{"id":745,"date":"2021-01-05T14:10:57","date_gmt":"2021-01-05T12:10:57","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/?p=745"},"modified":"2021-01-05T14:15:37","modified_gmt":"2021-01-05T12:15:37","slug":"robotti-vai-taiteilija","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/robotti-vai-taiteilija\/","title":{"rendered":"Robotti vai taiteilija?"},"content":{"rendered":"\n<p>Kumpi voittaa karhu vai leijona? Neuvostokiekon punakone vai Pele ja brassitaiturit? &nbsp;Pit\u00e4isik\u00f6 urheiluvalmennuksen perustua pelikirjan opetteluun vai pelinluvun kehitt\u00e4miseen? Voittaako ennakkosuunnitelmaa toteuttava kollektiivi tilanteissa luovalla tavalla toimivat yksil\u00f6taiturit? Oppiiko tekniikkadrilleill\u00e4 pelaamaan? Takaavatko pienpelit ja peliharjoitukset riitt\u00e4v\u00e4sti altistumisia eri tekniikoiden kehittymiselle? Tekniikkataiturilla, joka ei osaa pelata, ei ole mit\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja toisaalta hyv\u00e4k\u00e4\u00e4n pelik\u00e4sitys ei juurikaan lohduta, jos henkil\u00f6kohtainen tekniikka ei mahdollista pelitilanteen mukaisia voittavia ratkaisuja.<\/p>\n\n\n\n<p>Muun muassa n\u00e4ist\u00e4 asioista k\u00e4vimme joulun alla Salibandyliiton <strong>Miikka Lamun<\/strong> kanssa mielenkiintoisen keskustelun. Salibandyss\u00e4 n\u00e4it\u00e4 asioita on pohdiskeltu ja mik\u00e4 parasta salibandyll\u00e4 on vakaa pyrkimys perustaa liittojohtoinen valmennuslinja tutkittuun tietoon.<\/p>\n\n\n\n<p>Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 urheilijan olla robotti vai taiteilija? Kysymys kiteytyy taitojen opettamisen taustateorioihin, jotka voidaan jakaa motorisen ohjelmoinnin\/informaation prosessoinnin ja dynaamisen vuorovaikutuksen teorioihin. N\u00e4it\u00e4 teorioita on hyvin avattu muun muassa <strong>Cheryl Cokerin <\/strong>teoksessa <em>Motor Learning &amp; Control for Practitioners (Holcomb Hathaway Publishers<\/em>). Motorisen ohjelmoinnin teoriat painottavat etuk\u00e4teen opettelua, muistiin tallentamista ja mieleen palauttamista. Motorinen ohjelma -l\u00e4hestymistapa perustuu aivoissa sijaitsevaan komentokeskukseen, joka tekee kaikki liikett\u00e4 koskevat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset. Kun p\u00e4\u00e4t\u00f6s on tehty, muistista haetaan asianmukainen liikesuunnitelma ja aivot l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t toimintaohjeet muualle kehoon. Taitava suoritus on motorisen ohjelmoinnin ajattelutavalla etuk\u00e4teen opetellun toteuttamista. T\u00e4m\u00e4n teorian mukaan ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 havainnoitavaa informaatiota tulee ty\u00f6st\u00e4\u00e4. Informaatio itsess\u00e4\u00e4n ei tarjoa riitt\u00e4v\u00e4sti tietoa toiminnan ohjaukselle. Ymp\u00e4rist\u00f6 tarjoaa vihjeit\u00e4, joita taitava suorittaja osaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossaan. Motorisen ohjelmoinnin teoriaa noudattavat valmentajat kertovat ja demonstroivat urheilijalle ohjeet liikesuorituksesta, jonka optimimalli on etuk\u00e4teen m\u00e4\u00e4ritelty. Suorituksia toistetaan paljon ja virheet korjataan valmentajan toimesta. Yksil\u00f6llisyydelle j\u00e4\u00e4 vain v\u00e4h\u00e4n sijaa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>M\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisessa harjoittelussa tiedet\u00e4\u00e4n tarkkaan mit\u00e4 harjoitellaan<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Tunnettu ja hyvin yleinen motoriseen ohjelmointiin tukeutuva l\u00e4hestymistapa on m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen harjoittelu (deliberate practise). T\u00e4t\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4t <strong>Anders Ericsson<\/strong> <strong>ja Robert Pool<\/strong> kulttiteoksessaan <em>Peak \u2013 Secrects from the new Science of Expertise (Houghton Mifflin Harcourt). <\/em>Kirja on ehdottomasti lukemisen arvoinen. Tiivistettyn\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoista harjoittelua voisi luonnehtia seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201dTosin kuin peli tai leikki, m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen harjoittelu on hyvin strukturoitu aktiviteetti, jonka eksplisiittinen tavoite on parantaa suoritusta.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>Spesifej\u00e4 harjoitteita kehitet\u00e4\u00e4n parantamaan heikkouksia ja suoritusta arvioidaan tarkasti sen edelleen parantamiseksi.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>M\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen harjoittelu edellytt\u00e4\u00e4 ponnisteluja ja se ei aina ole nautinnollista.