{"id":560,"date":"2018-01-04T17:28:35","date_gmt":"2018-01-04T15:28:35","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/?p=560"},"modified":"2018-01-05T16:47:59","modified_gmt":"2018-01-05T14:47:59","slug":"ihana-kamala-monilajisuus","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/ihana-kamala-monilajisuus\/","title":{"rendered":"Ihana, kamala monilajisuus"},"content":{"rendered":"<p><strong>Poikkeuksia vai s\u00e4\u00e4nt\u00f6?<\/strong><\/p>\n<p>Maailman kaikkien aikojen paras j\u00e4\u00e4kiekkoilija <strong>Wayne Gretzky<\/strong> kilpaili nelj\u00e4ss\u00e4 eri lajissa ennen keskittymist\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4kiekkoon, keih\u00e4\u00e4nheiton Olympiavoittaja <strong>Tapio Korjus<\/strong> kertoi kilpailleensa kahdessatoista eri lajissa nuoruudessaan. Telinevoimistelun MM-finalisti ja EM-mitalisti <strong>Jari M\u00f6nkk\u00f6nen<\/strong> menestyi pitk\u00e4\u00e4n telinevoimistelun ohella my\u00f6s freestylehiihdossa. Olympiamitalisti <strong>Kirsi H\u00e4nninen<\/strong> harrasti nuorena yleisurheilua menestyen my\u00f6hemmin muun muassa pes\u00e4pallossa ja j\u00e4\u00e4kiekossa. T\u00e4h\u00e4n voisi joku todeta, ett\u00e4 se oli ennen se, maailma on muuttunut ja kilpailu koventunut. Otetaan tuoreempia esimerkkej\u00e4; kaksinkertainen Stanley Cup -voittaja <strong>Olli M\u00e4\u00e4tt\u00e4<\/strong> pelasi viel\u00e4 15-vuotiaana It\u00e4-L\u00e4nsi -tasolla pes\u00e4palloa j\u00e4\u00e4kiekon rinnalla, jalkapallomaalivahti <strong>Tinja-Riikka Korpela<\/strong> kertoo pelanneensa nuoruudessaan jalkapalloa, katul\u00e4tk\u00e4\u00e4, koripalloa, salibandya ja ringette\u00e4. <strong>LeBron James<\/strong> menestyi koripallon ohella my\u00f6s amerikkalaisessa jalkapallossa.<\/p>\n<div id=\"attachment_564\" style=\"width: 250px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/korjus.jpg\"><img aria-describedby=\"caption-attachment-564\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"wp-image-564 size-medium\" src=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/korjus-240x300.jpg\" alt=\"\" width=\"240\" height=\"300\" srcset=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/korjus-240x300.jpg 240w, http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/korjus.jpg 613w\" sizes=\"(max-width: 240px) 100vw, 240px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-564\" class=\"wp-caption-text\">Olympiavoittaja Korjus kilpaili nuorena kahdessatoista eri lajissa.<\/p><\/div>\n<p>Toisaalta taas esimerkiksi <strong>Tiger Woods<\/strong> erikoistui golfiin ja <strong>Andre Agassi<\/strong> tennikseen jo vaippai\u00e4ss\u00e4. Ovatko n\u00e4m\u00e4 esimerkit poikkeustapauksia, outliereita, vai onko monilajisuudesta tai varhaisesta erikoistumisesta aidosti hy\u00f6ty\u00e4 urheilun huipulle kiipe\u00e4misess\u00e4?<\/p>\n<p>Urheilijan polku on keskeinen k\u00e4site kilpa- ja huippu-urheilussa. Urheilijan polku on teoreettinen malli urheilijan harjoittelusta ja kilpailemisesta eri ik\u00e4vaiheissa. <strong>Outi Aarresola<\/strong> (2016) tutki v\u00e4it\u00f6stutkimuksessaan sosiaalistumista urheiluun ja siihen liittyvi\u00e4 urheilijoiden polkuja. Yksi Outin tutkimuksen keskeisi\u00e4 havaintoja oli, ett\u00e4 ei ole olemassa vain yht\u00e4 ainoaa \u201doikeaa\u201d urheilijan polkua. T\u00e4m\u00e4 kannattaa pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, kun pohdiskellaan mik\u00e4 on hyv\u00e4ksi tai huonoksi nuorelle urheilijalle. Runsaasti tunteita her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ja mielipiteit\u00e4 jakava kysymys on se, kuinka varhain urheilijan kannattaa erikoistua omaan lajiinsa ja kuinka paljon kannattaa harrastaa oman lajin rinnalla muita urheilulajeja.