{"id":581,"date":"2018-02-21T19:07:49","date_gmt":"2018-02-21T17:07:49","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/?p=581"},"modified":"2018-02-21T19:07:49","modified_gmt":"2018-02-21T17:07:49","slug":"tarkka-vai-taitava-nakija","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/tarkka-vai-taitava-nakija\/","title":{"rendered":"Tarkka vai taitava n\u00e4kij\u00e4?"},"content":{"rendered":"

Edellytt\u00e4\u00e4k\u00f6 urheilussa menestyminen tarkkaa n\u00e4k\u00f6\u00e4?<\/strong><\/p>\n

N\u00e4k\u00f6aisti on urheilussa hyvin t\u00e4rke\u00e4. Suurin osa (85-90 %) informaatiosta, jota aistimme ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4mme tulee n\u00e4k\u00f6aistin v\u00e4lityksell\u00e4. N\u00e4k\u00f6havainto koostuu useista itsen\u00e4isist\u00e4 ja rinnakkaisista toiminnoista (mm. tarkkuus, v\u00e4rien n\u00e4keminen liikkeen ja et\u00e4isyyksien havainnointi). On esimerkiksi mahdollista, ett\u00e4 henkil\u00f6 on v\u00e4risokea, mutta pystyy arvioimaan hyvin et\u00e4isyyksi\u00e4. Urheiluv\u00e4ke\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n kiinnostanut kysymys on se, ett\u00e4 n\u00e4kev\u00e4tk\u00f6 eliittiurheilijat muita tarkemmin. Ensimm\u00e4isi\u00e4 urheilijoiden n\u00e4k\u00f6\u00f6n kohdistuneita tutkimuksia olivat H. Fullertonin<\/strong> testit, joissa n\u00e4k\u00f6mittausten kohteena oli baseballlegenda Babe Ruth<\/strong>. Tarinan mukaan Ruth tuli yliopiston mittauslaboratorioon otteluvarustuksessa suoraan pelist\u00e4. Babe Ruthin reaktioaika oli 12 % keskivertoihmist\u00e4 nopeampi ja h\u00e4n kykeni lukemaan nopeasti vaihtuvista teksteist\u00e4 6 kirjainta oikein, kun tavisten vastaava tulos oli 4.5 kirjainta. Sen sijaan perinteisell\u00e4 n\u00e4k\u00f6testill\u00e4 mitattuna Ruthin n\u00e4k\u00f6 oli varsin heikko. H\u00e4nen tuloksensa oli toisessa silm\u00e4ss\u00e4 20\/200 (=se mink\u00e4 Ruth n\u00e4ki 20 jalan p\u00e4\u00e4st\u00e4, keskivertoihminen n\u00e4ki 200 jalan p\u00e4\u00e4st\u00e4). Babe Ruth ei ollut mik\u00e4\u00e4n poikkeus s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4, NFL-pelaajista 15 %, NBA-pelaajista 20 % ja olympiaurheilijoista 13 % saavutti n\u00e4k\u00f6testeiss\u00e4 keskivertokansalaista huonomman tuloksen (Gray<\/strong> 2015).<\/p>\n

Mann et al<\/strong>. (2007) tutkivat, kuinka paljon n\u00e4k\u00f6kyky\u00e4 pit\u00e4\u00e4 heikent\u00e4\u00e4, ennen kuin se vaikuttaa suoritukseen haitallisesti. Koeasetelmassa kriketin pelaajat l\u00f6iv\u00e4t pallotykin sy\u00f6tt\u00e4m\u00e4\u00e4 palloa k\u00e4ytt\u00e4en samalla eri vahvuisia piilolinssej\u00e4 (neutraali, +1.00, +2.00, +3.00D). Tutkimuksessa koehenkil\u00f6iden tarkan n\u00e4\u00f6n piti heikenty\u00e4 l\u00e4hes sokean tasolle (20\/200!), ennen kuin sill\u00e4 oli suoritusta heikent\u00e4v\u00e4 vaikutus. Urheilusuorituksen onnistuminen n\u00e4ytt\u00e4isi siis olevan kiinni muista tekij\u00f6ist\u00e4 kuin kyvyst\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 kohde ter\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Urheilussa liikkuvan kohteen n\u00e4keminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4<\/strong><\/p>\n

