![\"\"](\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2017\/09\/Maatta-ja-Kalaja.jpg\")
<\/a>Olli M\u00e4\u00e4tt\u00e4 ja Sami Kalaja pes\u00e4palloilemassa. Kuva: Sari Vesalainen.<\/p><\/div>\n
Lis\u00e4\u00e4 aikaa ja\u00a0<\/strong>monipuolisuutta harjoitteluun<\/strong><\/p>\n Suurimmat sudenkuopat yl\u00e4kouluik\u00e4isten urheilijoiden valmentautumisessa ovat puute harjoitteluajasta ja -paikasta sek\u00e4 harjoittelun yksipuolisuus. N\u00e4it\u00e4 haasteita urheiluluokkatoiminta pyrkii taklaamaan. Hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tuntijaon valinnaisuutta ja lukuj\u00e4rjestysratkaisuja voidaan kohtalaisen pienin ponnistuksin sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 noin kymmenen tuntia harjoitteluaikaa viikossa koulup\u00e4ivien yhteyteen. Monipuolisuutta harjoitteluun saadaan liikuntatunneilta. Olisi silti naivia ajatella, ett\u00e4 liikunnanopetus yksin\u00e4\u00e4n tuottaisi urheilumenestyst\u00e4. Vahva urheiluseura- ja lajiliittotoiminta on ehdottomasti se selk\u00e4noja, johon kilpaurheilumme tukeutuu. Sen sijaan tietynlainen liikunnanopetus voi hyvinkin tukea valmentautumista. Raameja toiminnalle asettaa luonnollisestikin liikuntatuntien m\u00e4\u00e4r\u00e4. Suomessa on surullisen v\u00e4h\u00e4n liikuntaa koulussa. Liikunnan merkitys kansamme hyvinvoinnin ja jopa kilpailukykymme edist\u00e4j\u00e4n\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt oppiainekohtaisen edunvalvonnan jalkoihin. On itsepetosta ajatella, ett\u00e4 nykyisill\u00e4 liikuntatuntim\u00e4\u00e4rill\u00e4 saataisiin yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n aikaan fyysisten ominaisuuksien suhteen. Voima-, nopeus- ja kest\u00e4vyysharjoittelun periaatteet voidaan toki k\u00e4sitell\u00e4, mutta varsinaiseen ominaisuusharjoitteluun k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat liikuntatunnit eiv\u00e4t kyll\u00e4 riit\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n. Sama p\u00e4tee my\u00f6s lajitaitoihin. Lajitaidot ja -tekniikat vaativat sen verran runsaasti harjoittelua, ett\u00e4 liikuntatuntim\u00e4\u00e4r\u00e4t eiv\u00e4t riit\u00e4 alkuunkaan. Sen sijaan vaikuttaisi silt\u00e4, ett\u00e4 keskittym\u00e4ll\u00e4 liikunnallisiin perustaitoihin voidaan saada hyvinkin merkitt\u00e4vi\u00e4 oppimistuloksia.<\/p>\n Perustaidot luovat pohjan lajitaidoille<\/strong><\/p>\n Taitoja voidaan luokitella usealla eri tavalla. Yksi k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen tapa on jakaa taidot yleis- ja lajitaitoihin. Yleistaidot luovat perustan, jonka p\u00e4\u00e4lle varsinaiset lajitaidot rakentuvat. On itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi jalkapalloilijan tulee osata juosta tai koripalloilijan hyp\u00e4t\u00e4. Yleistaidoilla on kuitenkin laajempi merkitys lajitaidoille. Vaikutus voi olla positiivinen, vaikka asianomaista taitoa ei sellaisenaan lajissa k\u00e4ytett\u00e4isik\u00e4\u00e4n. Tuskin kiekkoilija alkaa kesken pelin tekem\u00e4\u00e4n yhden jalan flamingoseisontaa. Sen sijaan harvemmin ehk\u00e4 tulee ajatelleeksi, ett\u00e4 yhden jalan tasapainottelulla on voimakas yhteys luistelunopeuteen. Yleistaitojen harjoittelulla on positiivinen vaikutus lajitaitoihin. Taitojen oppimista edesauttavat my\u00f6s urheiluluokkalaisten lajitaustat. Kun samalla luokalla on useiden eri lajien urheilijoita, he oppivat toinen toisiltaan. Laadukas liikunnanopetus kehitt\u00e4\u00e4 \u201durheilun lukutaitoa\u201d; nuoret oppivat sek\u00e4 motorisia perustaitoja ett\u00e4 eri fyysisten ominaisuuksien harjoittelemisen p\u00e4\u00e4periaatteet.