<\/p>\n<p><strong>Tutkittua tietoa: Menestyjien taustalta l\u00f6ytyy useita lajeja<\/strong><\/p>\n<p><strong>Hill, McConnell, Forster &amp; Moore<\/strong> (2002) tutkivat yli 800 olympiaurheilijan taustoja. Tutkijat tekiv\u00e4t mm seuraavia havaintoja:<\/p>\n<ul>\n<li>olympiaurheilijat olivat kaikki hyvin aktiivisia lapsena ja nuorena, ennen 14. ik\u00e4vuottaan he harrastivat 2,6\u20133,5 eri lajia<\/li>\n<li>huipulle p\u00e4\u00e4sy kesti noin 12\u201313 vuotta<\/li>\n<li>i\u00e4n my\u00f6t\u00e4 oheislajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni: 15\u201318-vuoden i\u00e4ss\u00e4 lajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 2,6\u20132,8 ja 19\u201322-vuoden i\u00e4ss\u00e4 lajeja oli 1,6<\/li>\n<li>pojat aloittivat oman p\u00e4\u00e4lajinsa harjoittelun 12-vuotiaana ja tyt\u00f6t hieman aikaisemmin, 11,5-vuotiaana<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Hornig, Aust &amp; G\u00fcllich<\/strong> (2016) vertailivat Saksan Bundesliigassa pelanneiden jalkapalloilijoiden harjoitustaustoja 4.\u20136. divisioonan pelaajiin. Huipulle ylt\u00e4neet pelaajat erosivat divaripelaajista muun muassa siin\u00e4, ett\u00e4 heill\u00e4 oli tilastollisesti merkitsev\u00e4sti enemm\u00e4n muita lajeja jalkapallon ohella ja he my\u00f6s erikoistuvat omaan lajiinsa my\u00f6hemmin. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa erityisen mielenkiintoinen oli se havainto, ett\u00e4 muita lajeja harrastettiin perin v\u00e4h\u00e4n, vain noin kerran viikossa. Vaikutus oli kuitenkin sen verran suuri, ett\u00e4 kyse ei ollut sattumasta. Sattuman poissulkeminen onkin juuri yksi tieteen tekemisen kulmakivist\u00e4.<\/p>\n<p>G\u00fcllich (2017) my\u00f6s vertaili Olympialaisissa, MM-kisoissa tai EM-kisoissa mitalin saavuttaneita saksalaisia urheilijoita samoissa kilpailuissa mitalien ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neisiin urheilijoihin heid\u00e4n harjoitustaustojensa suhteen. Koehenkil\u00f6joukko oli saavutuksiltaan hyvin vaikuttava, mukana oli 38 olympiavoittajaa tai maailmanmestaria. Mitalistit erosivat ei-mitalisteista sen suhteen, ett\u00e4 he aloittivat harjoittelun omassa p\u00e4\u00e4lajissaan my\u00f6hemmin ja harjoittelivat omaa lajiaan lapsuudessa ja nuoruudessa v\u00e4hemm\u00e4n, mutta harrastivat muita lajeja enemm\u00e4n. Mitalistit erikoistuivat my\u00f6hemmin omaan lajiinsa kuin ei-mitalistit. Mitalistien harrastamat muut lajit eiv\u00e4t yleens\u00e4 olleet heid\u00e4n p\u00e4\u00e4lajiensa kaltaisia.<\/p>\n<div id=\"attachment_563\" style=\"width: 510px\" class=\"wp-caption alignnone\"><a href=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/agassi.jpg\"><img aria-describedby=\"caption-attachment-563\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"wp-image-563\" src=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/agassi-1024x683.jpg\" alt=\"\" width=\"500\" height=\"333\" srcset=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/agassi.jpg 1024w, http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/agassi-300x200.jpg 300w, http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/agassi-768x512.jpg 768w, http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/agassi-450x300.jpg 450w\" sizes=\"(max-width: 500px) 100vw, 500px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-563\" class=\"wp-caption-text\">Andre Agassi erikoistui tennikseen jo vauvai\u00e4ss\u00e4.