{"id":553,"date":"2017-12-05T15:55:17","date_gmt":"2017-12-05T13:55:17","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/?p=553"},"modified":"2017-12-05T15:55:17","modified_gmt":"2017-12-05T13:55:17","slug":"mita-kisakallion-taitokonferenssista-jai-mieleen","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/mita-kisakallion-taitokonferenssista-jai-mieleen\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 Kisakallion taitokonferenssista j\u00e4i mieleen?"},"content":{"rendered":"<p><strong>Taitokonferenssi ker\u00e4si laajan osallistujajoukon<\/strong><\/p>\n<p>Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU j\u00e4rjesti yhdess\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston ja Kisakallion urheiluopiston kanssa j\u00e4rjestyksess\u00e4\u00e4n toisen kansainv\u00e4lisen Liikuntataitojen oppimisen konferenssin. Tapahtuma ker\u00e4si Kisakallioon yli 300 osallistujaa 15 eri maasta. Konferenssin ohjelma koostui kovan luokan tieteen tekij\u00f6iden luennoista ja huippuvalmentajien k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n demoista. Ilmeisesti onnistuimme sis\u00e4ll\u00f6n houkuttelevuudessa, sill\u00e4 esimerkiksi AIS (Australian Institute of Sport) ja EIS (English Institute of Sport) l\u00e4hettiv\u00e4t useita edustajiaan seuraamaan tapahtumaa. Esimerkiksi j\u00e4\u00e4kiekosta oli kovan luokan osaajia paikalla; keskustelin pitk\u00e4\u00e4n <strong>Ty Hennesin<\/strong> kanssa, joka on Pittsburg Penguinsin taitovalmentaja. Hennes kiitteli kovasti konferenssin antia oman ty\u00f6ns\u00e4 kannalta. Kyselin Penguinsin valmentautumisesta, etenkin siit\u00e4, kuinka pelaajat pyrkiv\u00e4t edist\u00e4m\u00e4\u00e4n palautumistaan kovan peliruuhkan keskell\u00e4. Yht\u00e4 yksitt\u00e4ist\u00e4 kaavaa ei joukkueella ole, toimintaa leimaa hyvin vahva yksil\u00f6llisyys. Jokainen hoitaa asiat omalla tavallaan. En tied\u00e4 oliko vieraskoreutta vai mit\u00e4, mutta <strong>Olli M\u00e4\u00e4tt\u00e4<\/strong> oli kuulemma yksi esimerkillisimmist\u00e4 pelaajista valmentautumisen kaikkien osa-alueiden huolellisuuden suhteen.<\/p>\n<p><strong>Oppijan, teht\u00e4v\u00e4n ja ymp\u00e4rist\u00f6n vuorovaikutus keski\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Konferenssin \u00a0avausluennon piti tapahtuman presidentti <strong>Keith Davids<\/strong> (professori Sheffield Hallam yliopistosta). H\u00e4n johdatteli kuulijakunnan taitojen oppimisen viitekehykseen. Davids korosti taustateorioiden merkityst\u00e4, ettei toiminta ohjaudu muotivillitysten mukaisesti. Taitojen oppimisen perustana on <strong>Karl Newellin<\/strong> luoma ekologinen teoria, jonka mukaan oppija, ymp\u00e4rist\u00f6 ja teht\u00e4v\u00e4 ovat jatkuvassa dynaamisessa vuorovaikutuksessa kesken\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 teoriassa ymp\u00e4rist\u00f6 voi auttaa oppijaa olemaan adaptiivisempi. Informaation ja toiminnan yhteen kytkeminen on t\u00e4rke\u00e4 elementti.