<\/p>\n Vuoropuhelu seurav\u00e4en kanssa t\u00e4rke\u00e4\u00e4<\/strong><\/p>\n Monipuoliset liikuntatunnit ja lajiin pureutuva seuraharjoittelu h\u00f6ystettyn\u00e4 omatoimisella harjoittelulla ja pelailulla muodostavat ihannetilanteessa ehe\u00e4n kokonaisuuden, joka on enemm\u00e4n kuin osiensa summa. Onnistuminen edellytt\u00e4\u00e4 kuitenkin tiivist\u00e4 vuoropuhelua koulun, seuran ja kotiv\u00e4en kesken. Kilpisen koululla on jo pitk\u00e4\u00e4n ollut aktiivinen keskusteluyhteys eri lajien seurojen kanssa. J\u00e4\u00e4kiekko on t\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki; kiekkoseura on aktiivisesti kuulolla nuorien pelaajiensa koulunk\u00e4ynnist\u00e4 ja tarpeen vaatiessa patistusta kouluteht\u00e4vien hoitoon tulee my\u00f6s valmentajien suunnalta. Jypin Mikko Palsola<\/strong> ansaitsee erityismaininnan seuran ja koulun v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n edist\u00e4misest\u00e4. Yleisurheilussa pisimm\u00e4lle seuran ja koulun v\u00e4lisen vuoropuhelun vei Jarkko Finni<\/strong>. Kilpinen antoi Jarkolle koulun jaksosuunnitelmat ja lukuj\u00e4rjestykset, joista ilmeni liikuntatunnit sis\u00e4lt\u00f6ineen ja kuormituksineen, sek\u00e4 koeviikot, tet-harjoittelut ym. Jarkko puolestaan tiedotti koulua harjoitusohjelmasta, kilpailuista ja leireist\u00e4. Sek\u00e4 koulu ett\u00e4 seura olivat tietoisia toistensa tekemisist\u00e4 ja joustivat tarvittaessa. Jos Jarkon valmennettavilla oli esimerkiksi tulossa t\u00e4rke\u00e4t kilpailut, niin liikuntatunneilla oli mahdollisuus ottaa kevyemmin ja toisaalta taas tiukan koeviikon l\u00e4hestyess\u00e4 seuraharjoitukset olivat kevyempi\u00e4.<\/p>\n Urheilijaidentiteetti kannustaa harjoittelemaan<\/strong><\/p>\n Yksi urheiluluokkatoiminnan vahvuuksista on urheilijaidentiteetin p\u00f6nkittyminen. Urheiluluokkalaisiin kohdistuu erilaisia odotuksia, jotka parhaimmillaan alkavat toteuttamaan itse itse\u00e4\u00e4n. Terveellinen ruokailu on yksi esimerkki. Kun kaikki muut luokalla sy\u00f6v\u00e4t kuten urheilijan tulisi sy\u00f6d\u00e4, niin nuori urheilija itsekin l\u00e4htee t\u00e4h\u00e4n mukaan. Sama koskee my\u00f6s nukkumista, suhtautumista p\u00e4ihteisiin ym. Nuoret urheilijat ovat oman lajinsa ja seuransa k\u00e4yntikortteja. T\u00e4m\u00e4n vastuullisen teht\u00e4v\u00e4n tiedostaminen ja ymm\u00e4rt\u00e4minen tukee ja kannustaa nuorta urheilijaa h\u00e4nen omalla polullaan. Urheilijaidentiteettiin lukeutuu my\u00f6s omista asioista huolehtiminen. Opinto-ohjaajat ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4 ammattiryhm\u00e4, kun nuoria urheilijoita opastetaan muun muassa ajank\u00e4yt\u00f6n suunnitteluun ja opinnoista huolehtimiseen.