminen. Jos on lapsena oppinut ajamaan py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 ja uimaan, niin ei n\u00e4it\u00e4 taitoja ihan heti unohda. Rob Gray (2021) tosin kritisoi n\u00e4it\u00e4 esimerkkej\u00e4 mielest\u00e4ni aiheesta. Muun muassa lapsen kehon mittasuhteet ja voimantuottokyky sek\u00e4 lihastoiminnan synkronisaatio, ovat t\u00e4ysin erilaiset kuin aikuisella. Jos yrit\u00e4t aikuisena ajaa polkupy\u00f6r\u00e4ll\u00e4 samoilla spekseill\u00e4 kuin mit\u00e4 teit lapsena, niin sit\u00e4 ei hyv\u00e4 seuraa. Adaptiivisuudella on siis oma roolinsa taitojen muistamisessakin.<\/p>\n\n\n\n Mutta mik\u00e4 on harjoittelutauon vaikutus oppimiseen?<\/strong><\/p>\n\n\n\n Taidot ovat siis varsin pysyvi\u00e4, mutta miten harjoittelun keskeytt\u00e4minen n\u00e4kyy oppimisessa? K\u00e4sinseisontatutkimuksessamme koehenkil\u00f6t harjoittelivat omatoimisesti ohjevideoiden avulla k\u00e4sinseisontaa kahdesti viikossa 13 viikon ajan. Koehenkil\u00f6t arvottiin kolmeen ryhm\u00e4\u00e4n, joista A ryhm\u00e4 harjoitteli koko intervention ajan k\u00e4sinseisontaa. B-ryhm\u00e4ll\u00e4 oli viiden viikon harjoittelun j\u00e4lkeen kahden viikon jakso, jossa ei harjoiteltu k\u00e4sinseisontataitoa lainkaan, mutta tehtiin k\u00e4sinseisontasuoritukseen liittyvi\u00e4 fysiikkaharjoitteita. C-ryhm\u00e4ll\u00e4 oli vastaava taitoharjoittelutauko seitsem\u00e4n viikon j\u00e4lkeen. Osallistujien kasinseisontataito mitattiin sek\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti ett\u00e4 laadullisesti. M\u00e4\u00e4r\u00e4llisen\u00e4 mittarina k\u00e4ytimme k\u00e4sinseisonnassa pysytty\u00e4 aikaa. K\u00e4sinseisontojen laatua puolestaan arviointiin asteikolla 0\u20133, suorituskriteerit johdettiin kansainv\u00e4lisen voimisteluliiton, FIG:n telinevoimistelun arvosteluohjeista. (Tepon status telinevoimistelun olympiatuomarina toi uskottavuutta laatukriteerien laatimiselle.)<\/p>\n\n\n\n K\u00e4sinseisonnat arvioitiin ennen intervention alkua, kolme kertaa harjoittelujakson aikana sek\u00e4 intervention lopuksi.<\/p>\n\n\n\n Tulokset osoittivat, ett\u00e4 kaikki ryhm\u00e4t kehittyiv\u00e4t sek\u00e4 k\u00e4sinseisonta-ajaltaan ett\u00e4 k\u00e4sinseisontatekniikaltaan harjoittelun seurauksena. Ryhmien v\u00e4lill\u00e4 ei ollut tilastollisesti merkitsevi\u00e4 eroja taidon kehittymisess\u00e4. Parin viikon tauko ei vaikuttanut h\u00e4iritsev\u00e4sti oppimiseen, kun fysiikasta pidettiin huoli. (Haapasalo 2021)<\/p>\n\n\n\n Motoriikan ja fysiikan sek\u00e4 psyykkisen osa-alueen rinnakkainen tarkastelu eheytt\u00e4\u00e4 valmentautumista tuoden ajatteluun tarvittavaa holistisuutta.<\/p>\n\n\n\n Omatoiminen ohjevideoharjoittelu on ajankohtainen metodi<\/strong><\/p>\n\n\n\n N\u00e4in pandemia-aikana erilaiset verkkovalmennukset ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet voimakkaasti. Internetiss\u00e4 on runsaasti eri tasoisia verkkokursseja videovalmennuksia. Korkealaatuisista kokonaisuuksista ensimm\u00e4isin\u00e4 tulevat mieleeni Rajalan Jukan ja M\u00e4kisen Jarkon ohjelmat.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen mukaan 13 viikon aikana on mahdollista oppia k\u00e4sinseisonta omatoimisesti ohjevideoiden avulla harjoittelemalla. \u201dFollow along\u201d-menetelm\u00e4n hyvist\u00e4 ja huonoista puolista lis\u00e4\u00e4 seuraavassa blogitekstiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Taitotohtori<\/p>\n\n\n\n P.S. T\u00e4t\u00e4 kirjoitettaessa Tepon kanssa ty\u00f6stetty Kehonhallinta-kirjamme on Keuruulla painossa. N\u00e4in\u00e4 aikoina on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tukea kotimaisuutta ja siksi tervehdimme ilolla VK-kustannuksen p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 painattaa opuksemme Otavalla.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Gray, R. 2021. How we learn to move. A revolution in the way we coach & practice sports skills. Perception action consulting & education LLC.<\/p>\n\n\n\n Haapasalo, L. 2021. Harjoitustauon vaikutus k\u00e4sill\u00e4seisontataidon oppimiseen. Valmennus- ja testausopin kandidaatin tutkielma. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.<\/p>\n\n\n\n Hofer, S. & Bonhofer, T. 2010. Dendritic Spines: The Stuff That Memories Are Made Of? Current Biology. Volume 20, Issue 4<\/a>, 23 February 2010, Pages R157-R159.<\/p>\n\n\n\n Kalari, J. 2016. Mink\u00e4 nuorena hallitsee sen aikuisena taitaa? Liikehallinnan pysyvyys koului\u00e4st\u00e4 aikuisik\u00e4\u00e4n \u2013 24 vuoden seurantatutkimus. Turun yliopisto. Scripta Lingua Fennica Edita 418.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Yksi sitkeimmist\u00e4 taitoharjoitteluun liittyvist\u00e4 k\u00e4sityksist\u00e4 on jatkuvan, p\u00e4ivitt\u00e4isen harjoittelun elint\u00e4rkeys taidon oppimisen ja tuntuman pysymisen kannalta. Uimarit korostavat otetta veteen ja palloilijat pallotuntumaa. Mik\u00e4 merkitys on sitten sill\u00e4, kun harjoitteluun tulee tauko? Taukojahan tulee v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4, milloin mist\u00e4kin syyst\u00e4; loukkaantumiset, sairastelut, … Lue loppuun ![\"\"](\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/Kasillaseisonta.png\")
<\/a><\/a><\/figure>\n\n\n\n