<\/p>\n<div id=\"attachment_557\" style=\"width: 810px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/IMGP2879.jpg\"><img aria-describedby=\"caption-attachment-557\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"wp-image-557 size-large\" src=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/IMGP2879-1024x682.jpg\" alt=\"\" width=\"800\" height=\"533\" srcset=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/IMGP2879-1024x682.jpg 1024w, http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/IMGP2879-300x200.jpg 300w, http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/IMGP2879-768x512.jpg 768w, http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/IMGP2879-450x300.jpg 450w, http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/IMGP2879.jpg 1600w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-557\" class=\"wp-caption-text\">Professori Carl Newell kertoi, ett\u00e4 oppiminen on etsimist\u00e4. Kuvassa taustalla konferenssin tieteellisen toimikunnan j\u00e4sen Minna Blomqvist.<\/p><\/div>\n<p>Davidsin mukaan symmetrinen ymp\u00e4rist\u00f6 ja tarkasti etuk\u00e4teen suunniteltu toiminta eiv\u00e4t ole taitojen oppimiselle eduksi. H\u00e4n esitteli mielenkiintoisen mallin urheilijan taidon kehitt\u00e4misen metodologiaan. T\u00e4ss\u00e4 <strong><em>Athletic Skill Model<\/em><\/strong> -viitekehyksess\u00e4 valmentautuminen sijoitetaan seuraavalle jatkumolle: Urheilua tukeva (monilajisuus) \u2013 Urheiluun liittyv\u00e4 (apulajit) \u2013 Urheiluun sopeutuva (teknisesti sopeutuva harjoittelu) \u2013 Urheiluspesifi (lajiharjoittelu). Urheilijan harjoittelu liikkuu t\u00e4ll\u00e4 janalla edestakaisin. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 14 vuoden ik\u00e4\u00e4n asti kannattaa harrastaa monipuolisesti eri lajeja, mutta my\u00f6s huipputaitajankin kannattaa aika ajoin tehd\u00e4 muun muassa apulajeja. Davids ylisti parkourin erinomaisuutta apulajina (donorsport), joka sopii l\u00e4hes jokaiseen urheilulajiin. Athletic Skills model on mielenkiintoinen konsepti, joka on luettavissa my\u00f6s kirjan muodossa (<strong>Wormhoudt, Savelsberg, Teunissen &amp; Davids<\/strong>). Mallissa on mielest\u00e4ni onnistuneella tavalla yhdistetty <strong>Cot\u00e9n<\/strong> monipuolisuusajattelu, <strong>Ericssonin<\/strong> m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen harjoittelu ja <strong>Fordin<\/strong> varhainen kiinnittyminen omaan lajiin.<\/p>\n<div id=\"attachment_556\" style=\"width: 810px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/IMGP2859.jpg\"><img aria-describedby=\"caption-attachment-556\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"wp-image-556 size-large\" src=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/IMGP2859-1024x680.jpg\" alt=\"\" width=\"800\" height=\"531\" srcset=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/IMGP2859-1024x680.jpg 1024w, http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/IMGP2859-300x199.jpg 300w, http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/IMGP2859-768x510.jpg 768w, http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/IMGP2859-452x300.jpg 452w, http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/IMGP2859.jpg 1600w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-556\" class=\"wp-caption-text\">Professori Keith Davids pit\u00e4\u00e4 parkouria erinomaisena oheislajina lajille kuin lajille.<\/p><\/div>\n<p><strong>Lapsille lasten v\u00e4lineet ja olosuhteet<\/strong><\/p>\n<p>Professori <strong>Damian Farrow <\/strong>Victoria yliopistosta Melbournesta todisti vakuuttavasti lukuisiin tutkimuksiin nojautuen, ett\u00e4 lasten urheilua tulisi toteuttaa lasten edellytyksi\u00e4 vastaavilla v\u00e4lineill\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6ill\u00e4. Australiassa monessa urheilulajissa lapset siirtyv\u00e4t jo hyvin varhain pelaamaan aikuisten kent\u00e4ll\u00e4 ja v\u00e4lineill\u00e4.