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>Yksil\u00f6t motivoituvat harjoittelemaan, koska harjoittelu parantaa suoritusta. Lis\u00e4ksi m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen harjoittelu ei tarjoa v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 rahallisia palkkioita, vaan aiheuttaa kustannuksia sek\u00e4 valmennuksen ett\u00e4 harjoittelupaikkojen suhteen. T\u00e4m\u00e4n vuoksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiedostaa m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisen harjoittelun pitk\u00e4kestoiset vaikutukset.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Summersin<\/strong> ja <strong>Ansonin <\/strong>artikkeli (<em>Current status of the motor program: Revisited. Human Movement Science 28 (2009) 566\u2013577<\/em>) k\u00e4sittelee motorisen ohjelmoinnin historiaa. Varhaisimmat kirjoitukset liittyv\u00e4t 1300-1400 luvulla vaikuttaneeseen merirosvoon <strong>Klaus St\u00f6rtebekeriin<\/strong>. Legendan mukaan teloitettavaksi tuomittu St\u00f6rtebeker anoi Hampurin pormestarilta, ett\u00e4 h\u00e4nen miehist\u00f6rivist\u00f6st\u00e4\u00e4n armahdettaisiin yht\u00e4 monta miest\u00e4, kuin mit\u00e4 h\u00e4n pystyy p\u00e4\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 k\u00e4vellen ohittamaan. Silminn\u00e4kij\u00f6iden mukaan p\u00e4\u00e4t\u00f6n St\u00f6rtebeker ohitti yksitoista miest\u00e4\u00e4n, ennen kuin py\u00f6veli jalkakampitti h\u00e4net. (T\u00e4st\u00e4 huolimatta kaikki miehet teloitettiin (<strong>Erwin-Rosenthal<\/strong> 2008)). Tarua vai totta, mene ja tied\u00e4, mutta kiehtova tarina siit\u00e4, ett\u00e4 motoriikka on etuk\u00e4teen tallennettu kehoon.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Ekologisen mallin mukaan taito on urheilijan ja ymp\u00e4rist\u00f6n vuorovaikutuksessa<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Motorisen ohjelman teorioita on kritisoitu siit\u00e4, ett\u00e4 aivojen komentokeskus ei pysty vastaamaan kaikista liikkeiden variaatioista ja s\u00e4\u00e4d\u00f6ist\u00e4; kuorma muistille on liian suuri. Dynaamisen vuorovaikutuksen teorioiden mukaan taitavat suoritukset syntyv\u00e4t dynaamisesta vuorovaikutuksesta lukuisten kehon osien ja muuttujien sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4lill\u00e4. Taitava suoritus rakentuu urheilijan ja ymp\u00e4rist\u00f6n vuorovaikutuksesta. T\u00e4m\u00e4 ekologinen teoria puhuu suorasta havainnoinnista, joka tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n tarjoama informaatio itsess\u00e4\u00e4n on riitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Sit\u00e4 ei tarvitse ty\u00f6st\u00e4\u00e4. Me esimerkiksi tied\u00e4mme milloin kohtaamme meit\u00e4 kohti lent\u00e4v\u00e4n pallon silm\u00e4n verkkokalvolla olevan kuvan koon muutoksesta. Lentoaikaa ja \u2013rataa ei tarvitse erikseen ennustaa ja laskea. Dynaamisen vuorovaikutuksen teoriassa suuri painoarvo on kehon itseorganisoitumisella, keho tiet\u00e4\u00e4 kuinka toimia. Toisin kuin motorisen ohjelmoinnin teoriassa, dynaamisen vuorovaikutuksen teoriassa oikeaa liikesuoritusta ei ole tarkkaan ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tty, koska sek\u00e4 sis\u00e4inen ett\u00e4 ulkoinen ymp\u00e4rist\u00f6 vaihtelevat koko ajan. Taito on yksil\u00f6llisiss\u00e4 ongelmanratkaisuissa. Siin\u00e4 miss\u00e4 motorisen ohjelmoinnin teoriassa virheen korjauksen suoritti valmentaja, dynaamisen vuorovaikutuksen teoriassa urheilija korjaa itse virheens\u00e4. Liikesuoritusta ei toisteta sellaisenaan, vaan kyse on ongelmanratkaisuprosessin toistamisesta. T\u00e4t\u00e4 tarkoitti <strong>Nikolai Bernsteinin<\/strong> kuuluisa luonnehdinta taitojen oppimisprosessista; \u201drepetitions without repetitions\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p>Yksi dynaamisen vuorovaikutuksen teorian k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ilmentymist\u00e4 on non-lineaarinen pedagogiikka ja constraints led coaching. Siin\u00e4 valmentaja muokkaa teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ja\/tai ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 rajoitteita opastaen urheilijan kokeilemaan erilaisia tapoja ratkaista k\u00e4sill\u00e4 oleva haaste ja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n itselle parhaiten toimiva liikemalli. <strong>Bruce Leen<\/strong> osuva sitaatti kuvastaa hyvin ekologisen mallin ajattelua: <em>\u201dThe highest technique is to have no technique. My technique is a result of your technique; my movement is a result of your movement.