{"id":708,"date":"2020-04-17T15:07:18","date_gmt":"2020-04-17T12:07:18","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/?p=708"},"modified":"2020-04-17T15:07:20","modified_gmt":"2020-04-17T12:07:20","slug":"mitapa-jos-vihdoin-unohdettaisiin-herkkyyskausiajattelu-valmentautumisessa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/mitapa-jos-vihdoin-unohdettaisiin-herkkyyskausiajattelu-valmentautumisessa\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4p\u00e4 jos vihdoin unohdettaisiin herkkyyskausiajattelu valmentautumisessa?"},"content":{"rendered":"\n

Eero Haapala<\/strong> kertoi Instagramissa mielenkiintoisesta artikkelista liittyen fyysisten ominaisuuksien harjoitettavuuden herkkyyskausiin. Koska Eeroa kannattaa kuunnella, niin etsin tuon artikkelin k\u00e4siini ja oikeassa Eero oli \u2013 todella mielenkiintoinen kannanotto. Kyseess\u00e4 on Bas Van Hoorenin<\/strong> ja Mark De Ste<\/strong> Croixin<\/strong> artikkeli \u201dSensitive Periods to Train General Motor Abilities in Children and Adolescents: Do Thry Exist? A Critical Appraisal. Strength and Conditioning Journal. March 2020<\/em>\u201d.<\/p>\n\n\n\n

LTAD-malli ja herkkyyskaudet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Unkarilaisl\u00e4ht\u00f6isen Istvan Balyin<\/strong> luoma Long Term Athletic Development (LTAD)-malli<\/em> on maailmanlaajuisesti k\u00e4ytetyin urheilijan polkumalli. Mallin mukaan nuoren urheilijan kehityksess\u00e4 on sensitiivisi\u00e4 jaksoja, jolloin fyysiset ominaisuudet ovat erityisen hyvin harjoitettavissa. LTAD-mallissa notkeudelle, nopeudelle, taitavuudelle, kest\u00e4vyydelle ja voimalle on olemassa biologiseen ja kronologiseen ik\u00e4\u00e4n perustuvat herkkyyskaudet. Esimerkiksi nopeuden herkkyyskausiksi nimet\u00e4\u00e4n ik\u00e4vuodet 7-9 & 13-16 ja aerobisen kapasiteetin kasvattamisen herkkyyskaudeksi ajanjakso ennen nopean pituuskasvun vaihetta. Tieteellinen n\u00e4ytt\u00f6 LTAD-mallin herkkyyskausille on kuitenkin hyvin ohutta ja malli perustuu pitk\u00e4lti entisen it\u00e4blokin valmentajien omiin kokemuksiin. T\u00e4st\u00e4 huolimatta varsin monen urheilulajin urheilijapolkumallien harjoitteluohjeissa nojaudutaan voimakkaasti herkkyyskausiin. Herkkyyskausia tarkasteltaessa tulee erottaa toisistaan sensitiivinen ajanjakso ja kriittinen ajanjakso. Sensitiivisell\u00e4 kaudella tarkoitetaan jaksoa, jolloin jokin tietty ominaisuus on erityisen hyvin harjoitettavissa. Kriittinen kausi puolestaan on sellainen, jolloin ominaisuutta tulee harjoitella t\u00e4yden kehittymispotentiaalin saavuttamiseksi. T\u00e4m\u00e4n linjauksen mukaan sensitiivisen herkkyyskauden ulkopuolella tapahtuneella harjoittelulla on vain v\u00e4h\u00e4n vaikuttavuutta ja kriittisen herkkyyskauden ulkopuolinen harjoittelu on t\u00e4ysin turhaa. Alkuper\u00e4inen LTAD-malli kyll\u00e4 n\u00e4kee herkkyyskaudet sensitiivisin\u00e4 jaksoina, mutta varsin monessa yhteydess\u00e4 valmentajat tulkitsevat mallin suosituksia kuin kyseess\u00e4 olisivat kriittiset jaksot.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Van Hooren & Croix (2020). LTAD-mallin herkkyyskaudet. Sininen k\u00e4yr\u00e4 pojat ja punainen k\u00e4yr\u00e4 tyt\u00f6t.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Onko yleisi\u00e4 motorisia ominaisuuksia olemassa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Van Hooren ja Croix pohtivat LTAD-kritiikiss\u00e4\u00e4n onko nk. yleisi\u00e4 motorisia ominaisuuksia olemassa, vai olisiko j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4 tarkastella urheilusuorituksia. Kuten edell\u00e4 todettiin, LTAD-mallissa urheilemisen fyysinen puoli on tiivistetty viiteen yleiseen motoriseen ominaisuuteen; voimaan, nopeuteen, kest\u00e4vyyteen, liikkuvuuteen ja taitavuuteen. T\u00e4m\u00e4 jako on tehty niin sanotun latentin (piilev\u00e4n) muuttujan mallilla, jossa suorituksen kautta arvioidaan motorista ominaisuutta, esimerkiksi jalkakyykyn avulla mitataan voimaa. Vaikkakin jako viiteen yleiseen perusominaisuuteen yksinkertaistaa ja selvent\u00e4\u00e4 monitahoista kokonaisuutta, niin yksinkertaistamisessa on ongelmana se (virheellinen) perusajatus, ett\u00e4 ominaisuudet olisivat erikseen harjoitettavissa ja niill\u00e4 olisi erilliset harjoitettavuuden herkkyyskaudet. Tutkijat kysyv\u00e4t aivan aiheellisesti, ett\u00e4 olisiko tarkoituksenmukaisempaa yleisten motoristen ominaisuuksien sijaan tarkastella spesifimmin yksitt\u00e4isi\u00e4 motorisia taitoja. LTAD-mallissa on ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, mihink\u00e4 motoriseen taitoon herkkyyskaudet viittaavat. Liittyyk\u00f6 esimerkiksi nopeuden herkkyyskausi maksimaaliseen juoksunopeuteen (alaraajojen nopeusominaisuudet) vai uintinopeuteen (ala- ja yl\u00e4raajojen nopeus) vai kiihdytt\u00e4miseen ja suunnanmuutokseen? N\u00e4iden herkkyyskaudet ajoittuvat eri tavalla. Esimerkiksi Radnorin<\/strong> et al. (2017) tutkimuksessa vastusharjoittelu kasvupyr\u00e4hdyksen j\u00e4lkeen paransi kiihdytysominaisuuksia, mutta ei merkitsev\u00e4si juoksunopeutta.<\/p>\n\n\n\n