<\/p>\n<p>Muokkaamalla lasten urheilua voidaan saada aikaan positiivisia vaikutuksia pelaamisessa, mik\u00e4 puolestaan vahvistaa motivaatiotekij\u00f6it\u00e4 ja on Farrowin mukaan osaltaan vaikuttamassa siihen, ett\u00e4 lapset pysyv\u00e4t liikuntaharrastuksen parissa. Esimerkiksi koripallossa kevyt koripallo ja matala kori johtivat heittotarkkuuden ja mik\u00e4 parasta heittoluottamuksen kasvuun. Tenniksess\u00e4 puolestaan paras yhdistelm\u00e4 oli hidas pallo ja pienikokoinen maila. T\u00e4ll\u00e4 kombinaatiolla pallorallit nopeutuivat, verkolle nousuja tuli enemm\u00e4n ja ly\u00f6ntitekniikka alkoi muistuttamaan huippusuorituksen vaatimuksia. Farrow totesi osuvasti, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n ja v\u00e4lineiden muokkaus on voimakas tekij\u00e4, joka voi kumota huonon valmennuksen.<\/p>\n<p>Lasten ja nuorten urheilu oli yksi konferenssin teemoista, jota useampi p\u00e4\u00e4puhuja k\u00e4sitteli esityksess\u00e4\u00e4n. Yhteinen n\u00e4kemys oli se, ett\u00e4 <strong><em>lapset liikkuvat liian v\u00e4h\u00e4n, mutta harjoittelevat liian paljon. <\/em><\/strong>Tasapainon l\u00f6yt\u00e4minen strukturoidun ja strukturoimattoman liikkumisen ja harjoittelun v\u00e4lill\u00e4 on yksi urheiluvalmennuksen ja liikunnanopetuksen ydinhaasteita.<\/p>\n<p><strong>Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 onnistuminen motivoi<\/strong><\/p>\n<p>Utahin yliopiston apulaisprofessori <strong>Keith Loshe<\/strong> ja Ghentin yliopiston professori <strong>Maarten Vansteenkieste<\/strong> tarkastelivat esityksess\u00e4\u00e4n taitojen oppimiseen liittyvi\u00e4 motivaatiotekij\u00f6it\u00e4. Molemmat asiantuntijat vannoivat Itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misteorian (Self Determination Theory SDT) nimeen. SDT-teorian mukaan sis\u00e4isen motivaation perustekij\u00e4t ovat koettu p\u00e4tevyys, koettu autonomia ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Laadukas liikunnanopetus ja urheiluvalmennus vahvistavat n\u00e4it\u00e4 elementtej\u00e4.<\/p>\n<p>Loshen mukaan oppimisen perustana ovat harjoittelun informationaalinen ja motivationaalinen arvo. Oppiminen tapahtuu sek\u00e4 poikkeamien ett\u00e4 palkkioiden kautta. Lopputulospoikkeama on ero odotetun ja toteutuneen lopputuloksen v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4st\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s nimityst\u00e4 informationaalinen poikkeama. Esimerkiksi henkil\u00f6 n\u00e4kee menik\u00f6 pallo koriin vai ei. Palkkio-odotus \u2013poikkeama on ero ennustetun ja todellisen palkkion v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>Loshe painotti oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 suunnittelussa suorituksen informaatioarvon ohella sen motivaatioarvoa. Positiivisesti \u201dyll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u201d lopputulos lis\u00e4\u00e4 dopamiinin erityst\u00e4, mik\u00e4 puolestaan vahvistaa oppimista.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 on muun muassa yksi selitys uhkapelaamisen suurelle koukuttavuudelle. Koska peliss\u00e4 voittamista on vaikea ennustaa, voitot johtavat suureen positiiviseen poikkeamaan. T\u00e4m\u00e4 puolestaan lis\u00e4\u00e4 dopamiinin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Vastaavasti vaativassa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ep\u00e4onnistuminen ei ole motivaatiolle ja oppimiselle niin vaarallista.