{"id":620,"date":"2018-11-09T08:46:22","date_gmt":"2018-11-09T06:46:22","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/?p=620"},"modified":"2018-11-09T08:46:22","modified_gmt":"2018-11-09T06:46:22","slug":"virheista-voi-oppia-ja-toisten-virheista-jopa-nauttia","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/virheista-voi-oppia-ja-toisten-virheista-jopa-nauttia\/","title":{"rendered":"Virheist\u00e4 voi oppia ja toisten virheist\u00e4 jopa nauttia"},"content":{"rendered":"

\u201dA Winner learns from his mistakes. A Loser learns only not to make mistakes by not trying anything different.\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n

Kannattaako suoritusvirheit\u00e4 hakea vai v\u00e4ltt\u00e4\u00e4? Opettavatko vain oikeat toistot? Onko virheiden mainitseminen tarkoituksenmukaista? Muun muassa n\u00e4ihin kysymyksiin etsittiin vastausta Chiara Milanesen, Gabriella Faccin, Paola Cesarin ja Carlo Zancanaron<\/strong> artikkelissa \u201dAmplification of Error\u201d: A Rapidly Effective Method for Motor Performance Improvement (Sport Psychologist 2008)<\/em>. Tutkimuksessa vertailtiin mik\u00e4 vaikutus on sill\u00e4, ett\u00e4 osallistujille annetaan \u201coikeat vastaukset\u201d verrattuna siihen, ett\u00e4 heille korostetaan suoritusvirhett\u00e4, jonka j\u00e4lkeen he itse saavat etsi\u00e4 ratkaisua haasteisiinsa. Milanese, Cavedon, Corte<\/strong> ja Agostini<\/strong> tutkivat samaa virheen liioittelumenetelm\u00e4\u00e4 artikkelissaan \u201cThe effects of two different correction strategies on the snatch technique in weightlifting.<\/em>(Journal of Sports Sciences 2016<\/em>). Molemmissa tutkimuksissa virheiden liioittelu osoittautui tehokkaaksi opetus- ja valmennusmetodiksi.<\/p>\n

Virheen korostaminen opetti hypp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/strong><\/p>\n

Ensimm\u00e4isess\u00e4 tutkimuksessa 13-vuotiaat koululaiset opettelivat vauhditonta pituushyppy\u00e4. Koehenkil\u00f6t jaettiin kolmeen kymmenen hengen ryhm\u00e4\u00e4n siten, ett\u00e4 joka ryhm\u00e4ss\u00e4 oli yht\u00e4 paljon poikia ja tytt\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 pitki\u00e4 ja lyhyit\u00e4 ja vauhdittomissa pituushyppytuloksissa ei ollut ryhmien v\u00e4lill\u00e4 eroja. Koehenkil\u00f6t hypp\u00e4siv\u00e4t kuusi kertaa vauhdittoman pituushypyn. T\u00e4m\u00e4 tehtiin kaksi kertaa ja j\u00e4lkimittaushypyt hyp\u00e4ttiin viikkoa my\u00f6hemmin. Suorien ohjeiden ryhm\u00e4\u00e4 opastettiin neuvomalla joka toisen hypyn j\u00e4lkeen, kuinka hyppysuoritusta tulisi korjata ja joka toinen yritys oli vapaa. Virheen liioitteluryhm\u00e4\u00e4 kehotettiin korostamaan suoritusteknist\u00e4 ongelmaa joka toisella hypyll\u00e4 ja joka toisen hypyn he saivat suorittaa itse katsomallaan parhaalla tavalla. Kontrolliryhm\u00e4\u00e4 ei ohjeistettu lainkaan.<\/p>\n

Jos ongelmana oli vartalon liiallinen etukallistus l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4, suorien ohjeiden ryhm\u00e4\u00e4 opastettiin ojentamaan lantiokulmaa ja koukistamaan polvia, kun taas virheryhm\u00e4\u00e4 k\u00e4skettiin ojentamaan lantiota ja kallistumaan enemm\u00e4n eteen pit\u00e4en polvet ja nilkat l\u00e4hes suorina.<\/p>\n

Tapauksissa, joissa maasta irtoaminen tapahtui ennen kuin lantio ja polvet olivat ojentuneet kunnolla, virheryhm\u00e4\u00e4 ohjattiin ojentamaan ponnistuksessa lantio ja jalat t\u00e4ysin. Virheryhm\u00e4\u00e4 kehotettiin ponnistamaan vain jaloilla siten, ett\u00e4 lantio- ja polvikulmat eiv\u00e4t muutu.<\/p>\n

Sek\u00e4 suorien ohjeiden ryhm\u00e4 ett\u00e4 virheryhm\u00e4 paransivat vauhditonta pituushyppy\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6tilanteesta loppumittauksiin. Virheryhm\u00e4n edistyminen oli tilastollisesti merkitsev\u00e4sti suurempaa kuin suorien ohjeiden ryhm\u00e4ll\u00e4 tai kontrolliryhm\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Vauhdittoman pituushypyn kehittyminen eri ryhmill\u00e4. Kuvassa MAE on virheen liioitteluryhm\u00e4, DI on suorien ohjeiden ryhm\u00e4 ja C on kontrolliryhm\u00e4. (Chiara Milanese, Gabriella Facci, Paola Cesar ja Carlo Zancanaro, 2018).<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Tempaustekniikka parani virheest\u00e4 oppimalla<\/strong><\/p>\n

