{"id":592,"date":"2018-03-29T14:47:11","date_gmt":"2018-03-29T11:47:11","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/?p=592"},"modified":"2018-03-29T14:47:11","modified_gmt":"2018-03-29T11:47:11","slug":"just-do-it","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/just-do-it\/","title":{"rendered":"Just do it!"},"content":{"rendered":"

Tiedostamaton oppiminen mahdollistaa paljon<\/strong><\/p>\n

Tiedostamaton (implisiittinen) oppiminen taklaa tietoisuuden pullonkaulaa. Tiedostamaton mielemme kykenee k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n samassa ajassa n. 280\u00a0000 kertaa enemm\u00e4n informaatiota kuin tietoinen mielemme (J\u00e4rvilehto 2012). T\u00e4m\u00e4 mielemme ominaisuus avaa my\u00f6s taitojen oppimiselle huikeita mahdollisuuksia. Perinteinen, teknisten yksityiskohtien kuvailuun tukeutuva opettaminen ja valmentaminen asettavat oppijalle aikamoisen kuorman ja oppiminen ei aina tapahdu suinkaan parhaalla mahdollisella tavalla. Usein t\u00e4llaiset tekniset ohjeet ovat tarpeettomia ja joissakin tapauksissa ohjeilla saattaa olla jopa suoritusta heikent\u00e4v\u00e4 vaikutus. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, ett\u00e4 yksi tiedostamattoman oppimisen etuja on se, ett\u00e4 opitut asiat kest\u00e4v\u00e4t painetta paremmin (mm. Masters & Poolton 2012).<\/p>\n

Implisiittisen oppimisen on todettu olevan erityisen toimivaa silloin, kun harjoittelun kohteena ovat liikehallintataidot (Araujo et al 2009).<\/p>\n

Miten implisiittist\u00e4 oppimista tuetaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4?<\/strong><\/p>\n

Australian Institute of Sportin (AIS) taitoasiantuntija Damian Farrow<\/strong> (2013) listaa mainiossa kirjassaan \u201d7 Things we don\u2019t know<\/em>\u201d viisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n metodia, joilla implisiittist\u00e4 oppimista voidaan tehostaa:<\/p>\n

1. Kuvaile taitosuorituksen vaatimukset analogian tai metaforan avulla<\/em><\/strong><\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 mielikuvia k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 minimoidaan eksplisiittisten ohjeiden tarve. Esimerkiksi tenniksen sy\u00f6t\u00f6n opettelussa voidaan antaa kehotus heitt\u00e4\u00e4 palloa mailalla. Pallon yl\u00f6s heittoa voi ohjeistaa kananmunien laittamisella kuljetushihnalle. N\u00e4in pallo nostetaan pehme\u00e4sti korkealle sen sijaan, ett\u00e4 se heitett\u00e4isiin yl\u00f6s.<\/p>\n

Vastaavanlaisia mielikuvia l\u00f6ytyy eri lajeista. P\u00f6yt\u00e4tenniksess\u00e4 pelaaja voi kuvitella ilmaan suorakulmaisen kolmion, jonka hypotenuusaa pitkin h\u00e4n ly\u00f6 k\u00e4mmenly\u00f6ntins\u00e4. Voimistelussa kipin tekij\u00e4 voi kuvitella vet\u00e4v\u00e4ns\u00e4 farkkuja jalkaansa. Klassikkoesimerkki on Tom Amberryn<\/strong> maailmanenn\u00e4tys vuonna 1993 per\u00e4tt\u00e4isiss\u00e4 onnistuneissa koripallon vapaaheitoissa. Amberry (joka oli tuolloin 71-vuotias!) heitti pallon keskelle keksint\u00f6\u00e4 2750 kertaa, kunnes salivuoron p\u00e4\u00e4ttyminen keskeytti enn\u00e4tyskokeen \ud83d\ude0a Kysytt\u00e4ess\u00e4 mit\u00e4 h\u00e4n ajatteli heitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n, vastaus oli tyrm\u00e4\u00e4v\u00e4: \u201dMinulla on pitk\u00e4 k\u00e4si, jolla otan piparkakkuja yl\u00e4hyllylt\u00e4\u201d (Farrow et al. 2008).<\/p>\n

\"\"<\/a>

Rafael Nadal sy\u00f6tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4. L\u00e4hde: https:\/\/www.flickr.com\/photos\/43555660@N00\/7107958053<\/p><\/div>\n

2. Teet\u00e4 jotakin toista teht\u00e4v\u00e4\u00e4 samanaikaisesti<\/em><\/strong><\/p>\n

Suorittajan ajatusten ollessa kohdistettuina sekundaariteht\u00e4v\u00e4\u00e4n, prim\u00e4\u00e4riteht\u00e4v\u00e4 hoituu automaattisesti. Sekundaariteht\u00e4v\u00e4t voivat olla oppijan mielenkiinnon mukaan suunnattuja. N\u00e4it\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 ovat esimerkiksi numeroiden laskeminen \u00e4\u00e4neen tuhannesta alasp\u00e4in kolmentoista v\u00e4lein, maailman valtioiden p\u00e4\u00e4kaupunkien luetteleminen, Spotifyn musiikin mukana laulaminen tai vaikkapa laskuteht\u00e4vien ratkaiseminen. Sekundaariteht\u00e4v\u00e4n suorittaminen \u00e4\u00e4neen varmistaa sen, ett\u00e4 oppija on t\u00e4ysill\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n ratkaisemisessa. Riippumatta sekundaariteht\u00e4v\u00e4st\u00e4, primaariteht\u00e4v\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kuitenkin suorittaa niin hyvin kuin mahdollista. Etenkin oppimisen alkutaipaleella t\u00e4m\u00e4nkaltainen toiminta on haasteellista \u2013 mutta vaivann\u00e4k\u00f6 kannattaa.<\/p>\n

