{"id":757,"date":"2021-02-02T11:07:32","date_gmt":"2021-02-02T09:07:32","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/?p=757"},"modified":"2021-02-02T11:07:34","modified_gmt":"2021-02-02T09:07:34","slug":"alylaitteet-hyviksia-vai-pahiksia-taidon-kannalta","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/alylaitteet-hyviksia-vai-pahiksia-taidon-kannalta\/","title":{"rendered":"\u00c4lylaitteet: hyviksi\u00e4 vai pahiksia taidon kannalta?"},"content":{"rendered":"\n<p>\u00c4lypuhelimien k\u00e4ytt\u00f6 on lis\u00e4\u00e4ntynyt kaikissa ik\u00e4luokissa. Tilastokeskuksen mukaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa alle 55-vuotiaista 94 % on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n \u00e4lypuhelin. Netin k\u00e4ytt\u00f6 alkaa jo pienest\u00e4 pit\u00e4en. Lasten mediabarometri kertoo, ett\u00e4 jo vuonna 2013 puolet alle 1-vuotiaista ja 85 % 1-vuotiaista k\u00e4ytti interneti\u00e4. Mit\u00e4 hyvi\u00e4 ja mit\u00e4 huonoja puolia erilaisten ruutujen katselemisesta ja pelien pelaamisesta on perinteisen urheilun ja taitojen oppimisen kannalta?<\/p>\n\n\n\n<p>Englannin rubgymaajoukkueen n\u00e4k\u00f6asiantuntija <strong>Sherylle Calder<\/strong> opastaa <em>Guardianin<\/em> haastattelussa maajoukkueen pelaajia viett\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n aikaa k\u00e4nnyk\u00f6iden kanssa, mik\u00e4li he mieliv\u00e4t saavuttaa maailmanmestaruuden. Calderin mukaan pelaajien taitotaso on laskenut viime vuosina ja selitykseksi h\u00e4n tarjoaa k\u00e4nnyk\u00f6iden tuijottelun sek\u00e4 liikkumisen yksipuolistumisen. \u201d<em>Nyt kun puihin kiipeily ja aidan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4vely ja sielt\u00e4 putoaminen ovat j\u00e4\u00e4neet pois, visuaaliset taidot eiv\u00e4t kehity kuten aikaisemmin\u2026 Jos et n\u00e4e jotakin, et voi tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Mit\u00e4 aikaisemmin n\u00e4et, sit\u00e4 enemm\u00e4n sinulla on aikaa tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/em>\u2026\u201d. Calder toistaa my\u00f6s vanhan viisauden, poikkeuksellisen hyv\u00e4 tarkkuusn\u00e4k\u00f6 ei ole edellytys urheilussa menestymiselle. Merkityksellisempi\u00e4 ovat visuaaliset taidot.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Mentaalinen v\u00e4symys heikensi jalkapallotaitoja<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>\u00c4lypuhelimien katsomisen vaikutuksia jalkapallotaitoihin selviteltiin sek\u00e4 Brasiliassa (<strong>Fortes <\/strong>ym 2019) ett\u00e4 Italiassa (<strong>Greco<\/strong> ym. 2017). Molemmissa tutkimuksissa koehenkil\u00f6t k\u00e4yttiv\u00e4t \u00e4lypuhelimia, jonka j\u00e4lkeen heid\u00e4n suorituskyky\u00e4\u00e4n testattiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Fortesin ym (Effect of exposure time to smartphone apps on passing decision-making in male soccer athletes. <em>Psychology of Sport &amp; Exercise 44<\/em>) tutkimuksessa mielenkiinnon kohteena oli, kuinka eri mittaiset \u201daltistumiset\u201d k\u00e4nnyk\u00f6ille vaikuttivat pelaajien mentaaliseen v\u00e4symiseen sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemiseen jalkapallon sy\u00f6t\u00f6iss\u00e4. Koehenkil\u00f6t, jotka olivat ammattipelaajia, arvottiin nelj\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n; kontrolliryhm\u00e4, 15 minuutin ryhm\u00e4, 30 minuutin ryhm\u00e4 ja 45 minuutin ryhm\u00e4. Kontrolliryhm\u00e4 katseli valmennusvideoita isolta 84 tuuman ruudulta 30 minuuttia, muut ryhm\u00e4t k\u00e4yttiv\u00e4t k\u00e4nnyk\u00f6ist\u00e4\u00e4n sosiaalisen median sovelluksia (WhatsApp, Facebook ja Instagram) 15, 30 tai 45 minuuttia. Pelaajien mentaalista v\u00e4symist\u00e4 arvioitiin STROOP-testill\u00e4 sek\u00e4 subjektiivisella kuormittuneisuusarvioinnilla sek\u00e4 ennen ett\u00e4 j\u00e4lkeen k\u00e4nnyk\u00f6iden\/videoiden katselun. Protokolla toistui interventioviikon aikana nelj\u00e4 kertaa. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen koehenkil\u00f6ilt\u00e4 mitattiin sykkeet, palautumisen taso ja otettiin virtsan\u00e4yte. Seuraavaksi oli vuorossa alkul\u00e4mmittely, jota seurasi simuloitu jalkapallo-ottelu. T\u00e4st\u00e4 ottelusta arvioitiin pelaajien tekemien sy\u00f6tt\u00f6ratkaisujen nopeus ja tarkkuus. Tulosten mukaan 30 ja 45 minuutin k\u00e4nnyk\u00e4n tuijottaminen hidasti p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja heikensi sy\u00f6tt\u00f6tarkkuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Grecon, Tambolinin &amp; Fischettin tutkimuksessa (Negative effects of smartphone use on physical and technical performance of young footballers. <em>Journal of Physical Education and Sport. December 2017<\/em>) koehenkil\u00f6in\u00e4 oli nuoria jalkapalloilijoita. Pelaajat v\u00e4sytettiin \u201dBrain it on\u201d-applikaatiolla 30 minuutin ajan. Brain it on- applikaatio sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 aivoja haastavia fysiikkaan perustuvia palapelej\u00e4 ja p\u00e4\u00e4ttelyteht\u00e4vi\u00e4. Pelaajien fyysinen suorituskyky mitattiin Yo-yo -testill\u00e4, joka on jalkapallon lajinomaisia kest\u00e4vyysominaisuuksia mittaava testi. Jalkapallotaitoja arvioitiin Loughborough Soccer Passing -testill\u00e4. Tutkimusasetelmassa samat pelaajat pelasivat k\u00e4nnyk\u00e4ll\u00e4 tai tekiv\u00e4t normaaleja aktiviteettejaan ilman k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4. Tutkimuksessa selvitettiin, miten k\u00e4nnyk\u00e4n katselu vaikutti testitulokseen verrattuna tilanteeseen, jossa k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4 ei katseltu. K\u00e4nnyk\u00e4n katselu heikensi noin 10 % Yo-yo -testitulosta ja aikaansai enemm\u00e4n virheit\u00e4 lajinomaisessa sy\u00f6tt\u00f6testiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Molemmissa edell\u00e4 kuvailluissa tutkimuksissa \u00e4lypuhelimien aiheuttamaa mentaalista v\u00e4symist\u00e4 pidettiin syyn\u00e4 heikentyneeseen suoritukseen.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><a href=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/pexels-pixabay-159395.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"798\" src=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/pexels-pixabay-159395-1024x798.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-761\" srcset=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/pexels-pixabay-159395-1024x798.jpg 1024w, http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/pexels-pixabay-159395-300x234.jpg 300w, http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/pexels-pixabay-159395-768x599.jpg 768w, http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/pexels-pixabay-159395-1536x1198.jpg 1536w, http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/pexels-pixabay-159395-385x300.jpg 385w, http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/pexels-pixabay-159395.jpg 1920w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/a><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Yhteen paikkaan tuijottaminen kramppaa silm\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Staattinen yhteen pisteeseen tuijottaminen saattaa aiheuttaa muitakin harmeja kuin mentaalinen v\u00e4symys (mik\u00e4 tosin saattaa olla juurikin seurausta yhteen pisteeseen tuijottamisesta). Meill\u00e4 on kummassakin silm\u00e4ss\u00e4 kuusi lihasta, jotka liikuttavat silm\u00e4\u00e4. Normaalioloissa ihminen liikuttaa silmi\u00e4\u00e4n noin 3\u20134 kertaa sekunnissa. T\u00e4m\u00e4 silmien liikuttamisen t\u00e4rkeys korostuu useissa liikuntamuodoissa, kuten esimerkiksi jalkapallossa, jossa pelaajan pit\u00e4\u00e4 jatkuvasti tehd\u00e4 havaintoja eri suunnista ja eri et\u00e4isyyksilt\u00e4. Suomen johtaviin asiantuntijoihin urheilijan n\u00e4k\u00f6asioissa lukeutuva <strong>Timo Koljonen<\/strong> kertoo, ett\u00e4 pitk\u00e4aikainen staattinen tuijottaminen voi saada silm\u00e4n lihakset spastiseen, krampinomaiseen tilaan, jossa silmien liikuttamiskyky heikkenee. Spastinen tila voi kest\u00e4\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4\u00e4nkin, jopa tunteja. T\u00e4m\u00e4 puolestaan ilmenee heikentynein\u00e4 urheilusuorituksina, kuten edell\u00e4 todettiin. Kirjan lukemista Koljonen ei pid\u00e4 haitallisena, koska siin\u00e4 katse kuitenkin liikkuu rivien mukaisesti. Silmien ohella heikko pelaamis\/k\u00e4nnyk\u00e4nkatseluergonomia saattaa aiheuttaa kramppeja muuallekin kehoon.