Non-lineaarisessa pedagogiikassa p\u00e4\u00e4huomio on liikkeen lopputuloksessa, ei itse liikkeess\u00e4. Samaan tulokseen voidaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 useaa eri reitti\u00e4. Aikaisemmin uskottiin, ett\u00e4 sis\u00e4isesti tallennetut mallit ohjaavat liikkujan toimintaa. Non-lineaarisen pedagogiikan ajattelun mukaan jokainen suoritus on uniikki ja sis\u00e4isesti tallennettu k\u00e4sitys liikkeest\u00e4 ei suoraan ohjaa tekemist\u00e4. Oppimisessa ovat aina l\u00e4sn\u00e4 oppijan lis\u00e4ksi opeteltava teht\u00e4v\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6, jossa oppiminen tapahtuu. Tavoitteena ei ole tehd\u00e4 suoritus jollakin ennalta tiukasti m\u00e4\u00e4r\u00e4tyll\u00e4 tavalla. Pyrkimyksen\u00e4 on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jokaiseen tilanteeseen juuri kyseiseen hetkeen paras mahdollinen ratkaisu. Jokaisella liikkujalla on oma yksil\u00f6llinen tapansa liikkua. Non-lineaarisessa pedagogiikassa taito sopeutetaan liikkujan kehoon eik\u00e4 p\u00e4invastoin. \u201dOne size fits all<\/em>\u201d -ajattelu ei ole non-lineaarisen pedagogiikan mukaista. Jopa tiukoissa arvostelulajeissa, kuten telinevoimistelu, m\u00e4kihyppy tai taitoluistelu on sijaa yksil\u00f6lliselle tyylille.<\/p>\n Jotta kilpailutilanteessa pystytt\u00e4isiin tekem\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 suoritus, harjoitustilanteen tulee vastata kilpailutilannetta. Pelinomaisissa harjoitteissa siirtovaikutus harjoituksista kilpailuun on suuri.<\/p>\n Oppiminen ei etene suoraviivaisesti<\/strong><\/p>\n Non-lineaarisen pedagogiikan nimi tulee siit\u00e4 havainnosta, ett\u00e4 oppiminen ei etene suoraviivaisesti. Vaikkakin harjoittelun m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja oppimisen v\u00e4lill\u00e4 vallitseekin vahva yhteys, niin pelk\u00e4ll\u00e4 harjoittelun m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 ei voida t\u00e4ysin selitt\u00e4\u00e4 tai ennustaa oppimisen etenemist\u00e4. Oppimisk\u00e4yr\u00e4t voivat olla hyvinkin monimuotoisia. Eritt\u00e4in mielenkiintoinen ilmi\u00f6 on se, ett\u00e4 pienill\u00e4kin muutoksilla esimerkiksi s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin voi olla suuret vaikutukset oppimiseen. Koripallossa toimintaa voidaan rajoittaa siten, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4n yli sy\u00f6t\u00f6t kiellet\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00e4 varsin pienell\u00e4 vaatimuksella voi olla todella suuri vaikutus pelaajien liikkumiseen, kun he etsiv\u00e4t vapaata paikkaa, johon voi sy\u00f6tt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Tarkkaavaisuuden kohde kehon ulkopuolella sujuvoittaa suoritusta<\/strong><\/p>\n Liikkujan tarkkaavaisuuden kohteen ollessa oman kehon ulkopuolella, suoritus on sujuva, tehokas ja taloudellinen. Lapsilla ja aloittelijoilla voi olla tarkoituksenmukaista suunnata tarkkaavaisuuden kohde kehon sis\u00e4lle, mutta aika nopeasti kannattaa ohjata oppijan mielenkiinto kehon ulkopuolisiin kohteisiin. Sama p\u00e4tee suhteessa aikaan: taitavan liikkujan fokus on tulevaisuudessa, eik\u00e4 nykyhetkess\u00e4. Siin\u00e4 miss\u00e4 aloitteleva golffari ajattelee, ett\u00e4 onko h\u00e4nen kyyn\u00e4rp\u00e4\u00e4ns\u00e4 suorassa, huippupelaaja n\u00e4kee mieless\u00e4\u00e4n pallon lent\u00e4v\u00e4n viheri\u00f6lle. Valmentaja tai opettaja voi ohjata erilaisin toimenpitein liikkujan tarkkaavaisuuden pois kehosta. Esimerkiksi puomilla tasapainoilevan voimistelijan huomio voi olla salin sein\u00e4\u00e4n piirretyss\u00e4 rastissa.