{"id":741,"date":"2020-12-14T16:02:27","date_gmt":"2020-12-14T14:02:27","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/?p=741"},"modified":"2020-12-14T16:02:29","modified_gmt":"2020-12-14T14:02:29","slug":"tyhma-lihas-tekee-vain-mita-aivot-kaskevat","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/tyhma-lihas-tekee-vain-mita-aivot-kaskevat\/","title":{"rendered":"Tyhm\u00e4 lihas tekee vain mit\u00e4 aivot k\u00e4skev\u00e4t"},"content":{"rendered":"\n

Vaihtelu lis\u00e4\u00e4 harjoittelun vaikuttavuutta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston biomekaniikan professori Janne Avela<\/strong> esiintyi Kuortaneen voimavalmennusseminaarissa marraskuun puoliv\u00e4liss\u00e4. Erinomaisen luennon otsikkona oli \u201dHermolihasj\u00e4rjestelm\u00e4n mukautuminen voimaharjoittelun vaihteluun<\/em>.\u201d Hermosto m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 mik\u00e4 lihas supistuu, kuinka nopeasti ja kuinka voimakkaasti. Lihaksen roolina on vain toteuttaa aivojen ja hermoston sille antamia k\u00e4skyj\u00e4, lihakset eiv\u00e4t itse tee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Er\u00e4s ydinkysymys on se, kuinka hyvin lihasta pystyt\u00e4\u00e4n k\u00e4skytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Saadaanko lihaksesta irti 100% tehot ja supistuvatko oikeat lihakset oikeaan aikaan ja oikealla voimalla?<\/p>\n\n\n\n

Avelan mukaan neuraalista vajetta voivat aiheuttaa ik\u00e4\u00e4ntyminen, v\u00e4symys, harjoittelun aiheuttama lihaksen mikrovaurio, sairaudet ja lihaksen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. Hermostollista adaptoitumista harjoitteluun tapahtuu motoristen yksik\u00f6iden (motorinen hermo ja kaikki sen hermottamat lihassolut) syttymistaajuuden lis\u00e4\u00e4ntymisen, motoristen yksik\u00f6iden syttymistaajuuden synkronisoitumisen ja kaksoissyttymisen muodossa. Miten sitten kannattaa harjoitella, ett\u00e4 harjoittelun vaikuttavuus on suurinta? Avainsana on vaihtelu. Kun harjoittelu sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vaihtelua, hermo-lihasj\u00e4rjestelm\u00e4n adaptoituminen on tehokasta.<\/p>\n\n\n\n

Kaikissa liikesuorituksissa on aina vaihtelua. Signaalin kulussa sek\u00e4 motorisissa ett\u00e4 sensorisissa hermoissa on aina \u201dkohinaa\u201d. T\u00e4m\u00e4n seurauksena kahta t\u00e4ysin identtist\u00e4 suoritusta ei ole. Vaihtelu liittyy my\u00f6s oppijan taitotasoon U-k\u00e4yr\u00e4n muotoisesti siten, ett\u00e4 aloittelijalla vaihtelusuorituksessa on suurta. Oppimisen edetess\u00e4 suoritukset ovat l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 toisiaan, kunnes taas huipputasolla vaihtelu lis\u00e4\u00e4ntyy. Ilmi\u00f6n havaitsi Nikolai Bernstein<\/strong> 1900-luvun alkupuolella seppi\u00e4 tutkiessaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/
L\u00e4hde: \u0430\u0432\u0442\u043e\u0440 \u043b\u043e\u0433\u043e \u043d\u0435\u0438\u0437\u0432\u0435\u0441\u0442\u0435\u043d, \u0441\u043a\u0430\u043d – \u0441\u043e\u0431\u0441\u0442\u0432\u0435\u043d\u043d\u0430\u044f \u0440\u0430\u0431\u043e\u0442\u0430\u0430\u0432\u0442\u043e\u0440 \u0444\u043e\u0442\u043e \u043d\u0435\u0438\u0437\u0432\u0435\u0441\u0442\u0435\u043d, \u0441\u043a\u0430\u043d – \u0441\u043e\u0431\u0441\u0442\u0432\u0435\u043d\u043d\u0430\u044f \u0440\u0430\u0431\u043e\u0442\u0430, Public domain, via Wikimedia Commons<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mit\u00e4 taitavampi sepp\u00e4 oli asialla, sit\u00e4 enemm\u00e4n h\u00e4nell\u00e4 oli ly\u00f6nneiss\u00e4\u00e4n vaihtelua. Bernstein selitti ilmi\u00f6t\u00e4 adaptaatiolla. Sep\u00e4n ty\u00f6kalu kimpoaa ly\u00f6nnin j\u00e4lkeen alustasta joka kerta aina hieman eri tavoin; v\u00e4lill\u00e4 korkeammalle, v\u00e4lill\u00e4 matalammalle, v\u00e4lill\u00e4 sivulle jne.\u00a0 Taitava takoja adaptoituu n\u00e4ihin ty\u00f6kalun kimpoamisen kohinoihin sopeuttamalla seuraavan ly\u00f6ntins\u00e4 liikeradan sellaiseksi, ett\u00e4 se hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ty\u00f6kalun k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ja takaa seuraavan ly\u00f6nnin tarkkuuden. Eli taitavuudessa ei olekaan kyse kyvyst\u00e4 toistaa liikesuoritus samanlaisena, vaan kyvyst\u00e4 sopeuttaa liiketekniikka teht\u00e4v\u00e4n ja ymp\u00e4rist\u00f6n tilannekohtaisiin vaatimuksiin. Liikevariaatiollakin on oma optimim\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4. Oikea m\u00e4\u00e4r\u00e4 variaatiota tuo liikesuoritukseen joustavuutta ja kyky\u00e4 sopeutua ymp\u00e4rist\u00f6n muutoksiin ja\/tai h\u00e4iri\u00f6ihin. Liian v\u00e4h\u00e4inen variaatio johtaa loukkaantumisiin ja liian suuri variaatio heikentyneeseen suorituskykyyn.<\/p>\n\n\n\n