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>\u00c4lylaitteilla pelaamisella on hyvi\u00e4kin puolia<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>K\u00f6lnin Sporthochschulessa testattiin ammattilais e-urheilijoita ja heit\u00e4 verrattiin sek\u00e4 amat\u00f6\u00f6ripelaajiin ett\u00e4 perinteisten urheilulajien edustajiin. Havaintokyky- ja tarkkaavaisuusvertailussa e-urheiluammattilaiset olivat 10% nopeampia kuin amat\u00f6\u00f6rit tai klassiset urheilijat. Hienomotoriikkatesteiss\u00e4 perinteiset urheilijat olivat ehk\u00e4 hieman yll\u00e4tt\u00e4en e-urheilijoita parempia. T\u00e4t\u00e4 professori <strong>Ingo Frob\u00f6se<\/strong> selitt\u00e4\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 urheilijoiden oman kehon tuntemus on hyv\u00e4, kun taas e-urheilijoilla saattaa olla juurikin kehon tuntemuksessa puutteita. Reaktionopeustesteiss\u00e4 e-ammattilaiset olivat kaikista nopeimpia. Merkillepantavaa oli, ett\u00e4 ainoastaan e-ammattilaiset selviytyiv\u00e4t visuaalisiin \u00e4rsykkeisiin reagoinneissa t\u00e4ysin virheitt\u00e4. Silm\u00e4liikkeit\u00e4 verrattaessa e-urheilun ammattipelaajat erottuivat muista siin\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n katseensa siirtyi useammin kohteesta toiseen ja katseen pys\u00e4hdykset olivat kestoltaan lyhyit\u00e4. Amat\u00f6\u00f6rit tarvitsivat pidemm\u00e4n ajan tarvittavan informaation l\u00f6yt\u00e4miseen. Kest\u00e4vyyskunnossa e-urheilijat olivat odotetusti heikompia kuin perinteisten urheilulajien edustajat. Professori Frob\u00f6sen tulkinnan mukaan e-urheilu kehitt\u00e4\u00e4 pelaajien taitoon liittyvi\u00e4 ominaisuuksia hyvin paljon samalla tavalla kuin perinteinen urheilu.<\/p>\n\n\n\n<p>KIHUn erikoistutkija, suorituspalautteesta v\u00e4itellyt, <strong>Kaisu Mononen<\/strong> n\u00e4kee korona-ajassa sen hyv\u00e4n puolen, ett\u00e4 digiloikka on lis\u00e4nnyt taitovalmennuksenkin mahdollisuuksia. Esimerkiksi suorituspalautteen saa nyt sekunnin murto-osassa, kun aikaisemmin sit\u00e4 piti odottaa viikon verran.<\/p>\n\n\n\n<p>Hyv\u00e4 kysymys on se, ett\u00e4 oppiiko Playstationin urheilupelien kautta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa, taktisia kuvioita ja ongelman ratkaisua? Mielipiteet t\u00e4st\u00e4 menev\u00e4t aika lailla ristiin. Havaintomotoriikan kannalta yksi ero tulee siin\u00e4, ett\u00e4 videopeleiss\u00e4 katseen kohde on noin metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4, kun oikeassa peliss\u00e4 puhutaan yleens\u00e4 kymmenist\u00e4 metreist\u00e4. Oma mielipiteeni on se, ett\u00e4 videopelit saattavat t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 \u201doikeaa\u201d harjoittelua joiltakin osin, mutta eiv\u00e4t miss\u00e4\u00e4n tapauksessa korvaa sit\u00e4. Toki pelit ja applikaatiot kehittyv\u00e4t koko ajan, virtuaalitodellisuus l\u00e4hestyy pelottavan kovaa vauhtia todellista todellisuutta. Ei varmaan mene pitk\u00e4\u00e4n, kun markkinoilla on jo tehokkaita \u201dtaitavuusappeja\u201d. Niit\u00e4 odotellessa kuitenkin kannattaa tuijotella ruutuja maltillisesti, ainakin ennen harjoituksia, kilpailuja tai liikenteeseen l\u00e4htemist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Taitotohtori<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u00c4lypuhelimien k\u00e4ytt\u00f6 on lis\u00e4\u00e4ntynyt kaikissa ik\u00e4luokissa. Tilastokeskuksen mukaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa alle 55-vuotiaista 94 % on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n \u00e4lypuhelin. Netin k\u00e4ytt\u00f6 alkaa jo pienest\u00e4 pit\u00e4en. Lasten mediabarometri kertoo, ett\u00e4 jo vuonna 2013 puolet alle 1-vuotiaista ja 85 % 1-vuotiaista k\u00e4ytti interneti\u00e4. &hellip; <a href=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/alylaitteet-hyviksia-vai-pahiksia-taidon-kannalta\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[46,48,50,47,29,31,19,49,21],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/757"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=757"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/757\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":763,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/757\/revisions\/763"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=757"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=757"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=757"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}