{"id":684,"date":"2019-09-06T15:14:59","date_gmt":"2019-09-06T12:14:59","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/?p=684"},"modified":"2019-09-06T15:15:01","modified_gmt":"2019-09-06T12:15:01","slug":"laaja-liikevarasto-suorituskyvyn-avaintekijana","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/laaja-liikevarasto-suorituskyvyn-avaintekijana\/","title":{"rendered":"Laaja liikevarasto suorituskyvyn avaintekij\u00e4n\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Uusien motoristen taitojen oppiminen on parasta aivojumppaa.\nT\u00e4h\u00e4n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n ainakin <strong>Marcorin<\/strong> ja <strong>Okazakin<\/strong> (2019)\nupeassa artikkelissa <em>\u201dMotor repertoire and gray matter plasticity: Is there\na link?\u201d Medical Hypoteses<\/em>. Perinteisesti kest\u00e4vyysharjoittelua on pidetty\nykk\u00f6stoimintona aivojen hyvinvoinnin ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s suorituskyvyn\nkannalta. Taannoin tehtiin Ruotsissa mittava tutkimus, jossa yli miljoona\nvarusmiest\u00e4 polki kuntotestin ergometrill\u00e4 ja suoritti \u00e4lykkyystestin. Tulosten\nmukaan kunto- ja \u00e4lykkyystestitulosten v\u00e4lill\u00e4 vallitsi yhteys; mit\u00e4 paremmin\nvarusmies polki kuntopy\u00f6r\u00e4\u00e4, sit\u00e4 paremmin h\u00e4n p\u00e4rj\u00e4si \u00e4lykkyystestiss\u00e4. Nyt on\nkuitenkin olemassa havaintoja siit\u00e4, ett\u00e4 aivojen kannalta viel\u00e4\nkest\u00e4vyysharjoitteluakin parempi juttu on opetella uusia motorisia taitoja.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"463\" height=\"1024\" src=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2019\/09\/Sami-palloilee-463x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-686\"\/><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Aivojen harmaan aineen tiheys on yhteydess\u00e4 suorituskykyyn<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Keskushermostossamme on harmaata ja valkoista ainetta.\nHarmaa aine koostuu solukeskuksista ja hermosolujen tuojahaarakkeista. T\u00e4m\u00e4n\nharmaan aineen tiheyden v\u00e4heneminen ik\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4 on yhteydess\u00e4 muun\nmuassa kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemiseen, dementiaan, Alzheimerin ja\nParkinsonin tauteihin. Pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta harmaan aineen tiheydest\u00e4, n\u00e4it\u00e4 edell\u00e4\nmainittuja harmeja voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi harmaan aineen tiheys liittyy\nakateemiseen suorituskykyyn, pitk\u00e4kestoiseen muistiin, musiikilliseen\nsuorituskykyyn ja mik\u00e4 kiinnostavinta \u2013 urheilulliseen suorituskykyyn.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Avaink\u00e4site on aivojen muokkaantuvuus eli plastisuus.\nYmp\u00e4rist\u00f6n vaatimusten ja yksil\u00f6n oman toimintakapasiteetin v\u00e4linen ristiriita\nk\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 aivorakenteiden muokkaamisen (t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa uuden taidon\noppimisen). T\u00e4m\u00e4n ristiriidan pit\u00e4\u00e4 kest\u00e4\u00e4 jonkin aikaa, ett\u00e4 aivojen muutokset\ntapahtuvat. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 uuden opeteltavan taidon tulee\nolla sopivan vaikea ja yksil\u00f6llisesti haastava. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Uusien taitojen opettelu tihent\u00e4\u00e4 harmaata ainetta<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Silloin kun ihminen opettelee uusia taitoja, h\u00e4n tarvitsee\npaljon aivoaktiivisuutta sek\u00e4 inputin ett\u00e4 outputin prosessointiin. Uusien\ntaitojen opetteleminen haastaa tarkkaavaisuutta, aistimista, havainnointia,\np\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja muistia. Taitoharjoittelu stimuloi tiettyj\u00e4 aivoalueita ja\nn\u00e4ill\u00e4 alueilla tapahtuu positiivista muokkaantumista. Uusien taitojen konsolidaatio\n(pysyv\u00e4 oppiminen) kasvattaa yksil\u00f6n motorista repertuaaria eli liikevarastoa\nja lis\u00e4\u00e4 aivojen plastisuutta sek\u00e4 harmaan aineen tiheytt\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yksi taitojen oppimiseen liittyv\u00e4 ilmi\u00f6 on synaptogeneesi\neli uusien hermosoluyhteyksien syntyminen. Uusien taitojen oppimisen uskotaan\nperustuvan hermosoluyhteyksien uudelleen organisoitumiseen motorisella\naivokuorella. Mit\u00e4 laajempi henkil\u00f6n liikevarasto on, sit\u00e4 tihe\u00e4mpi on h\u00e4nen\nhermosoluverkkonsa aivoissa ja sit\u00e4 tihe\u00e4mp\u00e4\u00e4 my\u00f6s harmaa aine.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Voimistelijat ovat urheilijoita, joilla on laaja liikevarasto. <strong>Huangin <\/strong>et al. (2018) tutkimuksessa verrattiin maailmanluokan voimistelijoiden aivorakennetta ei-urheilijoihin (<em>Long-term intensive trainig induced brain structural changes in world-class gymnasts. Brain Struc Func<\/em>.). Tulokset osoittivat, ett\u00e4 voimistelijoiden aivojen harmaa aine oli useilla aivoalueilla tihe\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin kontrolliryhm\u00e4ll\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Driemeyerin<\/strong> et al. (2008) tutkimuksessa (<em>Changes\u00a0 in gray matter induced by learning-revisited. PLoS One<\/em>) tarkasteltiin jongl\u00f6\u00f6ripallojen heittelyn opettelun vaikutusta aivoihin. Ensimm\u00e4iset harjoittelun vaikutukset aivorakenteisiin havaittiin jo seitsem\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n harjoittelun j\u00e4lkeen ja merkitt\u00e4v\u00e4t muutokset viiden viikon harjoittelun j\u00e4lkeen. N\u00e4iden tulosten kanssa on hyvin linjassa biomekaniikan professori <strong>Janne Avelan<\/strong> kertoma siit\u00e4, ett\u00e4 er\u00e4\u00e4ss\u00e4 h\u00e4nen tutkimuksessaan havaittiin aivoissa uusia hermosoluyhteyksi\u00e4 jo viiden harjoituskerran j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Onko t\u00e4m\u00e4 liian hyv\u00e4\u00e4 ollakseen totta?