<\/p>\n<p>Keith Loshen ohje harjoituksia suunnittelevalle opettajalle tai valmentajalle oli, ett\u00e4 oppijan tielle tulee rakentaa toivottuja vaikeuksia, eli suomeksi sanottuna sopivan kokoisia haasteita. Loshe kertoi tutkimuksesta, jossa koehenkil\u00f6t puttasivat sermin takaa golfpalloa reik\u00e4\u00e4n siten, ett\u00e4 he eiv\u00e4t n\u00e4hneet suoritustensa onnistumista, vaan olivat ulkoisen palautteen varassa. Osa koehenkil\u00f6ist\u00e4 sai palautetta onnistuneista puteista, osa ep\u00e4onnistuneista ja osa sattumanvaraisesti. Hyvist\u00e4 suorituksista palautetta saaneet koehenkil\u00f6t saavuttivat korkeammat arvot sis\u00e4isen motivaation testeiss\u00e4 ja onnistuivat viikkoa my\u00f6hemmin toteutetuissa puttaustesteiss\u00e4. Koettu p\u00e4tevyys lis\u00e4si motivaatiota ja edisti oppimista.<\/p>\n<p>Maarten Vansteenskieste sanoitti hauskalla tavalla motivaatiotekij\u00f6it\u00e4. H\u00e4n puhui \u201dmustifikaatiosta\u201d ja \u201dwantifikaatiosta\u201d. Liikkujaa motivoitaessa t\u00e4rke\u00e4 elementti on h\u00e4nen oma tahtonsa. K\u00e4skytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ei pitk\u00e4lle p\u00f6tkit\u00e4, kontrolli h\u00e4iritsee oppimista. Avainasemaassa ovat positiivinen ja korjaava palaute. Vansteenkieste totesi my\u00f6s, ett\u00e4 valmentajat ovat valmennettavissa motivaatioasioihin, mik\u00e4 seikka h\u00e4nen mukaansa lopulta koituu urheilijoiden parhaaksi.<\/p>\n<p><strong>Huipulle p\u00e4\u00e4sy\u00e4 on vaikea ja jopa mahdotonta ennustaa<\/strong><\/p>\n<p>Tohtori <strong>Marije Elferink-Gemser<\/strong> Groningenin yliopistosta tarkasteli lahjakkuuksien kehitt\u00e4mist\u00e4 kohti eksperttiytt\u00e4. Elferink-Gemser osoitti, ett\u00e4 lahjakkuusk\u00e4site on hyvin vaikea ja ett\u00e4 nuorista urheilijoista on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaikeaa ennustaa huipulle menij\u00e4t. Yksi tarkastelutapa on kysy\u00e4\u00a0 menestyneilt\u00e4 urheilijoilta retrospektiivisesti heid\u00e4n urheilijan polkujaan. T\u00e4m\u00e4 metodi on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti hyvin virhealtis. Toinen tapa on kysy\u00e4 kokeneilta valmentajilta mitk\u00e4 tekij\u00e4t painottuvat huipulle ment\u00e4ess\u00e4. Er\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa huippuvalmentajat arvottivat eri ominaisuuksia seuraavasti: psyykkiset tekij\u00e4t 30 %, tekninen osaaminen 21 %, taktinen osaaminen 21 %, fysiologiset ominaisuudet 16 % ja antropometria 12 %. Elferink-Gemser esitteli jalkapallon parissa tehty\u00e4 pitkitt\u00e4istutkimusta, joka osoitti jalkapalloilijoiden nopeutuvan, kun ik\u00e4\u00e4 tulee lis\u00e4\u00e4. Tutkimuksessa ei havaittu eroja nopeudessa lahjakkaiksi arvioitujen ja valintojen ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neiden pelaajien v\u00e4lill\u00e4, sen sijaan j\u00e4lkimm\u00e4iseen ryhm\u00e4\u00e4n kuuluneet pelaajat tekiv\u00e4t enemm\u00e4n virheit\u00e4. Taitavuus n\u00e4ytt\u00e4isin h\u00e4nen mukaansa oleva yksi mahdollinen lahjakkuustekij\u00e4, jos tosin nopeuttakin Elferink-Gemser piti merkityksellisen\u00e4. Yleisi\u00e4 malleja ennustaa huipulle p\u00e4\u00e4sy\u00e4 ei ole, yksi lahjakkuuden ilmentym\u00e4 on se, ett\u00e4 lahjakas urheilija kehittyy samalla harjoittelulla muita enemm\u00e4n.