<\/p><\/div>\n<p><strong>Siirtovaikutus tekee monilajisuudesta hy\u00f6dyllisen<\/strong><\/p>\n<p><strong>Ren\u00e8 Wormhaudt <\/strong>sanoo eri urheilulajeista osuvasti: \u201dKaikki on ihmisten liikett\u00e4, ainoastaan alusta, s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja materiaalit vaihtelevat.\u201d Monilajisuuden etuja perustellaan usein siirtovaikutusilmi\u00f6ll\u00e4. Toisessa lajissa opitaan taitoja tai kehitet\u00e4\u00e4n ominaisuuksia, jotka siirtyv\u00e4t omaan p\u00e4\u00e4lajiin.<\/p>\n<p>Siirtovaikutukselle on useita selitysmalleja. <strong>Seidlerin<\/strong> (2010) mukaan motoriset taidot voivat siirty\u00e4 eri lajeista ja tekniikoista toiseen. <strong>O\u2019Keeffe, Harrison &amp; Smyth<\/strong> (2007) osoittivat interventiotutkimuksessaan yl\u00e4kauttaheiton liikemallin siirtyv\u00e4n sulkapallon clear-ly\u00f6ntiin ja keih\u00e4\u00e4nheittoon. Vastaavanlaisia esimerkkej\u00e4 on lukuisia: frisbeen heitto &amp; tenniksen rystyly\u00f6nti, yksi vs. yksi -puolustus koripallossa ja jalkapallossa, tiikerisy\u00f6ksy lentopallossa &amp; squashissa jne.<\/p>\n<p>Toinen siirtovaikutuksen selitys liittyy havainnointiin ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Taktinen tietoisuus, mallien tunnistaminen, tilan skannaus ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen teko ovat n\u00e4k\u00f6aistiin perustuvia elementtej\u00e4, jotka ovat samankaltaisia eri lajeissa (<strong>Butler &amp; Griffin 2005<\/strong>). <strong>Berry, Abernethy &amp; Cot\u00e9<\/strong> (2008) tutkivat hyvi\u00e4 ja huonoja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6it\u00e4 australialaisessa jalkapallossa AFL-ammattilaisliigassa. Hyv\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4t olivat pelanneet lapsuudessaan useampia invaasiopelej\u00e4 (korispallo, jalkapallo, maahockey). N\u00e4iss\u00e4 peleiss\u00e4 opitut p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotaidot vaikuttivat positiivisesti aussifutiksessa tarvittaviin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotaitoihin.<\/p>\n<p>Mik\u00e4li lajien s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, strategiat tai tekniikat ovat samankaltaiset, kuten esimerkiksi koripallo\u2013korfball tai voimistelu\u2013uimahypyt tai tennis\u2013padel, puhutaan k\u00e4sitteellisest\u00e4 siirtovaikutuksesta. Sama ilmi\u00f6 on kyseess\u00e4, kun pelataan k\u00e4sipalloa sis\u00e4ll\u00e4 tai ulkona, tennist\u00e4 eri alustoilla jne.<\/p>\n<p>My\u00f6s fyysisten ominaisuuksien suhteen voi olla siirtovaikutusta. Eri lajeissa voi olla samankaltaisuuksia voiman, nopeuden, notkeuden, kest\u00e4vyyden tai koordinatiivisten kykyjen suhteen. Hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 on py\u00f6r\u00e4ilyll\u00e4 hankitun kest\u00e4vyyden hy\u00f6dynt\u00e4minen pikaluistelussa.<\/p>\n<p>Koettu p\u00e4tevyyskin voi siirty\u00e4 lajista toiseen. P\u00e4tevyyssiirtovaikutuksesta on kyse, kun itseens\u00e4 luottava judoka menestyy jalkapallossa.