Miksi useimmat maailman huipulle p\u00e4\u00e4sseist\u00e4 urheilijoista\novat harrastaneet oman p\u00e4\u00e4lajin ohella muita lajeja? Mik\u00e4 olisi hyv\u00e4\nkakkoslaji? Onko juniorimenestys edellytys huipulle p\u00e4\u00e4sylle?<\/p>\n\n\n\n
Arne G\u00fcllich piti Kisakallion taitokonferenssissa kerrassaan\nerinomaisen esityksen urheilijapoluista. Kyseess\u00e4 oli ehk\u00e4 parhaiten tehty\ntutkimus, mihin ikin\u00e4 olen t\u00f6rm\u00e4nnyt. Oli hienoa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tutkimus\njulkaistiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa juuri Kisakalliossa.<\/p>\n\n\n\n
Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 minulla oli mahdollisuus kuulla t\u00e4m\u00e4\nesitys, sain my\u00f6s tilaisuuden keskustella Arne G\u00fcllichin kanssa\nhenkil\u00f6kohtaisesti useampaankin otteeseen ja t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 n\u00e4in omaa tiet\u00e4myst\u00e4ni urheilijan\npoluista, sek\u00e4 tietysti hioa omaa saksan kielen taitoani. Saksassa tehd\u00e4\u00e4n\npaljon hyv\u00e4\u00e4 tutkimusta ja kehitysty\u00f6t\u00e4 urheilun saralla, joten kielitaidosta\nolisi kyll\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4. (Opin \u201dt\u00e4ydellisen\u201d telinevoimistelusalisaksan aikoinaan\nHeinz-Dieter Schultzen kanssa ty\u00f6skennelless\u00e4ni ja olen yritt\u00e4nyt yll\u00e4pit\u00e4\u00e4\nt\u00e4t\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 taitoa muun muassa lukemalla saksankielist\u00e4\ntutkimuskirjallisuutta.)<\/p>\n\n\n\n
G\u00fcllichin tutkimuskatsauksessa skriinattiin yli 9900\ntutkimusartikkelia koskien urheilu-uria. N\u00e4ist\u00e4 artikkeleista riitt\u00e4v\u00e4n\ntasokkaat tutkimukset kelpuutettiin mukaan meta-analyysiin. Lopullisessa\nvertailussa tarkasteltiin hiukan yli 6 000 urheilijan polkuja huipulle.\nMukana vertailussa oli urheilijoita eri lajeista, eri maista, naisia ja miehi\u00e4\n(ja muita), joukkueurheilijoita, yksil\u00f6lajien edustajia. T\u00e4ss\u00e4 joukossa oli 722\nmaailman rankingin Top10 urheilijaa ja\/tai arvokisamitalistia. Tutkimus\nselvitti mit\u00e4 maailmanluokan urheilijat olivat tehneet p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen huipulle.\nTulokset osoittivat, ett\u00e4 noin yksi nelj\u00e4sosa maailman huipusta oli\nerikoistunut omaan lajiinsa varhain ja ett\u00e4 noin kolme nelj\u00e4sosaa oli p\u00e4\u00e4ssyt\nhuipulle \u201dmonipuolisuusreitti\u00e4\u201d. Mielenkiintoinen havainto oli se, ett\u00e4 l\u00e4hes\nkaikki monia lajeja harrastaneet olivat my\u00f6s kilpailleet useissa eri lajeissa. Mielenkiintoinen\noli my\u00f6s se seikka, ett\u00e4 kakkoslajin luonteella ei ollut merkityst\u00e4.\nJuniorimenestys ei ennustanut aikuismenestyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Huipulle n\u00e4ytt\u00e4isi p\u00e4\u00e4sev\u00e4n siis montaa eri reitti\u00e4, sek\u00e4\nvarhain erikoistumalla ett\u00e4 monipuolisesti eri lajeja harrastamalla. Yhteist\u00e4\nn\u00e4ille eri reiteille on se, ett\u00e4 omaa lajia pit\u00e4\u00e4 harjoitella paljon. Joku\nkuitenkin n\u00e4ytt\u00e4isi puhtaasti numeroidenkin valossa toimivan tuossa\nmonilajimallissa, koska se on selke\u00e4sti varhaista erikoistumista tavanomaisempi\ntie huipulle. <\/p>\n\n\n\n
Arne G\u00fcllichin oma tulkinta oman p\u00e4\u00e4lajin ohella jonkin\ntoisen lajin harrastamisen hy\u00f6dyllisyydest\u00e4 rakentui kolmelle seikalle: 1)\nMonipuolinen harjoittelu auttaa ennaltaehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n rasitusvammoja ja\nloukkaantumisia. 2) Oma, itselle sopivin laji l\u00f6ytyy todenn\u00e4k\u00f6isimmin, kun\nkokeilee eri lajeja. 