<\/p>\n Informaation ja liikkeen ja yhdist\u00e4minen<\/strong><\/p>\n Ilman informaatiota liike ei voi olla funktionaalinen ja toisaalta havainnointi edellytt\u00e4\u00e4 liikett\u00e4. Informaatio on keskeinen k\u00e4site non-lineaarisessa pedagogiikassa. Liikkujan tulee oppia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n aistejaan tarkoituksenmukaisesti. Hyv\u00e4t urheilijat eiv\u00e4t eroa huipuista aistiensa toimintakyvyn suhteen, ts. huippu-urheilijoilla ei ole supern\u00e4k\u00f6\u00e4, -kuuloa tai -tuntoa. Sen sijaan huiput osaavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aistejaan teht\u00e4v\u00e4n vaatimalla tavalla. Esimerkiksi maalivahti osaa katsoa tarkasti nopeasti liikkuvaa kohdetta; kiekkoa tai palloa. Valmennuksen\/opetuksen tavoitteena on opastaa oppija yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nen havaitsemansa informaatio liikkeeseen. Non-lineaarinen pedagogiikka ei puhu palautteesta, koska termi palaute (feedback) viittaa sanana menneeseen aikaan. Informaatio on termin\u00e4 neutraali. Liikkujan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on yhdist\u00e4\u00e4 havaitsemansa informaatio liikkeeseen, toisin sanoen hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 informaatiota liikkeen s\u00e4\u00e4telyss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on muistettava, ett\u00e4 oppijat yhdist\u00e4v\u00e4t liikkeit\u00e4, eiv\u00e4t sanoja, ymp\u00e4rist\u00f6n informaatiol\u00e4hteisiin. Sanallisiin ohjeisiin tukeutuva opetus saattaa tehd\u00e4 oppijan riippuvaiseksi kuulluista ohjeista ja n\u00e4in avuttomaksi toimimaan itse. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, etteik\u00f6 liikkujan tulisi saada tietoa suorituksestaan sek\u00e4 sis\u00e4isesti (oma tuntemus liikkeest\u00e4) ett\u00e4 ulkoisesti (esimerkiksi valmentajan tai opettajan n\u00e4yt\u00f6t tai verbaaliset ohjeet). Non-lineaarisessa pedagogiikassa katse on kuitenkin eteen- ei taaksep\u00e4in.<\/p>\n Rajoitteiden manipulaatio<\/strong><\/p>\n Opettaminen ja valmentaminen non-lineaarisessa pedagogiikassa tapahtuu manipuloimalla oppijaan, ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja teht\u00e4v\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 rajoitteita (constraints)<\/strong>. Rajoite on huono k\u00e4\u00e4nn\u00f6s, koska kieless\u00e4mme sill\u00e4 on negatiivinen varaus. Reunaehto voisi toimia termin\u00e4 paremmin. Oppijaan liittyvi\u00e4 rajoitteita ovat muun muassa pituus, paino, lihas-rasva -suhde, synapsien m\u00e4\u00e4r\u00e4 aivoissa, geeniperim\u00e4 ja antropometriset ominaisuudet. Sek\u00e4 fyysisill\u00e4 ett\u00e4 toiminnallisilla rajoitteilla on merkityst\u00e4 liikkeen kannalta. Esimerkiksi raajojen pituudella on vaikutusta siihen milloin henkil\u00f6 vaihtaa k\u00e4velyn juoksuksi vauhdin kiihtyess\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6rajoitteita ovat muun muassa valaistus, ilman kosteus, l\u00e4mp\u00f6tila ja alusta. T\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n kuuluvat my\u00f6s sosio-kultturelliset tekij\u00e4t. Teht\u00e4v\u00e4rajoitteita ovat esimerkiksi k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t v\u00e4lineet, pelialueen koko ja pelaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n Valmentajan tai opettajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on rajoitteita muokkaamalla auttaa oppijaa kokeilemaan erilaisia suoritustapoja ja n\u00e4in l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n itselle ja teht\u00e4v\u00e4\u00e4n sopivan toiminnallisen koordinaatioratkaisun.