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Vaihtelu on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 vakaumuksesta riippumatta<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Olipa taustateoriana motorinen ohjelmointi\/informaation prosessointi tai dynaaminen vuorovaikutus\/ekologinen malli, harjoitella pit\u00e4\u00e4 paljon ja vaihtelevasti. Tilanteet vaihtelevat jatkuvasti. Motorisen ohjelmoinnin mallissa ensin harjoitellaan sis\u00e4inen liikemalli vahvaksi, t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen opetellaan s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n mallia aina kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti. Avainsana on s\u00e4\u00e4telykyky (<strong><em><u>adjustability<\/u><\/em><\/strong>). Dynaamisen vuorovaikutuksen mallissa kohdataan erilaisia tilanteita ja haasteita, joiden kautta opitaan sopeutumaan. Avainsana t\u00e4ss\u00e4 on sopeutumiskyky <strong><em><u>(adaptability)<\/u><\/em><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Sama mets\u00e4 \u2013 eri puut<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Rafael Nadal<\/strong> kuvailee kirjassaan (Nadal, R. &amp; Carlin, J. (2011) Rafa: my story. Hyperion. New York.), joka ikisen tennisly\u00f6nnin uniikkiutta seuraavasti: <em>\u201dEvery shot is different; every single one. From the moment the ball is in motion, it comes to you at an infinitesimal number of angles and speeds, with more topspin, or backspin, or flatter or higher. The differences might be minute, microscopic, but so are the variations your body makes \u2013 shoulders, elbows, wrists, hips, ankles, knees \u2013 in every shot. And there are so many other factors \u2013 the weather, the surface, the rival. No ball arrives the same as another; no shot is identical. So every time you line up to hit a shot, you have to make a split-second judgement as to the trajectory and the speed of ball and the make a split-second decision as to how, how hard, and where you must try to hit the ball.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/upload.wikimedia.org\/wikipedia\/commons\/thumb\/1\/13\/Rafa_Nadal_2011_FO_R1.jpg\/878px-Rafa_Nadal_2011_FO_R1.jpg\" alt=\"\"\/><figcaption>L\u00e4hde: https:\/\/www.flickr.com\/photos\/la_bretagne_a_paris\/5756505698\/<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kun t\u00e4t\u00e4 Rafan teksti\u00e4 tulkitsee motorisen ohjelmoinnin silm\u00e4lasien l\u00e4pi, niin kiteytys voisi olla sen kaltainen kuin, ett\u00e4 ensin harjoitellaan perusly\u00f6ntitekniikat vahvoiksi ja niit\u00e4 sitten s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n jokaisen tilanteen vaatimuksia vastaaviksi. Dynaamisen vuorovaikutuksen lasien l\u00e4pi tarkastelussa puolestaan korostuu erilaisille ly\u00f6nneille altistuminen ja niihin ratkaisujen l\u00f6yt\u00e4minen.<\/p>\n\n\n\n<p>Sama mets\u00e4 \u2013 eri puut.<\/p>\n\n\n\n<p>Robotti vai taiteilija? Molemmissa on puolensa ja oikeassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 urheilijoissa ja valmennuksessa on aina piirteit\u00e4 molemmista. Kyse on pitk\u00e4lti painotuksista. Itse tykk\u00e4\u00e4n kyll\u00e4 katsoa Zlatanin pelaamista, mutta kelpasi minulle keisari Beckenbauerkin.<\/p>\n\n\n\n<p>Taitotohtori<\/p>\n\n\n\n<p><em>P.S. t\u00e4m\u00e4n tekstin yhten\u00e4 alkupamauksena toimi taannoinen Facebook-keskustelu, jossa lapsuuteni sankari, pes\u00e4pallovirtuoosi <strong>Kale Luoma<\/strong> uskoi todella taitavan ja luoviin ratkaisuihin kykenev\u00e4n ly\u00f6j\u00e4n voittavan etuk\u00e4teisskouttaukset, ulkopelikollektiivin ja pelikirja-ajattelun\u2026<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kumpi voittaa karhu vai leijona? Neuvostokiekon punakone vai Pele ja brassitaiturit? &nbsp;Pit\u00e4isik\u00f6 urheiluvalmennuksen perustua pelikirjan opetteluun vai pelinluvun kehitt\u00e4miseen? Voittaako ennakkosuunnitelmaa toteuttava kollektiivi tilanteissa luovalla tavalla toimivat yksil\u00f6taiturit? Oppiiko tekniikkadrilleill\u00e4 pelaamaan? Takaavatko pienpelit ja peliharjoitukset riitt\u00e4v\u00e4sti altistumisia eri tekniikoiden kehittymiselle? &hellip; <a href=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/robotti-vai-taiteilija\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[40,39,38,37,21,23],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/745"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=745"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/745\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":749,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/745\/revisions\/749"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=745"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=745"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=745"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}