Perinteinen n\u00e4k\u00f6testi mittaa paikallaan pysyv\u00e4n kohteen n\u00e4kemist\u00e4. Harvoissa urheilulajeissa on kyse paikallaan olevan kohteen n\u00e4kemisest\u00e4 (tietyt ammunnan lajit ovat toki t\u00e4llaisia lajeja). Useimmiten urheilussa t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on liikkuvan kohteen n\u00e4keminen. Jotkut ihmiset ovat \u201dnopeusimmuuneja\u201d, eli katseen kohteena olevan objektin liike ei vaikuta heid\u00e4n havainnointiinsa haitallisesti. Monissa lajeissa katsottava kohde liikkuu nopeammin kuin urheilija kykenee liikuttamaan silmi\u00e4\u00e4n ja kohdetta tulee seurata pitk\u00e4n aikaa, kuten esimerkiksi sy\u00f6tt\u00e4j\u00e4n heitt\u00e4m\u00e4 pallo baseballin ly\u00f6nniss\u00e4. Taitavat urheilijat yhdist\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4n ja silmien liikkeet ja n\u00e4in kykenev\u00e4t seuraamaan palloa. Sanderson & Whiting<\/strong> 1978 l\u00f6ysiv\u00e4t yhteyden kiinniottotaidon ja nopean kohteen havainnointikyvyn v\u00e4lille.<\/p>\n

Poltavski & Biberdorf<\/strong> (2015) tutkivat j\u00e4\u00e4kiekon pelisuoritusten ja visuaalisten havaintotestitulosten yhteytt\u00e4. Tutkijat havaitsivat, ett\u00e4 nopeammalla reagoinnilla visuaaliseen \u00e4rsykkeeseen, paremmalla visuaalisella muistilla, paremmalla visuaalisella erottelukyvyll\u00e4 ja nopeammalla fokuksen siirt\u00e4misell\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 ja kaukana sijaitsevien kohteiden v\u00e4lill\u00e4, oli positiivinen vaikutus maalitekoon. Hyv\u00e4t visuaaliset taidot j\u00e4\u00e4kiekkoilijoilla vaikuttivat positiivisesti muun muassa my\u00f6s j\u00e4\u00e4hyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ruy et. al<\/strong>. (2013) selvittiv\u00e4t, mik\u00e4 merkitys p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa koripallossa on sentraali- ja periferaalin\u00e4\u00f6ll\u00e4. Koehenkil\u00f6t katsoivat videoklippej\u00e4, joista oli peitetty joko kohde (pallollinen pelaaja) tai ymp\u00e4rist\u00f6. Tutkijoiden mukaan ekspertit kykenev\u00e4t nopeasti l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n merkityksellisi\u00e4 \u201dinformaationippuja\u201d visuaalisesta n\u00e4kym\u00e4st\u00e4 riippumatta siit\u00e4, oliko n\u00e4kyviss\u00e4 kohde vai ymp\u00e4rist\u00f6. Ekspertit k\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 informaation ker\u00e4\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 sentraali- ett\u00e4 periferaalin\u00e4k\u00f6\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Miten visuaalisia taitoja tulisi harjoitella?<\/strong><\/p>\n

N\u00e4ytt\u00e4isi siis silt\u00e4, ett\u00e4 kyse ei ole niink\u00e4\u00e4n siit\u00e4, kuinka hyv\u00e4 n\u00e4k\u00f6 on perinteisill\u00e4 n\u00e4k\u00f6testeill\u00e4 mitattuna, vaan pikemminkin siit\u00e4 kuinka taitavasti osataan havainnoida n\u00e4k\u00f6aistin avulla. Taitavat urheilijat osaavat etsi\u00e4 informaatiota ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n tehokkaasti. Miten n\u00e4it\u00e4 visuaalisia taitoja tulisi harjoitella? Thomas, Andrich & Motz<\/strong> (2017) vertailivat kolmen eri visuaalisen harjoittelumenetelm\u00e4n toimivuutta urheilun kannalta. Koehenkil\u00f6in\u00e4 oli 9-14 -vuotiaita lapsia, joilta testattiin perifeerinen n\u00e4k\u00f6, syvyysarviointi ja visuaalinen reaktioaika. Koehenkil\u00f6t my\u00f6s harjoittelivat n\u00e4it\u00e4 asioita. Esimerkki periferaalisen n\u00e4\u00f6n harjoittelusta oli harjoitus, jossa koehenkil\u00f6 tuijotti eteens\u00e4 ja samaan aikaan heitti palloa ilmaan ottaen pallon kiinni heittok\u00e4dell\u00e4. Harjoittelun edetess\u00e4 heittely tapahtui kauempana vartalon sivulla, my\u00f6s heittojen korkeus kasvoi.<\/p>\n