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ilmaisia lounaita ei ole. Edell\u00e4 todettiin, ett\u00e4 uusien\ntaitojen harjoittelun alkavat aika pian n\u00e4kym\u00e4\u00e4n. Valitettavasti kuitenkin\nadaptaatiota tapahtuu my\u00f6s toiseen suuntaan. Siin\u00e4 vaiheessa, kun t\u00e4m\u00e4n teksti\nalussa mainittu ristiriita omien kykyjen ja ymp\u00e4rist\u00f6n vaatimusten v\u00e4lill\u00e4 on\nratkaistu, alkaa \u201ddownward adaptation\u201d, joka kumoaa uuden taidon oppimisen\npositiivisia vaikutuksia. Uusien taitojen opettelun tulee siis olla jatkuvaa.\nItse ajattelen t\u00e4t\u00e4 my\u00f6s niin, ett\u00e4 jo opittuja taitoja tulee jatkuvasti\nhaastaa lis\u00e4\u00e4. Liikesuoritukset pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n aina vaan aikaisempaa\ntarkemmin, nopeammin, taloudellisemmin ja tehokkaammin. Suoritusta pit\u00e4\u00e4\njatkuvasti haastaa, jolloin edell\u00e4 mainittu mismatch s\u00e4ilyy.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tasapainoharjoittelu on yksi erinomainen tapa lis\u00e4t\u00e4 aivojen harmaan aineen tiheytt\u00e4. Esimerkiksi <strong>Taubertin <\/strong>et al. (2010) tutkimuksessa (<em>Dynamic properties of human brain structure: learning-related changes in cortical areas and associated fiber connections. J Neurosci<\/em>) nuoret aikuiset harjoittelivat tasapainoa ep\u00e4vakaalla alustalla kuusi viikkoa, jonka j\u00e4lkeen heid\u00e4n aivojaan verrattiin koeryhm\u00e4\u00e4n, joka ei ollut harjoitellut tasapainoa. Taas kerran tulokset olivat positiiviset. Tasapainoharjoittelu oli erinomaista \u201daivojumppaa\u201d. Urheilun ohella musiikin harjoittelu toimii samalla tavalla. <strong>Jamesin<\/strong> et al ( 2014) tutkimuksessa (<em>Musical training intensity yields opposite effects on grey matter density in cognitive versus sensorimotor networks. Brain Struc Func<\/em>) verrattiin eri tasoisten soittajien aivojen harmaan aineen tiheyksi\u00e4. Soittamisen taitotaso n\u00e4kyi selke\u00e4sti artistien aivoissa. Hyvill\u00e4 soittajilla harmaa aine oli tihentynyt aivoalueilla, jotka ovat yhteydess\u00e4 visuo-motoriseen koordinaation ja ty\u00f6muistiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Liikevarastoa laajentamaan mars mars<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Monenlaiset toiminnot n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t siis edist\u00e4v\u00e4n aivojen\nhyvinvointia ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s suorituskyky\u00e4. Fyysinen aktiivisuus ja\nkognitiivinen harjoittelu yhdess\u00e4 edist\u00e4v\u00e4t aivojen hyvinvointia my\u00f6s\nik\u00e4\u00e4ntyneill\u00e4 (<strong>Arenaza-Urquijo<\/strong> 2017. <em>Distinct effects of late adulthood cognitive\nand physical activities on gray matter volume<\/em>). Kest\u00e4vyysharjoittelun hy\u00f6dyt tulikin\ntuossa alussa jo todettua. Fyysinen inaktiivisuus, kuten olettaa saattaa,\nvaikuttaa toiseen suuntaan. Liikkumisen puute ohentaa harmaata ainetta. Oma\nsuosikkini on uusien taitojen oppiminen. Tekem\u00e4ll\u00e4 arjen rutiinit uudella tavalla,\non yksi helppo ja hauska keino huolehtia aivoista. Esimerkiksi hampaiden\nharjaus v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 k\u00e4dell\u00e4 ja yhdell\u00e4 jalalla seisten on mainio tapa haastaa\naivoja. Sitten kun t\u00e4m\u00e4 k\u00e4y liian helposti, niin silm\u00e4t kiinni.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Taitotohtori<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Uusien motoristen taitojen oppiminen on parasta aivojumppaa. T\u00e4h\u00e4n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n ainakin Marcorin ja Okazakin (2019) upeassa artikkelissa \u201dMotor repertoire and gray matter plasticity: Is there a link?\u201d Medical Hypoteses. Perinteisesti kest\u00e4vyysharjoittelua on pidetty ykk\u00f6stoimintona aivojen hyvinvoinnin ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s &hellip; <a href=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/laaja-liikevarasto-suorituskyvyn-avaintekijana\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-684","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogikirjoitus"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/684","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=684"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/684\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":687,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/684\/revisions\/687"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=684"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=684"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=684"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}