3. Luo virheett\u00f6m\u00e4n suorituksen takaavat harjoitteluolosuhteet<\/em><\/strong><\/p>\n

Jatkuva onnistuminen ehk\u00e4isee oppijaa pohtimasta ja ylianalysoimasta sit\u00e4, kuinka liike pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4. Koska virheit\u00e4 ei ole, niin niiden syit\u00e4k\u00e4\u00e4n ei tule pohdittua. Esimerkiksi jalkapallon potkaisemista maaliin voidaan harjoitella niin l\u00e4helt\u00e4, ett\u00e4 kaikki laukaukset l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t tiens\u00e4 perille. Jonkin ajan kuluttua, vaikkapa 50 vedon j\u00e4lkeen haastetasoa lis\u00e4t\u00e4\u00e4n siirtym\u00e4ll\u00e4 kauemmaksi. T\u00e4m\u00e4 metodi on jossain m\u00e4\u00e4rin ristiriidassa vallitsevan valmennusk\u00e4sityksen kanssa, mutta esimerkiksi suorituskuopassa olevaa urheilijaa se saattaa auttaa.<\/p>\n

4. \u00c4l\u00e4 anna oppijalle lainkaan palautetta<\/em><\/strong><\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6, jossa oppija ei saa lainkaan palautetta suorituksestaan (esimerkiksi est\u00e4m\u00e4ll\u00e4 visuaalinen palaute), saattaa tehostaa implisiittist\u00e4 oppimista. Logiikkana t\u00e4ss\u00e4 on se, ett\u00e4 jos et n\u00e4e mit\u00e4 tapahtui, niin et voi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ylianalysoida sit\u00e4. My\u00f6s t\u00e4m\u00e4 metodi on hieman ristiriitainen, jos tosin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkkej\u00e4 on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4. Monet golffarit harjoittelevat ly\u00f6ntej\u00e4\u00e4n verkkoon, jolloin he eiv\u00e4t saa tietoa pallon lentoradasta. Tunnettu rugbyn potkaisija Jonny Wilkinson<\/strong> potki suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n potkuja edess\u00e4\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 olevaan palloverkkoon. Molemmissa esimerkeiss\u00e4 harjoittelukonteksti poisti informaatiopalautteen pallon lentoradasta ja n\u00e4in ollen kenties pienensi pohdintaa siit\u00e4, miksi pallo lensi tiettyyn suuntaan.<\/p>\n

5. K\u00e4yt\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4, mutta tavoitteen kannalta irrelevantteja ohjeita<\/em><\/strong><\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 metodilla oppijan huomio kiinnitet\u00e4\u00e4n avaininformaatioon, mutta h\u00e4nelle ei suoraan kerrota mik\u00e4 on kriittist\u00e4 informaatiota. Menetelm\u00e4 on erityisen k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen havainto- ja ennakointitaitojen harjoittelussa. Esimerkiksi, kun tennispelaajan tarkoituksena on arvioida vastaanotettavan sy\u00f6t\u00f6n suunta, on osoitettu, ett\u00e4 sy\u00f6t\u00f6n vastaanotto on parantuu, kun ohjeistuksena on arvioida sy\u00f6t\u00f6n nopeutta. Ohjeet arvioida sy\u00f6t\u00f6n nopeutta (implisiittinen oppiminen) parantavat sy\u00f6t\u00f6n suunnan arviointia enemm\u00e4n kuin sy\u00f6t\u00f6n suunnan arviointiin kohdennetut ohjeet (eksplisiittinen l\u00e4hestymistapa). On todettu, ett\u00e4 implisiittiset oppimisohjeet suuntaavat oppijan visuaalisen tarkkaavaisuuden sy\u00f6t\u00f6n t\u00e4rkeisiin vaiheisiin, mutta j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t silti oppijoille tilaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vihjeiden t\u00e4rkeys itse.<\/p>\n

Tor Norretrandersin<\/strong> sanoin: \u201dNormaalisti et tarvitse tietoisuutta, ja kun sit\u00e4 tarvitset, toivot ettei n\u00e4in olisi.\u201d<\/em><\/p>\n

Taitotohtori<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n

Araujo, D., Ripoll, H. & Raab, M. (2009). Perspectives on Cognition and Action in Sport. Nova.<\/p>\n

Farrow, D., Baker, J. & MacMahon, C. (2008). Developing Sport Expertise. Routledge.<\/p>\n

Fournier, J. & Farrow, D. (2013). 7 Things we don\u2019t know! Coaching Challenges in Sport Psychology and Skill Acquisition. Mindeval.<\/p>\n

J\u00e4rvilehto, L. (2012). Tee itsest\u00e4si mestariajattelija. Tammi.<\/p>\n

Masters, R. & Poolton, J. (2012). Advances in implicit motor learning. Teoksessa Hodges, N. & Williams, M. (toim.) Skill Acquisition in Sport: Research, Theory and Practice<\/em>. Routledge.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tiedostamaton oppiminen mahdollistaa paljon Tiedostamaton (implisiittinen) oppiminen taklaa tietoisuuden pullonkaulaa. Tiedostamaton mielemme kykenee k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n samassa ajassa n. 280\u00a0000 kertaa enemm\u00e4n informaatiota kuin tietoinen mielemme (J\u00e4rvilehto 2012). T\u00e4m\u00e4 mielemme ominaisuus avaa my\u00f6s taitojen oppimiselle huikeita mahdollisuuksia. Perinteinen, teknisten yksityiskohtien kuvailuun tukeutuva … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/592"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=592"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/592\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":596,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/592\/revisions\/596"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=592"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=592"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=592"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}