Aivojen muokkaantuvuus eli plastisuus on taitojen oppimisen kannalta keskeinen ilmi\u00f6. Se on aivojen kyky\u00e4 muuttua ajassa ja i\u00e4ss\u00e4, joko parempaan tai huonompaan suuntaan. Itse asiassa aivojen plastisuus on ehdoton edellytys kaikelle oppimiselle ja muistille. Jos harjoittelu ei aikaansaa mink\u00e4\u00e4nlaisia muutoksia, mit\u00e4\u00e4n oppimista ei tapahdu. Vaihtelua sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 harjoittelulla kehitet\u00e4\u00e4n hermolihas-j\u00e4rjestelm\u00e4n adaptiivisuutta, mik\u00e4 ilmenee hermoston nopeana reagointi- ja vastaanottokykyn\u00e4. Aivoissa ja keskushermostossa tapahtuvat plastiset muutokset ovat sek\u00e4 nopeasti tapahtuvia ett\u00e4 enemm\u00e4n aikaa vaativia. Nopeat plastiset muutokset liittyv\u00e4t solujen v\u00e4listen synapsien toimintaan. Jo ensimm\u00e4isten sekuntien aikana harjoittelun alusta tapahtuu muutoksia, joiden seurauksena hermoimpulssien toiminta tehostuu. Yksi t\u00e4llainen muutos on esimerkiksi hiljaisten synapsien aktivoituminen. N\u00e4iden nopeiden toiminnallisten muutosten ohella tapahtuu rakenteellisia muutoksia, mik\u00e4li harjoittelua tehd\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4sti. Morfologisia, rakenteellisia muutoksia ovat muun muassa uusien hermosoluyhteyksien syntyminen (synaptogeneesi<\/em>) sek\u00e4 uusien hermosolujen syntyminen (neurogeneesi<\/em>). Eri tyyppisill\u00e4 harjoittelutavoilla on erilaiset vaikutukset aivoihin. Kest\u00e4vyysharjoittelu muun muassa lis\u00e4\u00e4 verisuonitusta (angiogeneesi<\/em>), solujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja kasvutekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 hippokampusalueella ett\u00e4 motorisella aivokuorella. N\u00e4ill\u00e4 on yhteytt\u00e4 kognitioon, muistiin ja oppimiseen. Taitoharjoittelu puolestaan kasvattaa synapsien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, muuttaa liikeaivokuoren vastaavuusalueita ja lis\u00e4\u00e4 kasvutekij\u00f6it\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on merkityksellist\u00e4 taitojen oppimisen kannalta.<\/p>\n\n\n\n

Parhaat harjoitusvasteet saadaan, kun harjoituksiin lis\u00e4t\u00e4\u00e4n vaihtelevuutta. Taitoelementtien my\u00f6t\u00e4 keskushermoston plastisuuskapasiteetti kasvaa ja keskushermosto pysyy sopeutuvana, adaptiivisena. N\u00e4in taataan urheilijalle\/liikkujalle ty\u00f6kalut toimia erilaisissa tilanteissa.<\/p>\n\n\n\n

Vaihtelun sis\u00e4llytt\u00e4minen harjoitteluun ei ole rakettitiedett\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vaikka harjoittelussa tuleekin olla vaihtelua, se ei kuitenkaan saa olla sillisalaattia. Jo varsin pienill\u00e4 modifikaatioilla voidaan tehostaa harjoittelun vaikuttavuutta. Esimerkiksi voimaharjoitteluun voidaan hyvin helposti sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 taitoelementtej\u00e4. L\u00e4hes liike kuin liike on mahdollista tehd\u00e4 silm\u00e4t kiinni. Kun n\u00e4k\u00f6aistin tarjoama informaatio poistetaan, lihasten toiminnan \u201dkuuntelu\u201d nousee aivan uudelle tasolle.<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4s tapa saada vaihtelua harjoitteluun on tehd\u00e4 liike ulkoisesti annettuun tahtiin, esimerkiksi metronomin avulla. Leung<\/strong> et al tutkimuksessa (Motor cortex excitability is not differentially modulated following skill and strength training. Neuroscience Volume 305, 1 October 2015, Pages 99-108<\/em>) toiset koehenkil\u00f6t suorittivat hauisk\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 omaan tahtiinsa ja toinen koehenkil\u00f6t puolestaan metronomin tahtiin. Tutkijat havaitsivat, ett\u00e4 metronomin tahdissa v\u00e4\u00e4nnetyt hauisk\u00e4\u00e4nn\u00f6t lis\u00e4siv\u00e4t kortikospinaalista \u00e4rsytett\u00e4vyytt\u00e4. Tosin sanoen hermotus alkoi pelitt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin, kun suoritusta ohjasi ulkoinen \u00e4\u00e4ni\u00e4rsyke.<\/p>\n\n\n\n

