{"id":653,"date":"2019-02-13T08:14:02","date_gmt":"2019-02-13T06:14:02","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/?p=653"},"modified":"2019-02-13T10:47:31","modified_gmt":"2019-02-13T08:47:31","slug":"upottaako-varhainen-erikoistuminen-suomi-urheilun","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/upottaako-varhainen-erikoistuminen-suomi-urheilun\/","title":{"rendered":"Upottaako varhainen erikoistuminen Suomi-urheilun?"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>6-9-11<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Keskustelin apulaisprofessori <strong>Sami Kokon<\/strong> kanssa uunituoreista tutkimustuloksista liittyen lasten ja nuorten liikuntaan ja urheiluun. Kaimani latasi p\u00f6yt\u00e4\u00e4n tylyn numerosarjan: 6 \u2013 9 \u2013 11. Suomalainen urheilijan polku n\u00e4ytt\u00e4isi olevan valtaosalla lapsista lyhyt kuin kanan lento. Urheiluharrastus aloitetaan Suomessa kuusivuotiaana, p\u00e4\u00e4laji valitaan yhdeks\u00e4nvuotiaana ja lopettamisp\u00e4\u00e4t\u00f6s tehd\u00e4\u00e4n yksitoistavuotiaana. Positiivista nykymaailman menossa on se, ett\u00e4 urheiluseuratoimintaan osallistuu yh\u00e4 useampi lapsi ja nuori. Viimeisimpien tietojen mukaan jopa 62 % nuorten ik\u00e4luokasta osallistuu organisoituun urheilutoimintaan, mutta huolestuttavaa on siis se, ett\u00e4 seuratoiminta loppuu aivan liian aikaisin. Varhentunut urheiluharrastuksen aloitusik\u00e4 tuo seurojen valmentajille ja ohjaajille uusia haasteita. Seuratoimintaan tullessaan lapsilla on takana aikaisempaa v\u00e4hemm\u00e4n omatoimista liikkumista, mik\u00e4 puolestaan ilmenee muun muassa perusliikuntataitojen heikkoutena ja huonona harjoitettavuutena. Siin\u00e4 miss\u00e4 \u201dvanhaan hyv\u00e4\u00e4n aikaan\u201d urheiluseurassa pystyttiin k\u00e4ym\u00e4\u00e4n heti k\u00e4siksi lajitaitoihin ja -ominaisuuksiin, pit\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n l\u00e4hte\u00e4 aikamoiselta takamatkalta liikkeelle. Olin jokin aika sitten kouluttamassa lasten ja nuorten parissa toimivia kamppailulajien valmentajia Pajulahden urheiluopistolla. Useammalta valmentajalta tuli sama murheellinen viesti \u2013 lapset eiv\u00e4t osaa juosta, hyp\u00e4t\u00e4 tai heitt\u00e4\u00e4. Harjoituksissa pit\u00e4\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle aivan perusasioista. Liikunnallisia perustaitoja ei kuitenkaan voi ohittaa. Ne luovat perustan, jonka varaan lajitaidot rakennetaan. Ensin pit\u00e4\u00e4 opetella numerot, ennen kuin voi oppia laskemaan.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Rasitusvammoja\non h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4n monella<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Hiljattain julkaistu artikkeli nuorten urheilijoiden terveysongelmista kertoo sekin karua kielt\u00e4\u00e4n. (<strong>Ristolainen <\/strong>et. al. 2019. \u00a0Acute and overuse injuries among sports club members and non-members: The Finnish Health Promoting Sport Clubs \u2013study). \u00a0T\u00e4ss\u00e4 TELS-tutkimuksessa tarkasteltiin noin 1900 suomalaista nuorta, joista osa osallistui urheiluseuratoimintaan ja osa ei osallistunut.\u00a0 Lajikirjo oli kattava, mukana oli nuoria urheilijoita kaikista Suomen 10 eniten harrastetusta urheilulajista, sek\u00e4 kes\u00e4- ett\u00e4 talvilajeista. Tulokset ovat pys\u00e4hdytt\u00e4vi\u00e4: per\u00e4ti 35 % 14\u201316 -vuotiaista urheilijoista oli k\u00e4rsinyt viimeisen vuoden sis\u00e4\u00e4n rasitusvammasta. Siis useammalla kuin joka kolmannella nuorella urheilijalla on rasitusvamma! Vammoja selitt\u00e4v\u00e4t toki osaltaan olosuhteet, esimerkiksi kovat alustat ja heikot jalkineet. Olen kuitenkin t\u00e4ysin vakuuttunut siit\u00e4, ett\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 syy rasitusvammoille l\u00f6ytyy huonosta harjoitettavuudesta ja yksipuolisesta tekemisest\u00e4. Kaikki liittyy kaikkeen \u2013 ei mik\u00e4\u00e4n ihme, ett\u00e4 harrastus loppuu, jos vammat kiusaavat jatkuvasti.