Sen sijaan, ett\u00e4 tarkastelu j\u00e4sentyy yleisten motoristen ominaisuuksien mukaan, Van Hooren ja Croix esitt\u00e4v\u00e4t tilalle holistista mallia, jossa keski\u00f6ss\u00e4 on motorinen suoritus.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Van Hooren & Croix (2020). Reduktionistinen malli piilevill\u00e4 muuttujilla (yl\u00e4kuva) ja holistinen herkkyyskausien l\u00e4hestymistapa (alakuva).<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ominaisuuksien harjoittelusta herkkyyskausilla<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Harjoitustyyppi vaikuttaa harjoitusvasteeseen ja se voi olla erilainen eri ik\u00e4isill\u00e4. Esimerkiksi Rumpfin<\/strong> (2012) havaintojen mukaan plyometrinen harjoittelu oli tehokkain juoksunopeuden kehitt\u00e4j\u00e4 lapsilla, kun taas nuorilla parhaat tulokset tuotti plyometria-, vastus- ja sprinttiharjoittelun yhdistelm\u00e4. Tutkimusten valossa n\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4, ett\u00e4 tietyt ominaisuudet ovat ekstrasensitiivisi\u00e4 vain tietyn tyyppiselle harjoittelulle.<\/p>\n\n\n\n

Yksil\u00f6llinen vaihtelu on yksi elementti, joka on j\u00e4\u00e4nyt LTAD-mallissa liian v\u00e4h\u00e4lle huomiolle. Mik\u00e4 on harjoitustaustan ja yksil\u00f6llisten ominaisuuksien vaikutus harjoittelun vaikuttavuuteen eri herkkyyskausilla? Harjoittelun tuloksellisuus riippuu useista tekij\u00f6ist\u00e4, kuten esimerkiksi k\u00e4ytetyst\u00e4 harjoittelumenetelm\u00e4st\u00e4 (sarjat, toistot, kuormat, intervallien kestot jne.), aikaisemmasta harjoittelusta ja geneettisest\u00e4 perim\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Outi Aarresola<\/strong> (2016) tutki v\u00e4it\u00f6skirjassaan urheilijan polkuja ja yksi h\u00e4nen p\u00e4\u00e4havainnoistaan oli, ett\u00e4 on olemassa lukuisia erilaisia yksil\u00f6llisi\u00e4 polkua. Aarresolan tutkimuksessa l\u00f6ydettiin yli 60 erilaista tapaa olla mukana urheilussa.<\/p>\n\n\n\n