Syvyysarviointia harjoiteltiin koskettamalla nopeasti kepin p\u00e4\u00e4h\u00e4n kiinnitetty\u00e4 palloa. Tutkija piti palloa eri et\u00e4isyyksill\u00e4. Syvyyshavainnointia harjoiteltiin my\u00f6s siten, ett\u00e4 koehenkil\u00f6 kohdisti katseensa ikkunan edess\u00e4 kepin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevaan palloon ja joka 10. sekunti h\u00e4n katsoi ikkunasta ulos eri et\u00e4isyyksill\u00e4 sijaitsevia kohteita, jonka j\u00e4lkeen katse kohdistettiin j\u00e4lleen takaisin palloon. Hauska harjoitus oli eri et\u00e4isyyksill\u00e4 vartalosta sijaitsevan tussin korkin irrottaminen ja paikalleen laittaminen.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Visuaalisen reaktioajan lyhenemist\u00e4 harjoiteltiin muun muassa heitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kolme eri v\u00e4rist\u00e4 tennispalloa sein\u00e4\u00e4n yht\u00e4 aikaa. Etuk\u00e4teen m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 pallo otetaan kiinni oikealla k\u00e4dell\u00e4, mik\u00e4 vasemmalla k\u00e4dell\u00e4 ja mink\u00e4 pallon annetaan pompata maahan.<\/p>\n

\nhttp:\/\/www.valmennustaito.info\/videot\/Pallojenheitto.mp4<\/a><\/video><\/div>\n

 <\/p>\n

Koehenkil\u00f6t kaikissa ryhmiss\u00e4 kehittyiv\u00e4t visuaalisissa taidoissaan. Parhaiten kehittyi periferaalin\u00e4k\u00f6\u00e4 harjoitellut ryhm\u00e4.<\/p>\n

Stroboharjoittelu on mielenkiintoinen menetelm\u00e4<\/strong><\/p>\n

Er\u00e4s mielenkiintoinen menetelm\u00e4 havaintomotoriikan kehitt\u00e4miseen on stroboharjoittelu. Sain vihjeen t\u00e4h\u00e4n maailmaan n\u00e4k\u00f6fysiologi Timo Koljoselta<\/strong> (kiitos Timo eritt\u00e4in mielenkiintoisista ja sivist\u00e4vist\u00e4 keskusteluista liittyen urheilijan n\u00e4k\u00f6\u00f6n). Timon esimerkin innoittamana my\u00f6s KIHUlle hankittiin v\u00e4lkkylasit. Strobo- tai v\u00e4lkkylasit ovat aurinkolasit, jotka pimenev\u00e4t ja vaalenevat rytmikk\u00e4\u00e4sti. Sek\u00e4 tummennuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 (30-70 %) ett\u00e4 v\u00e4lkynt\u00e4taajuus (10-50 Hz) ovat helposti s\u00e4\u00e4dett\u00e4viss\u00e4. Stephen Mitroff<\/strong> et al. (2013) tutkivat stroboharjoittelun vaikuttavuutta NHL-pelaajilla. Tulokset olivat eritt\u00e4in lupaavia, stroboharjoittelun positiiviset vaikutukset siirtyiv\u00e4t j\u00e4\u00e4kiekkokaukaloon lajisuorituksiin (tosin tutkimuksen koehenkil\u00f6joukko oli aika pieni; 11 Carolina Hurricanesin pelaajaa). Smithin &<\/strong> Mitroffin (2012) tutkimus puolestaan osoitti, ett\u00e4 stroboharjoittelu paransi urheilijoiden ennakointia ja ajoitusta. Olemme Aki Karjalaisen<\/strong> kanssa kokeilleen v\u00e4lkkylasien toimivuutta muutaman liigakiekkoilijan kanssa ja ainakin ensikokemuksemme ovat rohkaisevia.<\/p>\n

