<\/p>\n\n\n\n
Mik\u00e4 ohjaa toimintaamme liikunnassa ja urheilussa, etuk\u00e4teen\nopeteltu sis\u00e4inen malli vai suorituksen aikana saatu informaatio, vai kenties\nmolemmat n\u00e4ist\u00e4? T\u00e4t\u00e4 perustavaa laatua olevaa kysymyst\u00e4 Huaiyong Zhao<\/strong> ja William\nWarren<\/strong> tarkastelevat artikkelissaan \u201dOn-line\nand Model-based Approaches to the Visual Control of Action<\/em>\u201d. Kysymys on\ntodellakin hyvin merkityksellinen, sill\u00e4 sek\u00e4 opettamisessa ett\u00e4\nvalmentamisessa on kyse suorituksen parantamisesta oppimista tukemalla.\nTuetaanko oppimista opettelemalla liikkeen sis\u00e4inen malli mahdollisimman\nhyv\u00e4ksi vai kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 urheilijan ja liikkujan havainnointi- ja\np\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotaitoja? Onko taitojen opettamisessa ja valmentamisessa kyse\ntempun harjoittelemisesta mahdollisimman hyv\u00e4ksi, vai onko kyse siit\u00e4, ett\u00e4\nopitaan ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n informaatiota ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja itsest\u00e4 ja toimitaan t\u00e4m\u00e4n\ninformaation ohjaamana. Zhaon ja Warrenin artikkeli rajautuu tarkastelemaan\nn\u00e4k\u00f6aistin merkityst\u00e4, sama ajattelu on sovellettavissa muihinkin aisteihin.<\/p>\n\n\n\n KAKSI KOULUKUNTAA<\/strong><\/p>\n\n\n\n Liikkeen visuaaliseen kontrolliin liittyen on olemassa kaksi koulukuntaa; online -malli sek\u00e4 sis\u00e4inen malli. Online-mallissa uskotaan, ett\u00e4 liikkeen aikana n\u00e4k\u00f6aistin kautta saatu informaatio ohjaa suoritusta, kun taas sis\u00e4isen mallin koulukunta pit\u00e4\u00e4 toimijan sis\u00e4ist\u00e4 maailmaa toimintaa ohjaavana tekij\u00e4n\u00e4. Ajatuksen informaation primaarista roolista toiminnan kontrolloijana esitti ensimm\u00e4isen kerran James Gibson<\/strong> jo 1950-luvulla. Tuloksellinen toiminnan edellytyksen\u00e4 Gibsonin mukaan on se, ett\u00e4 viritetty havaintokoneisto mahdollistaa ihmisen tietoisuuden ymp\u00e4rist\u00f6n ominaisuuksista ja toiminnan ohjaamisen suhteessa niihin. \u201dLiikkumista ja v\u00e4lineiden k\u00e4sittely\u00e4 eiv\u00e4t ohjaa aivot, vaan informaatio ts. itsens\u00e4 n\u00e4keminen maailmassa<\/em>.\u201d (Gibson 1979).<\/p>\n\n\n\n Sis\u00e4isen mallin k\u00e4sitteen is\u00e4n\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n Kenneth Craikia,<\/strong> joka jo 1940-luvulla\nkirjoitti, ett\u00e4 aivot imitoivat fysikaalisia prosesseja luomalla sis\u00e4isen\nmallin todellisuudesta, ja t\u00e4ten tulevat kykenev\u00e4ksi ennustamaan fyysisen\nmaailman tapahtumia. Tunnettu neurotieteilij\u00e4 Daniel Wolpert<\/strong> m\u00e4\u00e4rittelee sis\u00e4iset mallit oletetuiksi\nneuraalisysteemeiksi, jotka j\u00e4ljittelev\u00e4t aivojen ulkopuolisia fysikaalisia\nj\u00e4rjestelmi\u00e4 ja joiden primaariteht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ennustaa kehon ja maailman\nk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Zhao ja Warren esittelev\u00e4t online- ja sis\u00e4isen mallin\nrinnalle kolmatta, niin sanottu hybridimallia. T\u00e4ss\u00e4 mallissa toiminnan ohjaus\ntapahtuu p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti visuaalisen online-mekanismin avulla, mutta tietyiss\u00e4\ntilanteissa (kuten esimerkiksi n\u00e4k\u00f6esteen kohdalla) turvaudutaan sis\u00e4iseen\nmalliin. T\u00e4t\u00e4 teoriaa peukuttaa my\u00f6s Keith\nDavids <\/strong>(2015). H\u00e4nen mukaansa ekspertti jatkuvasti prosessoi aikomuksia,\nhavaintoja ja toimintaa. N\u00e4m\u00e4 toiminnot eiv\u00e4t ole t\u00e4ysin riippuvaisia\nymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 saatavasta informaatiosta (reaktiivinen, t\u00e4ysin informaation\nohjaama toiminta), mutta eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin riippumattomia ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\nsaatavasta informaatiosta (kaikki liikkeet ennalta suunniteltuja ja tilanteesta\nriippumatta muuttumattomia). Davids puhuu systeemin metastabiliteetista, joka\nurheilun eksperttiyhteydess\u00e4 tarkoittaa muun muassa luovuutta ja sopeutuvuutta.<\/p>\n\n\n\n MIT\u00c4 T\u00c4M\u00c4 TARKOITTAA JOUKKUEPELAAMISEN VALMENTAMISESSA?