Van Hooren ja Croix summaavat artikkelinsa lopputoteamukseen, jonka mukaan LTAD-mallissa on paljon hyv\u00e4\u00e4. Varhaisen erikoistumisen riskien esilletuonti, biologisen i\u00e4n huomioiminen kronologisen i\u00e4n sijaan sek\u00e4 keskittyminen pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen menestymiseen, eik\u00e4 pikavoittoihin, ovat LTAD-mallin vahvuuksia. Sen sijaan herkkyyskausiajattelu kaipaisi p\u00e4ivityst\u00e4 ja n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa selk\u00e4nojaa. Tutkijat suosittelevat, ett\u00e4 valmentajat eiv\u00e4t nojautuisi LTAD-mallin herkkyyskausijaotteluun, vaan harjoituttaisivat kaikkia ominaisuuksia monipuolisesti urheilijan polun eri vaiheissa. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, etteik\u00f6 harjoittelussa saisi olla painopisteit\u00e4, kuten esimerkiksi koordinaatioharjoittelu nopean pituuskasvun vaiheessa loukkaantumisalttiuden v\u00e4hent\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n

Herra Hakkarainen ja liukumoajattelu<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Harri Hakkarainen<\/strong> k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 termi\u00e4 liukumoajattelu YLEn herkkyyskausia k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 jutussa 12.4.2020. T\u00e4m\u00e4n ajattelun mukaan herkkyyskausia ei pid\u00e4 tulkita kirjaimellisesti, vaan harjoittelun on oltava jatkuvasti monipuolista. Harjoittelun painotus voi muuttua pohjautuen terveystarkastuksiin. Liukumoajattelussa viikkoharjoittelu rytmitet\u00e4\u00e4n eri elinj\u00e4rjestelmi\u00e4 painottaen. Urheilul\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 ja valmentajana meritoitunut Hakkarainen my\u00f6s korostaa yksil\u00f6llisyyden merkityst\u00e4. Harrin ajattelua tukee my\u00f6s lasten voimaharjoitteluun erikoistunut kanadalainen professori David Behm<\/strong>, jonka tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 oikein toteutettuna lasten voimaharjoittelu voidaan aloittaa jo hyvin nuorella i\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Oma ajatteluni my\u00f6t\u00e4ilee voimakkaasti Herra Hakkaraista. Jos tavoitteena on juoksunopeuden lis\u00e4\u00e4minen nuorella urheilijalla, niin pit\u00e4isik\u00f6 sitten painottaa nopeutta, vai koordinaatiota vai voimaa sen mukaan mink\u00e4 ominaisuuden herkkyyskausi on kohdalla? Juoksunopeus kuitenkin koostuu kaikista n\u00e4ist\u00e4. Vai olisiko kuitenkin parempi treenata monipuolisesti, mielest\u00e4ni kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Onko aikuisten taitoharjoittelu ajan haaskausta?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kannattako aikuisena en\u00e4\u00e4 hinkata golfswingi\u00e4 rangella, jos ly\u00f6nti\u00e4 ei ole nuorena oppinut kunnolla? Oppiiko vanha koira uusia temppuja? Koirasta en tied\u00e4, mutta aivotutkimus osoittaa neurogeneesi\u00e4 (=uusien solujen syntyminen) tapahtuvan kaiken ik\u00e4isill\u00e4 (ks. mm. Bergmann<\/strong> et al. 2015 Adult neurogenesis in humans<\/em> tai Aimone<\/strong> et al. 2014 Regulation and function of adult neurogenesis: from genes to cognition<\/em>). T\u00e4ll\u00e4 ilmi\u00f6ll\u00e4 on suora yhteys oppimiseen, uudet aivosolut ovat erityisen hyvi\u00e4 muodostamaan muistij\u00e4lki\u00e4. Unohtakaamme siis herkkyyskausiajattelu ja iloitkaamme siit\u00e4, ett\u00e4 taitojen oppiminen ei ole tietyn ik\u00e4isten lasten yksinomaisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Taitojen oppiminen voi jatkua koko el\u00e4m\u00e4n, jos vaan sen eteen tehd\u00e4\u00e4n tarvittavaa ty\u00f6t\u00e4 eli m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoista harjoittelua.<\/p>\n\n\n\n

Taitotohtori<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Eero Haapala kertoi Instagramissa mielenkiintoisesta artikkelista liittyen fyysisten ominaisuuksien harjoitettavuuden herkkyyskausiin. Koska Eeroa kannattaa kuunnella, niin etsin tuon artikkelin k\u00e4siini ja oikeassa Eero oli \u2013 todella mielenkiintoinen kannanotto. Kyseess\u00e4 on Bas Van Hoorenin ja Mark De Ste Croixin artikkeli \u201dSensitive … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/708"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=708"}],"version-history":[{"count":4,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/708\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":714,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/708\/revisions\/714"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=708"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=708"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=708"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}