3) Toisen lajin harrastaminen kehitt\u00e4\u00e4 oppimisen\nmetataitoja, oppimaan oppimisen taitoja. T\u00e4t\u00e4 viimeist\u00e4 tekij\u00e4\u00e4 Arne G\u00fcllich\nitse piti kaikkein t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Mit\u00e4 sitten opitaan, kun harrastetaan oman lajin ohella muita lajeja? Mik\u00e4 on siirtovaikutus lajien kesken? Mik\u00e4 on spesifi\u00e4 harjoittelua? T\u00f6rm\u00e4\u00e4n hyvin usein valmentajien kanssa keskustellessani hyvin kapeaan siirtovaikutusk\u00e4sitteen hahmottamiseen. Siirtovaikutus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vain ja ainoastaan yhteisten liikemallien samankaltaisuuteen<\/strong> perustuvana. Siirtovaikutusta on kuitenkin my\u00f6s havainnointi- ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekomallien samankaltaisuus<\/strong>. Voisi kuvitella, ett\u00e4 golffarille olisi hy\u00f6dyllist\u00e4 harjaannuttaa et\u00e4isyyksien arviointikyky\u00e4\u00e4n esimerkiksi frisbeegolfissa, vaikkakaan swingi ja frisbeen heitto eiv\u00e4t identtisi\u00e4 suorituksia olekaan. Aussifutisvalmentajien mukaan heid\u00e4n lajinsa miesvartioinnin oppi parhaiten koripallossa, jopa paremmin kuin aussijalkapallossa. Siirtovaikutus voi liitty\u00e4 k\u00e4sitteisiin; strategioihin ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin<\/strong>. Mailapeleiss\u00e4 vastustajan ly\u00f6ntisuuntien arviointi on hyvin samankaltaista, vaikka ly\u00f6ntitekniikat, kent\u00e4t, pallot ja mailat ovatkin erilaiset. Hy\u00f6kk\u00e4yksen ja puolustuksen syvyyden ja leveyden periaatteet, sy\u00f6tt\u00f6varjon k\u00e4site ja itsens\u00e4 vapaaksi pelaaminen ovat esimerkkej\u00e4 invaasiopelien elementeist\u00e4, jotka siirtyv\u00e4t lajista toiseen. Fyysisten ominaisuuksien siirtovaikutus<\/strong> on ehk\u00e4 kaikista helpoimmin ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4. Omassa lajissa tarvittavaa fysiikkaa; voima, nopeus, kest\u00e4vyys ja liikkuvuus voidaan kehitt\u00e4\u00e4 toisessa lajissa. Ehk\u00e4p\u00e4 parhaiten edell\u00e4 kuvattuun G\u00fcllichin tutkimukseen laskeutuu koettuun p\u00e4tevyyteen liittyv\u00e4 siirtovaikutus<\/strong>. Kun olet hyv\u00e4 jossakin lajissa, niin siirtyess\u00e4si toiseen lajiin t\u00e4m\u00e4 p\u00e4tevyyden kokemus kulkee mukanasi.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4vin muutama p\u00e4iv\u00e4 sitten vesijuoksemassa ja katselin paikallisten\nuimaseurojen harjoituksia. 50 metrin allas oli puolesta v\u00e4list\u00e4 poikki,\nv\u00e4lisein\u00e4n kummallakin puolella harjoitteli uimaseura. Oli mielenkiintoista\nverrata kahta hyvin eri tyyppist\u00e4 harjoittelua vierekk\u00e4isill\u00e4 allasalueilla.\nToinen uimariryhm\u00e4 ui kilpauintitekniikalla ja valmennus keskittyi lajiteknisen\nsuorituksen parantamiseen. Toisen ryhm\u00e4n harjoittelu oli t\u00e4ysin eri n\u00e4k\u00f6ist\u00e4;\nuimarit uivat l\u00e4tt\u00e4ri vain toisessa k\u00e4dess\u00e4\u00e4n, pitiv\u00e4t lautaa polviensa p\u00e4\u00e4ll\u00e4\nuidessaan jalat edell\u00e4, vaihtoivat vesipallokroolin kilpakrooliin kesken kaiken\u2026\nValmentajat eiv\u00e4t juurikaan korjanneet urheilijoiden suorituksia, toiminta\nperustui kehon itseorganisoitumiseen. <\/p>\n\n\n\n Molemmat harjoitukset olivat korkealaatuisia, ensimm\u00e4isess\u00e4\ntapauksessa oli kyse tekniikkaharjoittelusta, jossa tarkoituksena oli spesifin\nuintitekniikan parantamisesta. J\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 tapausta voisi luonnehtia\ntaitoharjoitteluksi, jossa tavoitteena on urheilijan liikevaraston\nkasvattaminen ja adaptiivisuuden edist\u00e4minen. Sek\u00e4 tekniikka- ett\u00e4 taitoharjoittelu\novat molemmat t\u00e4rkeit\u00e4, mestarivalmentaja on se joka l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jokaiselle\nurheilijalle henkil\u00f6kohtaisesti parhaan balanssin n\u00e4iden kahden\nharjoittelumuodon v\u00e4lille.<\/p>\n\n\n\n Taitotohtori<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Miksi useimmat maailman huipulle p\u00e4\u00e4sseist\u00e4 urheilijoista ovat harrastaneet oman p\u00e4\u00e4lajin ohella muita lajeja? Mik\u00e4 olisi hyv\u00e4 kakkoslaji? Onko juniorimenestys edellytys huipulle p\u00e4\u00e4sylle? Arne G\u00fcllich piti Kisakallion taitokonferenssissa kerrassaan erinomaisen esityksen urheilijapoluista. Kyseess\u00e4 oli ehk\u00e4 parhaiten tehty tutkimus, mihin ikin\u00e4 olen … Lue loppuun