<\/p>\n<p>Yksi lahjakkuusarvioinnin haasteista on se, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n mittarit eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toimi tulevaisuuden urheilussa. Elferink-Gemser k\u00e4ytti lajien muuttumisesta esimerkkin\u00e4 pikaluistelua, joka on muuttunut yksin luistelemisesta massal\u00e4ht\u00f6ihin. Puhutteleva esimerkki lajien nopeasta muuttumisesta oli my\u00f6s tutkimus, joka osoitti t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n hollantilaisten 12-vuotiaiden jalkapallojunioreiden olevan kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 kuin 18-vuotiaat 10 vuotta sitten.<\/p>\n<p><strong>Konsolipeleist\u00e4 voi olla hy\u00f6ty\u00e4kin<\/strong><\/p>\n<p>Kotimaista huippuosaamista Kisakallion taitokonferenssissa edusti Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston tutkija <strong>Tuomas Kari.<\/strong> Tuomas k\u00e4sitteli omassa esityksess\u00e4\u00e4n konsolipelaamista etenkin motoristen taitojen oppimisen kannalta. Liikkumiseen perustuvat videopelit saattavat omalta osaltaan edist\u00e4\u00e4 taitojen oppimista. Tuomas piti erityisen mielenkiintoisena virtuaalitodellisuuteen perustuvia pelej\u00e4. Oltiinpa videopeleist\u00e4 mit\u00e4 mielt\u00e4 tahansa, niin pelien kehitt\u00e4j\u00e4t ovat kyll\u00e4 oivaltaneet jotakin ihmisten koukuttamisesta pelaamaan, jotakin mist\u00e4 urheilu- ja liikuntav\u00e4en ehdottomasti kannattaa ottaa mallia.<\/p>\n<p><strong>Taitokonferenssi n\u00e4kyi Twitteriss\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Konferenssi saavutti suuren n\u00e4kyvyyden sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi tunnuksella #motorskillsconf2017 twiitattiin yli 400 twiitti\u00e4 132 eri henkil\u00f6n toimesta.<\/p>\n<p>Er\u00e4s Twitterin hyvist\u00e4 puolista on se, ett\u00e4 twiittaja joutuu tiivist\u00e4m\u00e4\u00e4n sanomansa rajoitettuun merkkim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 joitakin twiittej\u00e4 (#motorskillsconf2017):<\/p>\n<ul>\n<li>Symmetrinen ymp\u00e4rist\u00f6 ja tarkasti etuk\u00e4teen suunniteltu toiminta eiv\u00e4t ole taitojen oppimiselle eduksi<\/li>\n<li>Oppiminen on etsimist\u00e4<\/li>\n<li>Autonomian tukeminen ei ole urheilijan j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 yksin<\/li>\n<li>Suoritusta tukevien tiimien tulisi olla smoothie, eik\u00e4 irrallisia hedelmi\u00e4 tai hedelm\u00e4salaattia<\/li>\n<li>Miten olet suunnitellut harjoituksesi? Osaatko tehd\u00e4 niist\u00e4 turvallisia ja ennustamattomia?<\/li>\n<li>Tutkimuskirjallisuus tukee monilajisuutta.<\/li>\n<li>Lahjakkuus on mm. sit\u00e4, ett\u00e4 samalla harjoittelulla kehittyy muita enemm\u00e4n.<\/li>\n<li>Opi uusi taito joka viikko.<\/li>\n<li>Kontrolli on oppimistilanteessa haitaksi.<\/li>\n<li>Urheilumenestyksen yksinkertainen resepti: duunia ja luottamusta omiin kykyihin.<\/li>\n<li>Pitk\u00e4kestoista oppimista edist\u00e4\u00e4 mm. Positiivinen palaute ja palkitseminen, pelaajan autonomian vahvistaminen sek\u00e4 valintatilanteille altistaminen harjoittelussa (strukturoitujen mallien sijaan).<\/li>\n<li>Miten harjoituksesi on suunniteltu, voitko tehd\u00e4 siit\u00e4 turvallisen ja ennustamattoman?<\/li>\n<li>Strukturoimattomat aktiviteetit voivat vaikuttaa positiivisesti nuorten urheilijoiden holistiseen kehittymiseen.<\/li>\n<li>Kyse on tarpeen luomisesta.<\/li>\n<li>Mit\u00e4 jos laittaisimmekin lapset sopiviin ymp\u00e4rist\u00f6ihin, emmek\u00e4 opettaisi heit\u00e4 lainkaan?