Milanesen toisen tutkimusryhm\u00e4n koeasetelmassa 30 kokenutta miespuolista painonnostajaa harjoitteli tempausta. Koehenkil\u00f6t arvottiin kolmeen ryhm\u00e4\u00e4n; virheen liioitteluryhm\u00e4, suorien ohjeiden ryhm\u00e4 ja kontrolliryhm\u00e4. Koehenkil\u00f6t suorittivat kolme l\u00e4mmittelynostoa, kahdeksan tutkimusnostoa ja viikkoa my\u00f6hemmin j\u00e4lkinostot. Nostoista tehtiin kattava liikeanalyysi. Koehenkil\u00f6ill\u00e4 tunnistettiin esimerkiksi virhe, jossa nostajan rinta oli tangon takana (kohti kantap\u00e4it\u00e4). Suoran ohjeen ryhm\u00e4l\u00e4isi\u00e4 opastettiin alkuasennossa seuraavalla tavalla: \u201dRintasi on liikaa tangon takapuolella, pid\u00e4 rintasi l\u00e4ht\u00f6asennossa tangon p\u00e4\u00e4ll\u00e4 niin edess\u00e4 kuin mahdollista.\u201d Virheryhm\u00e4n ohjeet puolestaan olivat: \u201d Siirr\u00e4 rintasi niin pitk\u00e4lle tangon taakse kuin mahdollista.\u201d Ykk\u00f6svedossa suorat ohjeet olivat: \u201dEt liikuttanut tankoa kohti vartaloasi. Liikuta tankoa niin nopeasti kuin mahdollista kohti vartaloasti ykk\u00f6svedon aikana.\u201d Ja virheryhm\u00e4ss\u00e4 neuvottiin n\u00e4in: \u201dLiikuta tankoa eteenp\u00e4in niin kauas kuin mahdollista ykk\u00f6svedon aikana.\u201d Kontrolliryhm\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ei opastettu lainkaan, heit\u00e4 ainoastaan kehotettiin tekem\u00e4\u00e4n parhaansa. Kahdeksasta nostosta virhett\u00e4 korostavia ohjeita annettiin nostoilla 1-3-5-7 ja nostoissa 2-4-6-8 nostajat eiv\u00e4t saaneet ohjeita, heit\u00e4 kehotettiin tekem\u00e4\u00e4n parhaansa.<\/p>\n

Samalla tavalla kuin edell\u00e4 kuvaillussa pituushyppytutkimuksessa, my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa virheryhm\u00e4 kehittyi eniten ja erot olivat havaittavissa viel\u00e4 viikko tutkimuksen j\u00e4lkeenkin.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Tempaustuloksen kehittyminen eri ryhmill\u00e4. (Cavedon, Corte ja Agostini, 2016).<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Taitotohtorin hajatelmia<\/strong><\/p>\n

Yhten\u00e4 n\u00e4iden tutkimusten puutteena mielest\u00e4ni oli poikkileikkausasetelma. Yhden harjoituskerran tuloksista on aika uskallettua vet\u00e4\u00e4 pitk\u00e4lle menevi\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 oppimisesta. Toinen asia, mik\u00e4 mietitytt\u00e4\u00e4 on koehenkil\u00f6iden pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4. Toisaalta n\u00e4ill\u00e4 reunaehdoilla tulokset olivat kyll\u00e4 lupaavia. Virheiden liioittelu solahtaa ajatuksellisesti hyvin sujuvasti non-lineaarisen pedagogiikan periaatteisiin. Oppija l\u00f6yt\u00e4\u00e4 omaa suoritustaan rajoittavat tekij\u00e4t ja aktiivisesti etsii itselleen parhaan ja tarkoituksenmukaisimman tavan ratkaista ongelma (esimerkiksi kuinka hyp\u00e4t\u00e4 pitk\u00e4lle). Avainjuttu t\u00e4ss\u00e4 kuvailluissa tutkimuksissa oli se, ett\u00e4 oppijat saivat todellakin itse etsi\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oman tavan toimia.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n loppuun viel\u00e4 viisaus Einsteinilta: \u201dOngelmaa ei voi ratkaista samalla tasolla, jolla se on luotu<\/em><\/strong>.\u201d<\/p>\n

Taitotohtori<\/p>\n

P.S. Onhan marraskuun 23.-24.11. kalenterissa? Kisakalliossa on j\u00e4lleen KIHUn, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston ja Kisakallion urheiluopiston j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 Taitoseminaari. Lauteille kiipe\u00e4\u00e4 muun muassa Taitojen oppimisen Ylijumala Keith Davids.<\/strong><\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dA Winner learns from his mistakes. A Loser learns only not to make mistakes by not trying anything different.\u201d Kannattaako suoritusvirheit\u00e4 hakea vai v\u00e4ltt\u00e4\u00e4? Opettavatko vain oikeat toistot? Onko virheiden mainitseminen tarkoituksenmukaista? Muun muassa n\u00e4ihin kysymyksiin etsittiin vastausta Chiara Milanesen, … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/620"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=620"}],"version-history":[{"count":4,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/620\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":626,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/620\/revisions\/626"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=620"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=620"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=620"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}