<\/p>\n<p><strong>Yksipuolinen kuormitus voi altistaa vammoille<\/strong><\/p>\n<p><strong>Rugg, Kadoor, Feeley &amp; Pandya<\/strong> (2017) tutkivat NBA:n ensimm\u00e4isen kierroksen varauksia vuosien 2008 ja 2015 v\u00e4lilt\u00e4. Tutkimuksen kohdejoukon muodostivat 237 koripalloilijaa, joista 15 % oli \u201cmonilajiurheilijoita\u201d ja 85 % \u201cyhden lajin urheilijoita\u201d. Monilajiurheilijoilta j\u00e4i v\u00e4hemm\u00e4n pelej\u00e4 v\u00e4liin, he osallistuivat 78,4 % peleist\u00e4, kun yhden lajin urheilijat pelasivat 72,8 % peleist\u00e4. Monilajiurheilijoilla oli v\u00e4hemm\u00e4n vakavia loukkaantumisia (25 %) kuin yhden lajin urheilijoilla (43 %). Monilajiurheilijoiden ura NBA:ssa oli my\u00f6s pidempi, eli heid\u00e4n pelaajasopimuksiansa jatkettiin useammin kuin yhden lajin urheilijoilla.<\/p>\n<p><strong>Haittaako monilajisuus tekniikkaharjoittelua, pit\u00e4\u00e4k\u00f6 kuitenkin erikoistua aikaisin?<\/strong><\/p>\n<p>Taidot opitaan vain ja ainoastaan harjoittelemalla. Kuinka paljon pit\u00e4\u00e4 harjoitella riippuu tietysti opeteltavasta teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja oppijasta. Jonkinlaisia viitearvoja antavat <strong>Cot\u00e9, Baker &amp; Abernethy<\/strong> (2007). Tutkijoiden mukaan uuden liikesuorituksen oppiminen edellytt\u00e4\u00e4 noin 3000 yrityst\u00e4 (v\u00e4lt\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 sanaa toisto, <strong>Nikolai Bernsteinin<\/strong> mukaan kyse ei ole liikesuorituksen vaan ongelmanratkaisuprosessin toistamisesta \u2013 repetitions without repetitions). Noin 20 000 yrityksen j\u00e4lkeen koordinaatiomalli alkaa olla hyv\u00e4, ja noin 100 000 yrityksen j\u00e4lkeen liikemallit ovat pysyvi\u00e4 my\u00f6s vaihtelevissa olosuhteissa. T\u00e4llaisiin lukemiin ylt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoista harjoittelua, josta <strong>Ericsson<\/strong>, <strong>Krampe ja Tesch-R\u00f6mer<\/strong> (1993) k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t nimityst\u00e4 \u201ddeliberate practice\u201d.<\/p>\n<p>Urheilulajien v\u00e4lill\u00e4 on eroja sen suhteen, kuinka aikaisin tulisi erikoistua. <strong>Law, <\/strong>Cot\u00e8 &amp; Ericsson (2007) vertasivat eliittitason rytmisen voimistelijoita kv. tason voimistelijoihin ja havaitsivat, ett\u00e4 huippuvoimistelijat olivat osallistuneet v\u00e4hemm\u00e4n muiden lajien ja aktiviteettien harrastamiseen. Lis\u00e4ksi menestyj\u00e4t olivat k\u00e4ytt\u00e4neet kv. tason voimistelijoita enemm\u00e4n aikaa baletti-, tekniikka-, sarja- ja kuntoharjoitteluun. Rytminen voimistelu on esimerkki lajista, jossa tekniikkaharjoittelu vie niin paljon aikaa ja energiaa, ett\u00e4 muiden lajien harrastaminen ei ole mahdollista.<\/p>\n<p><strong>Urheilijan polkumalleja on monenlaisia<\/strong><\/p>\n<p>Tutkimuksiin perustuen asiantuntijat ovat rakentaneet erilaisia teoreettisia malleja urheilijan uran hahmottamiseksi. Cot\u00e9n malli perustuu lapsuudessa ja nuoruudessa eri lajeista ker\u00e4ttyihin kokemuksiin, jotka sitten p\u00e4\u00e4lajin valinnan ja harjoittelun my\u00f6t\u00e4 jalostuvat lajiominaisuuksiksi. Ericssonin mallissa puolestaan korostuu oman lajin harjoittelum\u00e4\u00e4r\u00e4. <strong>Paul Ford<\/strong> on lanseerannut erityisesti jalkapalloon nk. varhaisen kiinnittymisen mallin, jossa omaa lajia harjoitellaan