http:\/\/www.valmennustaito.info\/videot\/Visionup.mp4<\/a><\/video><\/div>\n

 <\/p>\n

Vastaus otsikon kysymykseen:<\/p>\n

Tutkimustiedon valossa n\u00e4ytt\u00e4isi vahvasti silt\u00e4, ett\u00e4 visuaalinen taitavuus on urheilussa t\u00e4rke\u00e4mpi ominaisuus kuin n\u00e4\u00f6n tarkkuus. Visuaalisia taitoja on kohtalaisen helppo harjoitella ja mik\u00e4 parasta, urheilijat kokevat havaintomotoriikkaharjoittelun hauskana. Ja mik\u00e4s sen parempaa kuin harjoittelu, joka on motivoivaa ja hy\u00f6dyllist\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteit\u00e4:<\/strong><\/p>\n

Fullerton, H. <\/strong>(1921). Why Babe Ruth is Greatest Home-Run Hitter. Popular Science Monthly<\/em>, 99 (4), 19-21,110.<\/p>\n

Gray, R.<\/strong> Vision in Sports. The Perception & Action Podcasts. 14.5.2015.<\/p>\n

Gray, R.<\/strong> Eye Movements in Sports. The Perception & Action Podcasts. 6.9.2015.<\/p>\n

Gray, R.<\/strong> Vision training programs. The Perception & Action Podcasts. 26.9.2015.<\/p>\n

Poltavski, D. & Biberdorf, D.<\/strong> (2015). The role of visual perception measures used in sports vision programmes in predicting actual game performance in Division I collegiate hockey players. J Sports Sci<\/em> 2015;33(6):597-608.<\/p>\n

Mann, D., Ho, N., Souza, N. & Taylor, S.<\/strong> (2007). Is optimal vision required for the successful execution of an interceptive task? Human Movement Science<\/em> 26(3):343-56\u00a0\u00b7\u00a0July 2007.<\/p>\n

Mitroff, S<\/strong>., Friesen, P., Bennett, D.,Yoo, H. & Reichow, A. <\/strong>(2013)<\/p>\n

Enhancing Ice Hockey Skills Through Stroboscopic Visual Training. <\/strong>Athletic Training & Sports Health Care<\/em> | Vol. 5 No. X 2013<\/p>\n

Ryu, D., Abernethy, B., Mann, D., Poolton, J. & Gorman, A.<\/strong> (2013). The role of central and peripheral vision in expert decision making. Perception<\/em> 2013, vol 42, 591-607.<\/p>\n

Sanderson, F. & Whiting, H.<\/strong> (1978) Dynamic visual acuity: a possible factor in catching performance. J Mot Behav<\/em> 1978 Mar;10(1):7-14.<\/p>\n

Smith, T. & Mitroff, S.<\/strong> (2012). Stroboscopic Training Enhances Anticipatory Timing. International Journal of Exercise Science 5(4): 344-353, 2012.<\/em><\/p>\n

Thomas, C., Andrich, P. & Motz, V.<\/strong> (2017) Comparison of three types of vision therapy exercises on visual skills of sports performance. Optomery & Visual Performance<\/em> vol 5 (1), 21-26.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Edellytt\u00e4\u00e4k\u00f6 urheilussa menestyminen tarkkaa n\u00e4k\u00f6\u00e4? N\u00e4k\u00f6aisti on urheilussa hyvin t\u00e4rke\u00e4. Suurin osa (85-90 %) informaatiosta, jota aistimme ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4mme tulee n\u00e4k\u00f6aistin v\u00e4lityksell\u00e4. N\u00e4k\u00f6havainto koostuu useista itsen\u00e4isist\u00e4 ja rinnakkaisista toiminnoista (mm. tarkkuus, v\u00e4rien n\u00e4keminen liikkeen ja et\u00e4isyyksien havainnointi). On esimerkiksi mahdollista, ett\u00e4 … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/581"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=581"}],"version-history":[{"count":4,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/581\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":588,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/581\/revisions\/588"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=581"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=581"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=581"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}