<\/strong><\/p><\/blockquote>\n Tarjoumien l\u00f6yt\u00e4minen<\/strong><\/p>\n Tarjoumat (affordances<\/strong>) ovat t\u00e4rke\u00e4 k\u00e4site non-lineaarisessa pedagogiikassa. Tarjoumat ovat kutsuja tai houkutuksia tulokselliseen toimimaan. Yksil\u00f6n kokemuksista, toimintakapasiteetista, havainnointikyvyst\u00e4 ja taitotasosta riippuen h\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n toimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi jalkapalloilija voi havaita puolustajien v\u00e4list\u00e4 avautuvan sy\u00f6tt\u00f6mahdollisuuden. Valmentaja\/opettaja voi auttaa oppijaa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 tarjoumia edell\u00e4 mainittuja rajoitteita muokkaamalla. Oppija hahmottaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n ik\u00e4\u00e4n kuin abstraktisena karttana, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 erilaisia tarjoumia. Eritt\u00e4in mielenkiintoinen ilmi\u00f6 on se, ett\u00e4 yksil\u00f6n oma toimintakapasiteetti ja oletettu ponnistelun tarve vaikuttaa siihen, miten ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 havainnoidaan. Esimerkiksi matka vuoren huipulle arvioidaan pitemm\u00e4ksi painava reppu sel\u00e4ss\u00e4 kuin kevyt reppu sel\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Sama lopputulos eri tekemisell\u00e4<\/strong><\/p>\n Liikunnassa ja urheilussa pyrit\u00e4\u00e4n suoritustason pysyvyyteen. Tavoitteena on tehd\u00e4 oma huippusuoritus mahdollisimman usein. On harhaista kuvitella sama lopputulos saavutetaan tekem\u00e4ll\u00e4 suoritus aina samalla tavalla. Jo Nikolai Bernstein osoitti aikanaan, ett\u00e4 mit\u00e4 taitavampi yksil\u00f6 oli kyseess\u00e4, sit\u00e4 enemm\u00e4n h\u00e4nell\u00e4 oli suorituksessa vaihtelua. Konkreettinen esimerkki t\u00e4st\u00e4 ajattelusta voisi olla ammunta, jossa ensin ammutaan napakymppi tyyness\u00e4 s\u00e4\u00e4ss\u00e4. Seuraavakin laukaus osuu keskelle taulua, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa voimakkaassa tuulessa. Molemmilla kerroilla lopputulos oli kymppi, eli suoritustaso ei vaihdellut. Kuitenkin molemmat kympit ammuttiin erilaisilla koordinaatiomalleilla, suoritustapa vaihteli. Yksi non-lineaarisen pedagogiikan kulmakivi\u00e4 on jatkuva vaihtelu osana harjoittelua. Suoritukset toistetaan samankaltaisina, mutta ei identtisin\u00e4. Kuten edell\u00e4 todettiin, tavoitteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itselle ja teht\u00e4v\u00e4\u00e4n sek\u00e4 tilanteeseen sopivin ratkaisu.<\/p>\n Non-lineaarinen pedagogiikka vahvistaa sis\u00e4ist\u00e4 motivaatiota<\/strong><\/p>\n Yksi non-lineaarisen pedagogiikan tausteorioista on Deci & Ryanin itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misteoria, jonka mukaan ihmisen psyykkinen hyvinvointi rakentuu koetulle p\u00e4tevyydelle, koetulle autonomialle ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle. Kun oppimisprosessi yksil\u00f6llistet\u00e4\u00e4n, se vaikuttaa positiivisesti edell\u00e4 mainittuihin sis\u00e4isen motivaation kulmakiviin. Sama vaikutus sill\u00e4, ett\u00e4 oppimiselle annetaan tilaa \u2013 \u201dn\u00e4pit irti\u201d -valmentaminen vahvistaa p\u00e4tevyyden ja autonomian sek\u00e4 yhteenkuuluvuuden kokemista. Kun harjoitustilanne vastaa kilpailutilannetta, se kehitt\u00e4\u00e4 havaintojen ja toiminnan yhteensovittamista ja n\u00e4in ollen lis\u00e4\u00e4 p\u00e4tevyyden tunnetta. Kokeilemalla oppiminen voimistaa autonomian kokemista.<\/p>\n Mukaeltu l\u00e4hteest\u00e4 Chow ym. 2016<\/p><\/div>\n Terveisin, <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kaikkien aikojen taitokonferenssi Kisakalliossa 15.-17. marraskuuta l\u00e4hestyy kovaa kyyti\u00e4. Kaksi vuotta sitten j\u00e4rjestetyn konferenssin esitysten yhteinen nimitt\u00e4j\u00e4 oli non-lineaarinen pedagogiikka. Samalla linjalla jatketaan t\u00e4n\u00e4kin vuonna. Esittelen t\u00e4ss\u00e4 omaa tulkintaani t\u00e4st\u00e4 kiehtovasta l\u00e4hestymistavasta. Tulos ohjaa tekemist\u00e4 Non-lineaarisessa pedagogiikassa p\u00e4\u00e4huomio on liikkeen … Lue loppuun ![\"\"](\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/Nonlineaarinen-pedagogiikka.png\")
<\/a>
\nTaitotohtori<\/p>\n