Taitavuus on proprioseptiivist\u00e4 tarkkuutta<\/strong><\/p>\n\n\n\n Taitava urheilija on kinesteettisesti sensitiivinen. Mit\u00e4 paremmin urheilija aistii nivelten asennot, liikkeet, lihasten tuottaman voiman ja mit\u00e4 paremmin h\u00e4n kykenee erittelem\u00e4\u00e4n nivelsegmentit sek\u00e4 yksil\u00f6llisesti ett\u00e4 suhteessa toisiinsa, sit\u00e4 parempi on suoritus. Toisaalta kuitenkin mit\u00e4 tietoisempi urheilija on kehostaan, sit\u00e4 suuremmalla todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 h\u00e4n ep\u00e4onnistuu painetilanteissa. Miten t\u00e4m\u00e4 paradoksi voisi olla ratkaistavissa? Onko valmennuksen suuntaaminen kehollisiin aistimuksiin avain t\u00e4h\u00e4n ongelmaan?<\/p>\n\n\n\n Han, Waddington, Anson ja Adams<\/strong> (2015) tutkivat proprioseptisen kyvykkyyden ja urheilumenestyksen v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4. Tutkijat m\u00e4\u00e4ritteliv\u00e4t proprioseptisen kyvykkyyden ominaisuudeksi integroida mekanoreseptoreiden sensorinen informaatio kehon asentoihin ja liikkeisiin. Eli toisin sanoen kyvyksi ohjata ja kontrolloida liikuntasuoritusta kehon aistimusten perusteella. Koehenkil\u00f6in\u00e4 oli eri tasoisia urheilijoita aerobicist\u00e4, uinnista, kilpatanssista, sulkapallosta ja jalkapallosta. Osa koehenkil\u00f6ist\u00e4 edusti Kiinaa kansainv\u00e4lisell\u00e4 tasolla. Koehenkil\u00f6iden proprioseptinen tarkkuus mitattiin nilkka-, polvi-, lonkka-, olka- ja sorminiveliss\u00e4. Tulokset osoittivat, ett\u00e4 mit\u00e4 tarkemmin nivelet pystyttiin aistimaan, sit\u00e4 parempaa oli urheilumenestys. Erityisen merkityksellisesti osoittautui proprioseptinen tarkkuus nilkkanivelen suhteen. Nilkan tarkka aistiminen selitti menestyst\u00e4 jopa enemm\u00e4n kuin lajispesifin harjoittelun m\u00e4\u00e4r\u00e4!<\/em><\/strong> Tutkijoiden mukaan, kuten niin monet muutkin taitavuuden osatekij\u00e4t, my\u00f6s proprioseptiivinen tarkkuus on harjoitettavissa oleva ominaisuus, kuitenkin tietyiss\u00e4 perim\u00e4n asettamissa rajoissa.<\/p>\n\n\n\n Vastaavanlaisiin l\u00f6yd\u00f6ksiin p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t my\u00f6s Quiser, Chisholm ja Lam<\/strong> (2015) tutkiessaan alaraajojen proprioseptiikan yhteytt\u00e4 liikkumistaitoon. Koehenkil\u00f6iden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli palauttaa jalka mahdollisimman tarkasti takaisin asentoon, jossa se oli ennen kuin tutkimuslaite siirsi sen toiseen asentoon. Toinen teht\u00e4v\u00e4 oli painaa nappia heti, kun he aistivat koneen liikuttavan heid\u00e4n jalkaansa. Kolmanneksi koehenkil\u00f6iden tuli k\u00e4vell\u00e4 juoksumatolla ja astua virtuaalisten esteiden yli. Tulokset osoittivat, ett\u00e4 nivelen asennon aistimistarkkuuden ja esteiden ylitysteht\u00e4v\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 vallitsi tilastollisesti merkitsev\u00e4 yhteys.<\/p>\n\n\n\n Tietoisuus- ja h\u00e4iri\u00f6teoriat selitt\u00e4v\u00e4t j\u00e4\u00e4tymist\u00e4 painetilanteissa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Jos parempi kehotietoisuus on yhteydess\u00e4 parempaan suoritukseen, niin miksi sitten liikkeen ajatteleminen heikent\u00e4\u00e4 suoritusta, etenkin painetilanteissa?