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Super Bowl\npelaajat monilajitaustaisia<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Mik\u00e4 sitten neuvoksi? Viime viikonloppuna pelatun amerikkalaisen jalkapallon loppuottelun, Super Bowlin pelaajista yli 90 % oli monilajiurheilijoita. New England Patriotsin pelaajista 92 % ja Los Angeles Ramsin pelaajista 90 % kilpaili opiskeluaikanaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 muussa lajissa amerikkalaisen jalkapallon ohella. Suosituin rinnakkaislaji Ramsin pelaajilla oli yleisurheilu (68 %) ja Patriotseilla koripallo (49 %). Voittajajoukkueen pelinrakentaja <strong>Tom Brady<\/strong> on ehk\u00e4p\u00e4 kaikkien aikojen paras urheilija t\u00e4ss\u00e4 lajissa. H\u00e4n itse pelasi baseballia jenkkifudiksen rinnalla. Brady korosti monilajisuuden merkityst\u00e4 burn outin torjumisessa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Monilajisuutta\nyhden seuran sis\u00e4ll\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Monilajisuudella n\u00e4ytt\u00e4isi olevan positiivinen\nvaikutus moneen asiaan; muun muassa lopuun palaminen, loukkaantumiset ja\nrasitusvammat v\u00e4henev\u00e4t, urheilu-urat jatkuvat pitemp\u00e4\u00e4n ja liiketekniikoiden\noppiminen tehostuu. Arki tuo kuitenkin omat haasteensa monilajisuuden\ntoteuttamiselle. Harjoitusvuorot, j\u00e4sen-, lisenssi- ja harjoitusmaksut sek\u00e4\nkilpailukalenterit ovat elementtej\u00e4, jotka saattavat ovat hyvin hankalasti\nratkottavissa urheilijan arjessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Taitavalla valmennuksella monilajisuus on\nmahdollista toteuttaa yhden seuran sis\u00e4ll\u00e4. Oivallinen esimerkki t\u00e4st\u00e4 on\njyv\u00e4skyl\u00e4l\u00e4inen uimaseura Kampuksen plaani, joka valmentajansa <strong>Marko Malvelan <\/strong>johdolla on\nsis\u00e4llytt\u00e4nyt upealla tavalla ei lajien harjoittelua uimareiden\nharjoitusohjelmaan. <strong>Mimosa Jallow<\/strong> ja\nmuut t\u00e4hdet esimerkiksi talvella hiiht\u00e4v\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ja pelaavat kes\u00e4ll\u00e4\nultimatea ja jalkapalloa. Toki t\u00e4ss\u00e4 mallissa j\u00e4\u00e4 toisessa lajissa\nkilpailemisen edut saavuttamatta, mutta kuten Mimosa ja <strong>A-P Liukkonen<\/strong> ovat osoittaneet, niin kello tykk\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4nlaisesta\nharjoittelusta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Onko\nkotiosoite lahjakkuustekij\u00e4?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>On, mik\u00e4li it\u00e4naapurin j\u00e4\u00e4kiekkoon on\nuskominen. Moskovassa l\u00e4tk\u00e4n mahtiseurat nimitt\u00e4in rekrytoivat\njunioripelaajansa vain ja ainoastaan niist\u00e4 lapsista, jotka asuvat metrolinjan\nvarrella. Perustelu t\u00e4lle toimintatavalle on j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4n yksinkertainen; jos aika\nmenee auton kyydiss\u00e4 istumiseen (Moskovassa pikkuautolla kaupungin l\u00e4pi ajo\nkest\u00e4\u00e4 nelj\u00e4 tuntia), niin vaikka olisi mink\u00e4laiset geenit ja muut\ntaustatekij\u00e4t, niin huipulle on turha yritt\u00e4\u00e4. Tosin on muistettava, ett\u00e4\nvaikka valmennukseen p\u00e4\u00e4sy onkin rajattu tiettyihin kotiosoitteisiin, niin\nehdokkaita on silti viel\u00e4 toista miljoonaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Taitotohtori<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>6-9-11 Keskustelin apulaisprofessori Sami Kokon kanssa uunituoreista tutkimustuloksista liittyen lasten ja nuorten liikuntaan ja urheiluun. Kaimani latasi p\u00f6yt\u00e4\u00e4n tylyn numerosarjan: 6 \u2013 9 \u2013 11. Suomalainen urheilijan polku n\u00e4ytt\u00e4isi olevan valtaosalla lapsista lyhyt kuin kanan lento. Urheiluharrastus aloitetaan Suomessa kuusivuotiaana, &hellip; <a href=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/upottaako-varhainen-erikoistuminen-suomi-urheilun\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/653"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=653"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/653\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":655,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/653\/revisions\/655"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=653"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=653"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=653"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}