<\/strong><\/p>\n\n\n\n Pedro Silva, Julio\nGarganta, Duarte Ara\u00f9jo<\/strong>, Keith Davids ja Paulo Aguiar<\/strong> (2013) tarkastelivat edell\u00e4 mainitun kaltaista problematiikkaa\njoukkuepelaamisessa. Heid\u00e4n\nmainio artikkelinsa \u201cShared Knowledge or\nShared Affordances? <\/em>Insights\nfrom an Ecological Dynamics Approach to Team Coordination in Sports\u201d<\/em>\npohdiskelee muun muassa sit\u00e4, ett\u00e4 pit\u00e4isik\u00f6 joukkuepelaamisen harjoittelun\nperustua etuk\u00e4teen sovittujen settien opetteluun vai pienpelien avulla harjaannuttaa\npelaajia havaitsemaan asioita yhten\u00e4isell\u00e4 tavalla.<\/p>\n\n\n\n J\u00e8rome Bourbousson, Germain Poizat, Jaques Saury <\/strong>ja Carole S\u00e8ve <\/strong>(2011) selvittiv\u00e4t joukkuekognitioita koripallossa, ts. kuinka yhtenev\u00e4inen k\u00e4sitys pelaajilla oli eri tilanteista. Tutkimuksessa analysoitiin viiden pelaajan n\u00e4kemyksi\u00e4 eri pelitilanteista. Tulokset osoittivat, ett\u00e4 tilanteet, joista pelaajat olivat t\u00e4ysin samaa mielt\u00e4, olivat perin harvassa. Ainoastaan 12 % pelitilanteista oli sellaisia, ett\u00e4 koko viisikko ymm\u00e4rsi ne kesken\u00e4\u00e4n samalla tavalla.<\/p>\n\n\n\n ERI LAJEISSA KOROSTUVAT ERI ASIAT<\/strong><\/p>\n\n\n\n Oma ajatteluni sijoittuu jonnekin sis\u00e4isen mallin ja\ninformaatio-ohjauksen v\u00e4lille. Eri urheilulajeissa painottuvat eri elementit. Joukkuepeleiss\u00e4 informaation rooli on\nkiistatta todella suuri. Alati muuttuvat ja ennalta-arvaamattomat tilanteet\novat ratkottavissa taitavan ennakoinnin, havainnoinnin ja tarkoituksenmukaisen\nsek\u00e4 nopean p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon turvin. Vaikka pelikuviot olisivat kuinka harjoiteltuja,\npelitilanne ei ole koskaan ennalta sovitun kaavan konemaista toteuttamista.\nTosin pelkk\u00e4\u00e4n pelinlukuun tukeutuva pelaaminen ilman taktisia kuvioita saattaa\njohtaa hyvinkin kaoottiseen tilanteeseen, jossa jokainen pelaaja tunnistaa ja\nratkaisee peliss\u00e4 esiintyv\u00e4t mallit ja tilanteet omalla tavallaan.<\/p>\n\n\n\n Tilanne on t\u00e4ysin toinen esimerkiksi telinevoimistelussa.\nVoimistelijan ymp\u00e4rist\u00f6 on suhteellisen muuttumaton ja h\u00e4nen suorituksessaan\nkorostuu etuk\u00e4teisvalmistautuminen. Hieman k\u00e4rjist\u00e4en voisi luonnehtia, ett\u00e4\nvoimistelija opettelee harjoituksissa liikkeet, yhdist\u00e4\u00e4 elementit\nliikesarjaksi ja toteuttaa sarjan kilpailussa ennalta suunnitellulla tavalla.\nAivan t\u00e4ysin ilman havainnointia ei tosin voimistelijakaan p\u00e4rj\u00e4\u00e4.\nRekki-irrotuksen et\u00e4isyyden arvioiminen tangosta, permantolinjan ylityksen\nv\u00e4ltt\u00e4minen tai vauhdinottoaskelten t\u00e4sm\u00e4\u00e4minen ponnistuslaudalle ovat\nesimerkkej\u00e4 haasteista, joita voimistelija kohtaa sarjassaan ja joiden\nmenestykselliseksi ratkaisemiseksi h\u00e4nen tulee ker\u00e4t\u00e4 informaatiota ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n\nja t\u00e4h\u00e4n informaation tukeutuen t\u00e4sm\u00e4t\u00e4 omaa liikkumistaan suhteessa\nymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n Vaikka t\u00e4ss\u00e4 blogitekstiss\u00e4ni olen tietoisesti tarkastellut\nsis\u00e4ist\u00e4 ja informaatiomallia erillisin\u00e4 kokonaisuuksina, todellisuudessa n\u00e4m\u00e4\nmallit kuitenkin vuorovaikuttavat toisiinsa. Joukkuepelaaja tarvitsee\ninformaatiota etuk\u00e4teen luodun pelitaktiikan toteuttamiseen. Esimerkiksi\nvastustajan puolustustapa pit\u00e4\u00e4 havaita, jotta oma hy\u00f6kk\u00e4yskuvio saadaan\nmahdollisimman tehokkaaksi. Toisaalta taas taitolajin urheilija tarvitsee\nsis\u00e4ist\u00e4 mallia informaation etsimiseen, esimerkiksi taitoluistelija tiet\u00e4\u00e4\nmiss\u00e4 kohtaa koreografiaansa h\u00e4nen tulee olla tarkkana kaukalon laidan kanssa.<\/p>\n\n\n\n Taitotohtori<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Mik\u00e4 ohjaa toimintaamme liikunnassa ja urheilussa, etuk\u00e4teen opeteltu sis\u00e4inen malli vai suorituksen aikana saatu informaatio, vai kenties molemmat n\u00e4ist\u00e4? T\u00e4t\u00e4 perustavaa laatua olevaa kysymyst\u00e4 Huaiyong Zhao ja William Warren tarkastelevat artikkelissaan \u201dOn-line and Model-based Approaches to the Visual Control of … Lue loppuun