{"id":667,"date":"2019-08-06T15:18:30","date_gmt":"2019-08-06T12:18:30","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/?p=667"},"modified":"2019-08-06T15:23:16","modified_gmt":"2019-08-06T12:23:16","slug":"naspspa-konferenssi-baltimoressa-north-american-society-for-the-psychology-of-sports-and-physical-activity","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/naspspa-konferenssi-baltimoressa-north-american-society-for-the-psychology-of-sports-and-physical-activity\/","title":{"rendered":"NASPSPA-konferenssin makupaloja"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Laaja NASPSPA-konferenssi (North American Society for the Psychology of Sports and Physical Activity) Baltimoressa vilisi alan huippunimi\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Osallistuimme\nTimo Jaakkolan, Mikko Huhtiniemen ja Kasper Salinin<\/strong> kanssa\nNASPSPA-j\u00e4rjest\u00f6n konferenssiin Baltimoressa. Tapahtuma kokosi yhteen\nliikunta-alan huippunimi\u00e4 kuten esimerkiksi Joan Vickers, Dan Gould <\/strong>ja\nGabrielle Wulf.<\/strong> Tarkoituksenamme oli markkinoida Kisakallion syksyn\ntaitokonferenssia, verkottua ja ennen kaikkea oppia uutta. Kaikki n\u00e4m\u00e4\ntavoitteet toteutuivat erinomaisesti. Yleisen\u00e4 havaintona voidaan todeta\nliikuntataitojen painottuminen sek\u00e4 fyysisen aktiivisuuden edist\u00e4misess\u00e4 ett\u00e4\nurheiluvalmennuksessa. Lukuisissa esityksiss\u00e4 todistettiin taitojen olevan\nyhteydess\u00e4 muun muassa oppimiseen ja ylipainoon. Liikkumisen ja harjoittelun\nm\u00e4\u00e4r\u00e4keskustelu on n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n vaihtumassa laatukeskusteluksi. Toki m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4kin on\noma paikkansa, mutta vanha totuus siit\u00e4, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei muutu laaduksi sai\nBaltimoressa vahvistuksen. Yksi merkitt\u00e4v\u00e4 \u201dl\u00f6yt\u00f6\u201d Baltimoren reissulla oli\nShape America -j\u00e4rjest\u00f6n PE metrics<\/em> kognitiivisten ja motoristen taitojen\narviointij\u00e4rjestelm\u00e4, johon useat konferenssin esiintyj\u00e4t viittasivat\nalustuksissaan. T\u00e4st\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 lis\u00e4tietoja osoitteessa www.shapeamerica.org<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4\nseuraavassa joitakin Baltimoren konferenssin helmi\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Kuinka\noppia heitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuin Stephen Curry?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yksi mielenkiintoisimmista esityksist\u00e4 oli havaintomotoriikan maailman ykk\u00f6snimen Joan Vickersin alustus \u201dHow to Shoot Like Stephen Curry: The Role of Quiet Eye Timing and Location In The Basketball Three Point Shot.\u201d<\/em> Kolmosten heitt\u00e4misen suhteen on kaksi koulukuntaa; aikaisen ja my\u00f6h\u00e4isen katseen kiinnittymisen koulukunnat. Aikaisen kiinnittymisen nimeen vannovat korostavat avoimen luupin kontrollia, eli toisin sanoen suorituksen alussa katse kiinnitet\u00e4\u00e4n korirenkaaseen ja opittu motorinen ohjelma k\u00e4ynnistyy ilman tarvetta saada my\u00f6h\u00e4ist\u00e4 palautetta heiton loppuvaiheessa. My\u00f6h\u00e4ist\u00e4 katseen kiinnittymist\u00e4 perustellaan suljetun luupin kontrollimekanismilla, jossa heiton loppuvaiheista saatavaa palautetta hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n suorituksessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Vickers tutki eliittikoripalloilijoilla, kumpi edell\u00e4 mainituista katseen kiinnittymistavoista on heittotarkkuuden kannalta merkityksellisempi. Koripalloilijat heittiv\u00e4t avustajan sy\u00f6t\u00f6st\u00e4 kolmosia niin kauan, ett\u00e4 heille kertyi kymmenen sis\u00e4\u00e4n mennytt\u00e4 heittoa ja kymmen ohi heittoa. Heitot tehtiin sek\u00e4 vapaana ett\u00e4 puolustettuna. Katseen kiinnittymist\u00e4 (QE) seurattiin nelj\u00e4n eri heittovaiheen aikana; QE sy\u00f6t\u00f6n vastaanotossa, QE heittoon valmistauduttaessa, QE k\u00e4sivarren koukistuksessa ja QE k\u00e4sivarren ojennuksessa. Tutkimuksessa verrattiin mik\u00e4 Quiet Eye -ajoitus oli yhteydess\u00e4 heittotarkkuuteen. Ei ollut kovin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 katseen kiinnittyminen on lyhyemp\u00e4\u00e4 puolustettuna kuin ilman puolustusta, tosin heittotarkkuuteen t\u00e4ll\u00e4 ei ollut merkityst\u00e4. Eniten osumia tuli aikaisella katseen kiinnittymisell\u00e4, eli sy\u00f6t\u00f6n vastaanotossa ensimm\u00e4isten 300 ms:n aikana katse oli pallossa, josta se siirtyi korirenkaan keskelle. Heiton loppuvaiheessa tuli Vickersin mukaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n katseen kiinnittymisi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tutkimus tuki motorisen ohjelman hypoteesia ja osoitti katseen kiinnittymisen merkityksen koripallon heittotarkkuudelle.<\/p>\n\n\n\n