Oikeastaan kaikki \u00e4rsykevariaatio voidaan aikaansaada manipuloimalla tilaa, aikaa tai voimaa tai n\u00e4iden yhdistelmi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Huippuvoimistelijan aivot ovat erilaiset<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Makuo Fukuo<\/strong> tutkimusryhmineen julkaisi kiinnostavan artikkelin huippuvoimistelijoiden aivoista (Regional brain gray matter volume in world-class artistic gymnasts. The Journal of Physiological Sciences 2020 70:43<\/em>.) T\u00e4m\u00e4 tutkimus oli harvinaista herkkua, sill\u00e4 koehenkil\u00f6in\u00e4 oli kymmenen telinevoimistelun MM-mitalistia. Huippuvoimistelijoiden aivojen harmaan aineen m\u00e4\u00e4ri\u00e4 eri aivo-osissa verrattiin ei-voimistelutaustaisiin verrokkeihin. Tulokset olivat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen mielenkiintoisia; tutkijoiden mukaan poikkeuksellisen huikea voimistelullinen suorituskyky on seurausta aivojen plastisuudesta alueilla, jotka ovat yhteydess\u00e4 avaruudelliseen hahmottamiseen, n\u00e4kemiseen, ty\u00f6muistiin ja motoriseen kontrolliin. Hieman oikaisten voisi ajatella, ett\u00e4 voimistelu ei olekaan niin paljon motorisen ohjelmoinnin laji, kuin mit\u00e4 perinteisesti sen on ajateltu olevan, vaan laji jossa voimistelija on jatkuvasti vuorovaikutuksessa ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 kanssa. Tutkijat luonnehtivat telinevoimistelun luonnetta mm. seuraavasti: \u201dVoimistelijat tekev\u00e4t nopeita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 kehon asennoistaan n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n telineen, esimerkiksi rekkitangon. Heid\u00e4n kyvykkyytens\u00e4 prosessoida informaatiota jo ennen liikkeiden suorittamista saattaa olla avaintekij\u00e4 heid\u00e4n voimistelussaan.\u201d Tutkijoiden mukaan kyse ei ole siit\u00e4, ett\u00e4 huipulle p\u00e4\u00e4sseill\u00e4 olisi ollut perim\u00e4n kautta erilaiset aivot, vaan ett\u00e4 muutokset ovat seurausta harjoittelusta.<\/p>\n\n\n\n

Valmentajavelho Antti Palkola<\/strong> puhuu voimistelijan kyvyst\u00e4 keskustella telineen kanssa. T\u00e4ll\u00e4 ilmaisulla Palkola viittaa voimistelijan taitoon muun muassa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 telineen mekaanisia ominaisuuksia. Esimerkiksi ennen alastuloa rekkivoimistelija lataa kiihdytysj\u00e4ttil\u00e4isell\u00e4 tankoon energiaa siten, ett\u00e4 ter\u00e4stanko taipuu mutkalle. Ja kun tanko palautuu laukeavan jousen lailla takaisin l\u00e4ht\u00f6muotoonsa, voimistelijan oikea-aikainen irrotus alastuloon saa lis\u00e4\u00e4 korkeutta ja pituutta. Voimistelija vaikuttaa telineeseen ja teline vaikuttaa voimistelijaan ja yhdess\u00e4 ne tai he suorittavat liikkeen. Ekologista dynamiikkaa puhtaimmillaan.<\/p>\n\n\n\n

Taitotohtori<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vaihtelu lis\u00e4\u00e4 harjoittelun vaikuttavuutta Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston biomekaniikan professori Janne Avela esiintyi Kuortaneen voimavalmennusseminaarissa marraskuun puoliv\u00e4liss\u00e4. Erinomaisen luennon otsikkona oli \u201dHermolihasj\u00e4rjestelm\u00e4n mukautuminen voimaharjoittelun vaihteluun.\u201d Hermosto m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 mik\u00e4 lihas supistuu, kuinka nopeasti ja kuinka voimakkaasti. Lihaksen roolina on vain toteuttaa aivojen ja … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[34,32,35,36,33],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/741"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=741"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/741\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":744,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/741\/revisions\/744"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=741"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=741"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=741"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}