m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti jo pienest\u00e4 pit\u00e4en. Jalkapallon rinnalla harrastetaan muita lajeja, jotka v\u00e4hitellen v\u00e4istyv\u00e4t antaen tilaa p\u00e4\u00e4lajin harjoittelulle. Wormhaudt ja <strong>Davids <\/strong>ovat yhdistelleet eri mallien parhaita puolia, heid\u00e4n hengentuotoksensa on Athletic Skills Model, joka painottuu urheilijan polun taitoasioiden tarkasteluun. T\u00e4ss\u00e4 mallissa urheilijan polku alkaa urheilua tukevasta monen lajien harrastamisesta. Sit\u00e4 seuraa urheilua hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4n oheislajin, kuten esimerkiksi parkourin harrastaminen. V\u00e4hitellen siirryt\u00e4\u00e4n oman lajin tukiharjoittelun kautta oman lajin erikoisharjoitteluun.<\/p>\n<p><strong>Voisiko koululiikunta toimia monilajisuuden tarjoajana?<\/strong><\/p>\n<p>Monilajisuus on usein hyvin haasteellista toteuttaa arjen kiireiden keskell\u00e4. Vantaan kaupungin yl\u00e4koulujen urheiluluokille vuonna 2016 pyrki 565 nuorta urheilijaa. Heist\u00e4 ainoastaan 24:ll\u00e4 oli useampi kuin yksi laji (4,2 %). Yksi houkutteleva ajatusmalli on se, ett\u00e4 koululiikunta tarjoaisi nuorelle urheilijalle tarkoituksenmukaisen kakkoslajin. Kuten esimerkiksi Pohjois-Haagan yhteiskoulu Helsingiss\u00e4 ja Kilpisen koulu Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 ovat osoittaneet, koulup\u00e4iv\u00e4n yhteyteen on t\u00e4ysin mahdollistaa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 harjoitteluaikaa jopa kymmenen tuntia viikossa. T\u00e4m\u00e4 koululiikunnan resurssi oikein k\u00e4ytettyn\u00e4 voi tarjota nuorelle urheilijalle monilajisuuden edut ja samalla vapauttaa seuroissa tapahtuvalle lajiharjoittelulle t\u00e4rke\u00e4lle tekniikkaharjoittelulle aikaa.<\/p>\n<p>Taitotohtorin vuoden sitaattipalkinto menee <strong>Matti Henttiselle<\/strong>, joka totesi 19.12. Helsingin Sanomien haastattelussa, ett\u00e4 \u201dEettisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 uskomustietoa ei kannata kumota tieteellisesti.\u201d Mit\u00e4p\u00e4 tuohon voi en\u00e4\u00e4 sanoa.<\/p>\n<p>Terveisin,<br \/>\nTaitotohtori<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Poikkeuksia vai s\u00e4\u00e4nt\u00f6? Maailman kaikkien aikojen paras j\u00e4\u00e4kiekkoilija Wayne Gretzky kilpaili nelj\u00e4ss\u00e4 eri lajissa ennen keskittymist\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4kiekkoon, keih\u00e4\u00e4nheiton Olympiavoittaja Tapio Korjus kertoi kilpailleensa kahdessatoista eri lajissa nuoruudessaan. Telinevoimistelun MM-finalisti ja EM-mitalisti Jari M\u00f6nkk\u00f6nen menestyi pitk\u00e4\u00e4n telinevoimistelun ohella my\u00f6s freestylehiihdossa. Olympiamitalisti &hellip; <a href=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/ihana-kamala-monilajisuus\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/560"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=560"}],"version-history":[{"count":15,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/560\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":578,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/560\/revisions\/578"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=560"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=560"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=560"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}