<\/p>\n\n\n\n Paineen alla murtumista selitet\u00e4\u00e4n kahdella teorialla; tietoisuus- ja h\u00e4iri\u00f6teorialla. Tietoisuusteorian, eli eksplisiittinen monitoroinnin teorian, mukaan riitt\u00e4v\u00e4n paljon harjoiteltu taito muuttuu tietoisesta tiedostamattomaksi, eksplisiittisest\u00e4 implisiittiseksi. Tietoinen taito pystyt\u00e4\u00e4n kuvailemaan sanallisesti. Esimerkiksi koripallon vapaaheittoa voidaan kuvailla pallon pomputteluna, pallon tuomista taivutetulla ranteella kasvojen l\u00e4helle, pallon heittona ja saattona. Ajan ja harjoittelun my\u00f6t\u00e4 t\u00e4m\u00e4 prosessi muuntuu tietoisesta tiedostamattomaksi ja kognitiivisia resursseja vapautuu muuhun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Tietoisuusteorian perusteella paineen l\u00e4sn\u00e4olo lis\u00e4\u00e4 itsetietoisuutta hyv\u00e4st\u00e4 suorittamisesta ja t\u00e4m\u00e4n seurauksena urheilija siirtyy takaisin tietoiseen, eksplisiittiseen step by step etenemistapaan. Suoritus, joka ennen oli automaattinen, muuttuukin paineen johdosta tietoisen ajattelun kohteeksi. Tietoisuusteoriaa tukevat havainnot, joissa ajatusten kohdentaminen johonkin duaaliteht\u00e4v\u00e4\u00e4n, pit\u00e4\u00e4 suorituksen korkealla tasolla. Esimerkiksi golfpalloa puttaavaa pelaajaa voidaan pyyt\u00e4\u00e4 luettelemaan \u00e4\u00e4neen kirjaimia siten, ett\u00e4 aakkosissa per\u00e4kk\u00e4in olevia kirjaimia ei saa sanoa per\u00e4kk\u00e4in eik\u00e4 samaa kirjainta saa sanoa kahdesti. (T\u00e4m\u00e4 on muuten yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n haastava teht\u00e4v\u00e4. B:t\u00e4 ei kyll\u00e4 helposti tule sanotuksi A:n j\u00e4lkeen, mutta A saattaa lipsahtaa B:n j\u00e4lkeen.) Kun urheilija miettii n\u00e4it\u00e4 kirjaimia, h\u00e4n ei j\u00e4nnit\u00e4 puttisuoritusta. On siis merkityst\u00e4 sill\u00e4, mihin ajatukset kohdistuvat suorituksen aikana. (Larson & Larson 2016).<\/p>\n\n\n\n H\u00e4iri\u00f6teoria olettaa, ett\u00e4 painetilanteissa tarkkaavaisuus siirtyy pois teht\u00e4v\u00e4lle relevantista informaatiosta. H\u00e4iri\u00f6t voivat olla sis\u00e4isi\u00e4 tai ulkoisia. Sis\u00e4inen h\u00e4iri\u00f6 on esimerkiksi huoli suorituksen seurauksista. Ottelun ratkaisuhetkell\u00e4 sy\u00f6tt\u00f6vuorossa oleva lentopalloilija voi alkaa mietti\u00e4 ottelun voittamista tai h\u00e4vi\u00e4mist\u00e4 ja t\u00e4ll\u00e4 ajattelulla on haitallinen vaikutus h\u00e4nen sy\u00f6tt\u00f6\u00f6ns\u00e4. Esimerkki ulkoisesta h\u00e4iri\u00f6st\u00e4 on itselle t\u00e4rkeiden ihmisten l\u00e4sn\u00e4olo katsomossa, mik\u00e4 saattaa vaikuttaa haitallisesti suoritukseen. (Larson & Larson 2016).<\/p>\n\n\n\n Beilock <\/strong>ym. (2004) tutkivat erilaisten paineiden alla murtumista matemaattisten teht\u00e4vien ratkaisemisessa. Hyv\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6muistilla havaittiin olevan positiivinen vaikutus edell\u00e4 kuvailtujen h\u00e4iri\u00f6iden siet\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n Olin kaksi vuotta sitten Baltimoressa kuuntelemassa Sian Beilockia. H\u00e4n on kirjoittanut erinomaisen kirjan \u201dChoke\u201d. Itselleni j\u00e4i h\u00e4nen esityksest\u00e4\u00e4n erityisesti mieleen kohta, jossa h\u00e4n kertoi sykkeen kohoamisen ja hikoilun painetilanteessa olevan elimist\u00f6n tapa kertoa, ett\u00e4 nyt ollaan valmiita. N\u00e4it\u00e4 \u201doireita\u201d ei siis kannata pit\u00e4\u00e4 vihollisina, vaan yst\u00e4vin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n L\u00f6ytyyk\u00f6 ratkaisu kehollisista aistimuksista?