Sek\u00e4\nm\u00e4\u00e4r\u00e4llinen ett\u00e4 laadullinen palaute parantavat suoritusta \u2013 mutta eri tavoin<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Nuori tutkija -kilpailun voitti korealainen DongHwi Suh<\/strong>, joka selvitti palautteen laadun merkityst\u00e4 sulkapallon ly\u00f6nnin oppimiselle. Noviisisulkapalloilijoille annettiin oppimisprosessin aikana 3D-animaation muodossa visuaalista palautetta ly\u00f6ntisuorituksesta joko kvantitatiivisesti tai kvalitatiivisesti. Kvalitatiivinen palaute perustui sentteihin, sekunteihin, kulmanopeuksiin ym. Palaute kohdistui liikkeen yksitt\u00e4isiin osiin. Kvalitatiivinen palaute puolestaan keskittyi nimens\u00e4 mukaisesti liikkeen laatuun sanallisesti kuvailtuna. Mielenkiinnon kohteena oli ly\u00f6nnin biomekaaninen malli. Molemmat palautetavat paransivat ly\u00f6nti\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4llinen eli kvantitatiivinen palaute aikaansai ly\u00f6ntitarkkuuden paranemista ja ranteen toiminnan tehostumista muita enemm\u00e4n. Laadullinen eli kvalitatiivinen palaute puolestaan paransi liikemallia ja ly\u00f6ntisuorituksen jatkuminen sujuvoitui. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen perusteella laadullinen palaute osoittautui hieman m\u00e4\u00e4r\u00e4llist\u00e4 palautetta paremmaksi menetelm\u00e4ksi, koska se kehitti ly\u00f6nnin koordinaatiomallia paremmin.<\/p>\n\n\n\n

Havainto-motorinen\nharjoittelu parantaa eliittilentopalloilijoiden pelinlukua<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Marie-Therese Fleddermann<\/strong> Frankfurtista kertoi hyvin kiinnostavasta tutkimuksesta, jossa eliittilentopalloilijat harjoittelivat havainto-kognitiivisia taitoja kahdeksan viikon ajan 3D-virtuaalilaseilla. Pelaajille n\u00e4ytettiin laseilla kuusi palloa, joista kolme oli eri v\u00e4risi\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli seurata n\u00e4it\u00e4 kolmea palloa niiden liikkuessa n\u00e4k\u00f6kent\u00e4ss\u00e4. Pallojen l\u00e4htiess\u00e4 liikkeelle ne kaikki muuttuivat saman v\u00e4risiksi ja pelaajien piti muistaa mit\u00e4 palloja he seurasivat. <\/p>\n\n\n\n