<\/li>\n<li>V\u00e4lineiden muokkaaminen lasten urheilussa voi olla hy\u00f6dyllist\u00e4 uusien taitojen oppimiselle.<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Seuraava taitokonferenssi vuonna\u00a0 2019<\/strong><\/p>\n<p>Liikunta- ja urheilutaitojen oppimisen konferenssi Kisakalliossa oli j\u00e4rjestyksess\u00e4\u00e4n toinen. Tapahtumasta on tarkoitus tehd\u00e4 perinne, joka toinen vuosi vuorossa on kansainv\u00e4linen tapahtuma ja joka toinen vuosi ollaan koolla kotimaisin voimin.<\/p>\n<p>Vuoden 2019 Liikuntataitojen oppimisen konferenssin j\u00e4rjestelyt alkoivat saman tien. Keith Davids kertoi, ett\u00e4 useat kansainv\u00e4liset vieraat ihastuivat Kisakallion konseptiin ja harkitsevat vastaavanlaisen tilaisuuden j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 itse. Kisakallio toimii n\u00e4in suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja Davidsin mukaan esikuvana muulle maailmalle.<\/p>\n<div id=\"attachment_555\" style=\"width: 810px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/IMGP2896.jpg\"><img aria-describedby=\"caption-attachment-555\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-large wp-image-555\" src=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/IMGP2896-1024x683.jpg\" alt=\"\" width=\"800\" height=\"534\" srcset=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/IMGP2896-1024x683.jpg 1024w, http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/IMGP2896-300x200.jpg 300w, http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/IMGP2896-768x512.jpg 768w, http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/IMGP2896-450x300.jpg 450w, http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/IMGP2896.jpg 2000w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-555\" class=\"wp-caption-text\">Tyytyv\u00e4iset kongressin j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t k\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t katseet jo vuoden 2019 taitokonferenssin j\u00e4rjestelyihin. Kuvassa vasemmalta Asko H\u00e4rk\u00f6nen, Sami Kalaja, Timo Jaakkola, Jussi-Pekka Kinnunen ja Keith Davids.<\/p><\/div>\n<p>Terveisin,<br \/>\nTaitotohtori<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Taitokonferenssi ker\u00e4si laajan osallistujajoukon Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU j\u00e4rjesti yhdess\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston ja Kisakallion urheiluopiston kanssa j\u00e4rjestyksess\u00e4\u00e4n toisen kansainv\u00e4lisen Liikuntataitojen oppimisen konferenssin. Tapahtuma ker\u00e4si Kisakallioon yli 300 osallistujaa 15 eri maasta. Konferenssin ohjelma koostui kovan luokan tieteen tekij\u00f6iden luennoista &hellip; <a href=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/mita-kisakallion-taitokonferenssista-jai-mieleen\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/553"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=553"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/553\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":558,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/553\/revisions\/558"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=553"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=553"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=553"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}