<\/strong><\/p>\n\n\n\n Siirryn nyt tutkimusmaailmasta kokemusten kent\u00e4lle. Olympiavoittaja Tapio Korjus<\/strong> kertoo, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli kaksi markkeria hyv\u00e4lle heitolle. Korjus haki vedon alussa kiristyst\u00e4 oikeassa rintalihaksessa. T\u00e4m\u00e4 tuntemus antoi olettaa, ett\u00e4 heitosta tulee pitk\u00e4. Varmistuksen sille, ett\u00e4 suorituksen j\u00e4lkeen urheilija ja v\u00e4line ovat kaukana toisistaan, antoi oikeassa asennossa l\u00e4hteneen keih\u00e4\u00e4n per\u00e4st\u00e4 kuulunut suhahdus. Pid\u00e4n t\u00e4st\u00e4 Korjuksen kertomasta; siin\u00e4 ei ole liikaa asioita, joihin keskitty\u00e4. Pidin my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 urheilijan tarkkaavaisuus on tulevaisuudessa, odottamassa pelastavaa suhahdusta. Maailmanmestari Tero Pitk\u00e4m\u00e4ki<\/strong> puolestaan sanoi tiet\u00e4neens\u00e4 liikkeen rytmist\u00e4 jo useita metrej\u00e4 ennen heittoviivaa, mink\u00e4lainen heitto on tulossa.<\/p>\n\n\n\n Olympiakomitean Lauri Hakala<\/strong> oli USAn vuosinaan lentopallon huippuvalmennuksessa. Laurin mukaan vastaanoton hihaly\u00f6nniss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 puristaa peukalon tyvet voimakkaasti toisiaan vasten. Sen sijaan, ett\u00e4 sy\u00f6t\u00f6n vastaanottaja uuvutetaan teknisill\u00e4 ohjeilla, mit\u00e4p\u00e4 jos h\u00e4nen huomionsa kiinnitett\u00e4isiinkin aistimaan paine peukalon tyvien v\u00e4lill\u00e4? Lauri nosti peukkua t\u00e4lle ajatukselle.<\/p>\n\n\n\n Olen hyvin vakuuttunut siit\u00e4, ett\u00e4 kehollisten aistimusten hy\u00f6dynt\u00e4minen taitojen opettelussa on oppimiselle eduksi. Valmentajan tulee kyll\u00e4 kyet\u00e4 analysoida sanallisesti liikesuorituksen biomekaniikkaa, mutta urheilijan kannattaa hakea hyv\u00e4\u00e4n suoritukseen kytkeytyvi\u00e4 kehollisia aistimuksia.<\/p>\n\n\n\n Taitotohtori<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Beilock, S., Culp, C., Holt, L. & Carr, T. (2004). More on the fragility of performance: choking under pressure in mathematical problem solving. Journal of Experimental Psychology: General, 133 (4), 584.<\/em><\/p>\n\n\n\n Han, J., Waddington, G., Anson, J: & Adams, R. (2015). Level of competitive success achieved by elite athletes and multi-joint proprioceptive ability. Journal of Science and Medicine in Sport. 18 (2015) 77-83.<\/p>\n\n\n\n Flegal, K. E., & Anderson, M. C. (2008). Overthinking skilled motor performance: Or why those who teach can\u2019t do. Psychonomic Bulletin & Review, 15, 927-932.<\/em><\/p>\n\n\n\n Larson, W. & Larson,C. (2016). The Contributions of Body Awareness to \u201dChoking under Pressure\u201d. The Journal of Undergraduate Research. Vol 14, article 1.<\/em><\/p>\n\n\n\n Qaiser, T., Chisholm, A. & Lam, T. (2016). The relationship between lower limb proprioceptive sense and locomotor skill acquistition. Exp Brain Res. (2016) 234:3185-3192<\/em>.<\/p>\n\n\n\n Rhoads, J. (2019). Distinguishing the effects of verbalizing a skill on performance and learning in novice and skilled populations. Doctoral Dissertation. Auburn University. Alabama.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Olen viime aikoina t\u00f6rm\u00e4nnyt (liian) usein valmennustilanteisiin, joissa urheilijalle selitet\u00e4\u00e4n hyvinkin tarkkaan, miten liike pit\u00e4isi suorittaa ja urheilijat ovat kehittyneet paremmiksi kuvaamaan sanallisesti tavoitesuoritusta kuin tekem\u00e4\u00e4n itse suorituksen. Valitettavasti kuitenkin liikkeen selitt\u00e4minen ja liikkeen tekeminen ovat kaksi eri asiaa. Liikkeen … Lue loppuun ![\"\"](\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/Free-throws-by-Sylvia-Fowles.jpg\")
<\/a>