Harjoittelun my\u00f6t\u00e4 pelaajat luonnollisestikin kehittyiv\u00e4t pallojen seuraamisessa. Tutkijat selvittiv\u00e4t, onko t\u00e4m\u00e4ntyyppisell\u00e4 harjoittelulla siirtovaikutusta itse pelaamiseen. Koehenkil\u00f6ille heijastettiin lentopalloverkon takana olevalle skriinille pelitilannevideoita (=vastapuolen hy\u00f6kk\u00e4ys) ja kiinnostuksen kohteena oli, kuinka nopeasti koehenkil\u00f6t tunnistivat tilanteet ja miten he ponnistivat torjuntaan. Tulokset osoittivat, ett\u00e4 3D-virtuaalilasiharjoittelulla oli positiivinen vaikutus pelitilanteiden havaitsemiseen. Lasiharjoittelua tehneet pelaajat kykeniv\u00e4t kontrolliryhm\u00e4\u00e4 nopeammin havaitsemaan mist\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ys tuli. Sen sijaan varsinaiseen torjuntaan ponnistukseen (=ponnistuskorkeuteen) t\u00e4ll\u00e4 harjoittelulla ei havaittu olevan yhteytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Keppi ja\nporkkana toimivat molemmat<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mariane\nBachelar<\/strong> Auburnin\nyliopistosta todisti palkkioiden toimivan rangaistuksia paremmin oppimisen\ntehostajana. Koehenkil\u00f6iden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli kompleksin visuaalisen vihjeen\nperusteella valittava oikea golfin puttauspaikka ja putattava pallo\nmahdollisimman l\u00e4helle maalia. Koehenkil\u00f6t oli jaettu kolmeen ryhm\u00e4\u00e4n; palkkio,\nrangaistus ja neutraali. Palkkioryhm\u00e4 sai lahjakortteja sen perusteella, kuinka\nhyvin he valitsivat oikean paikan ja kuinka tarkasti he puttasivat, eli\noikeista valinnoista ja tarkoista puteista lahjakortteja tuli aina lis\u00e4\u00e4.\nRangaistusryhm\u00e4 sai alkutilanteessa tietyn m\u00e4\u00e4r\u00e4n lahjakortteja ja aina\nvirheiden sattuessa kortteja otettiin heilt\u00e4 pois. Neutraaliryhm\u00e4 sai nipun\nlahjakortteja, jotka hei saivat pit\u00e4\u00e4 riippumatta heid\u00e4n valinta- tai\nputtisuorituksistaan. Oppimistuloksia tarkasteltiin heti harjoittelun j\u00e4lkeen,\n24 h ja 7 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin. Sek\u00e4 valinta ett\u00e4 puttaus paranivat kaikilla\nkoehenkil\u00f6ryhmill\u00e4. Kaikki kolme koehenkil\u00f6ryhm\u00e4\u00e4 oppi yht\u00e4 hyvin, palkkio ja\nrangaistus olivat molemmat yht\u00e4 hyvi\u00e4 oppimisen tehostajia.<\/p>\n\n\n\n

Joskus\nhoukutteleva otsikko johtaa kiinnostavaan esitykseen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Seuraavan esityksen valitsin ihan t\u00e4ysin otsikon perusteella: Stimulating Overestimation of Motor Competence to Promote Physical Activity: A Bridge Over Troubled Water, a Stairway To Heaven or a Highway to Hell?<\/em> Esitys oli Ghentin yliopiston johtaman tutkimusryhm\u00e4n aikaansaannos, jossa selviteltiin mik\u00e4 merkitys on oman taitotason arvioinnilla motivoitumiselle fyysiseen aktiivisuuteen. Koehenkil\u00f6in\u00e4 toimi 195 amerikkalaista n. 13-vuotiasta nuorta. Nuorilta mitattiin todellinen motorinen p\u00e4tevyys, koettu motorinen p\u00e4tevyys, motivaatio fyysist\u00e4 aktiivisuutta kohtaan, viihtyminen liikunnassa sek\u00e4 sitkeys. Tulosten perusteella koehenkil\u00f6t jaettiin yli-, ali- ja realistisiin motorisen p\u00e4tevyyden arvioijiin. Yhteydet arviointitarkkuuden, todellisen motorisen kompetenssin ja motivaatiotekij\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 olivat yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4. Realistisesti oman p\u00e4tevyytens\u00e4 arvioineet hyv\u00e4t (=aktuaalisesti motorisesti p\u00e4tev\u00e4t) ja oman p\u00e4tevyytens\u00e4 yliarvioineet huonot osoittautuivat parhaiten motivoituneiksi ja viihtyviksi sek\u00e4 sitkeiksi. Sen sijaan ne nuoret, jotka olivat heikkoja ja arvoivat oman tasonsa tarkasti, olivat huonosti motivoituneita, eiv\u00e4t viihtyneet eiv\u00e4tk\u00e4 osoittaneet sitkeytt\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis silt\u00e4, ett\u00e4 oman tason tarkka arviointi on eduksi silloin, kun oma taso on hyv\u00e4, mutta haitalliseksi silloin kuin oma taso on heikko. Heikot liikkujat \u201dhy\u00f6tyv\u00e4t\u201d siit\u00e4, ett\u00e4 he yliarvioivat oman motorisen p\u00e4tevyytens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ja viel\u00e4\nloppuun Sian Beilockin<\/strong> neuvo tilanteisiin, joissa j\u00e4nnitt\u00e4minen meinaa\nh\u00e4irit\u00e4 suoritusta:<\/p>\n\n\n\n

\u201dRethink\nyour arousal: During times when you feel nervous or anxious, your body is\nactually filling you with energy and improving your attention.\u201d<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Laaja NASPSPA-konferenssi (North American Society for the Psychology of Sports and Physical Activity) Baltimoressa vilisi alan huippunimi\u00e4 Osallistuimme Timo Jaakkolan, Mikko Huhtiniemen ja Kasper Salinin kanssa NASPSPA-j\u00e4rjest\u00f6n konferenssiin Baltimoressa. Tapahtuma kokosi yhteen liikunta-alan huippunimi\u00e4 kuten esimerkiksi Joan Vickers, Dan Gould … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/667"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=667"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/667\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":673,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/667\/revisions\/673"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=667"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=667"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=667"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}