<\/p>\n Olympiakomitea k\u00e4ynnisti urheiluluokkakokeilun<\/strong><\/p>\n Suomen Olympiakomiteassa on ollut huoli nuorten urheilusta. T\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 k\u00e4ynnistyi Antti Paanasen<\/strong> johdolla kokeilu, johon osallistuu 19 koulua eri puolilta Suomea. Ensimm\u00e4inen konkreettinen aikaansaannos t\u00e4ss\u00e4 kokeilussa on 7. luokkalaisten harjoituskirja, joka tarjoaa nuorelle urheilijalle tietoa, tukea ja harjoitusteht\u00e4vi\u00e4 muun muassa fysiikkaharjoitteluun, ravitsemukseen, psyykkiseen puoleen ja opiskelutaitoihin. T\u00e4m\u00e4 opus on erinomainen p\u00e4\u00e4n avaus, joka tulee tosi tarpeeseen. Toinen konkreettinen aikaansaannos on soveltuvuuskoepatteristo. Kokeiluun osallistuvilla kouluilla on yhteinen valintakoemenettely, mik\u00e4 mahdollistaa muun muassa koulun vaihdon tilanteissa, joissa urheilijan perhe muuttaa paikkakunnalta toiselle. KIHUn avustuksella soveltuvuuskoeteht\u00e4vist\u00e4 on saatu ohjevideot nettiin. Valittaessa urheilijoita urheiluluokalle on kaksi haastetta; 1) tulevatko oikeat urheilijat valituksi ja 2) j\u00e4\u00e4k\u00f6 joku potentiaalinen urheilija valitsematta. Kilpisen kokemusten mukaan nykyisess\u00e4 valintakoemenettelyss\u00e4 \u201dhutivalintoja\u201d ei juurikaan tule. Sen sijaan potentiaaliset menestyj\u00e4t kyll\u00e4 saattavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 tunnistamatta.<\/p>\n Toimiva tiimi tuloksenteon taustalla<\/strong><\/p>\n Kilpisen koulu on erinomainen esimerkki toimivasta tiimist\u00e4, jossa jokainen tiet\u00e4\u00e4 oman roolinsa ja on sitoutunut yhteisiin tavoitteisiin. T\u00e4ss\u00e4 tiimiss\u00e4 ei ole vapaamatkustajia ja kommunikointi eri toimijoiden kesken on mutkatonta. Yll\u00e4tt\u00e4en Kilpiselle on rekrytoitunut urheilutaustaisia henkil\u00f6it\u00e4. Oma urheilutausta ei ole edellytys tuloksekkaalle toiminnalle, mutta eip\u00e4 siit\u00e4 kyll\u00e4 haittaakaan ole (t\u00e4ss\u00e4 suluissa Kilpisen tiimin omat lajit). Liikunnanopettajat Sari Vesalainen <\/strong>(lentopallo), Leena Murtamo-J\u00e4rvinen<\/strong> (rytminen voimistelu), Jari Linjala<\/strong> (koripallo) ja Mikko Lyyra<\/strong> (amerikkalainen jalkapallo) ovat raudanlujia ammattilaisia, jotka hallitsevat sek\u00e4 liikuntapedagogiikan ett\u00e4 kilpaurheilun sis\u00e4ll\u00f6t. Opinto-ohjaajat Johnny Kotro<\/strong> (salibandy) ja Merja Pulkkinen<\/strong> (yleisurheilu) puolestaan antavat arvokasta tulitukea (Simo Tarvoselta<\/strong> lainattu ilmaisu) koulun k\u00e4ynnin ja urheilun yhteensovittamisessa. Erityisopettajat Tiina Saarenketo<\/strong> (pes\u00e4pallo), Sari Granroth-Nalkki<\/strong> (korkeushyppy)ja Arto Revonkorpi<\/strong> (yleisurheilu) tukevat urheilijaa, jos t\u00e4m\u00e4 on putoamassa pois opintojen etenemisrytmist\u00e4. Apulaisrehtori Reijo V\u00e4lisaari<\/strong> (pes\u00e4pallo) puolestaan tekee lukuj\u00e4rjestykset, jotka mahdollistavat sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 urheiluharjoittelua koulup\u00e4ivien yhteyteen.<\/p>\n Urheiluluokkatoiminta ei ole mink\u00e4\u00e4n pienen porukan juttu, vaan se on koko kouluyhteis\u00f6n yhteinen asia. Vaikkakin toiminnan ydin on liikunnanopetuksessa, niin krediitti kuuluu ihan jokaiselle henkil\u00f6kuntaan kuuluvalle. Ihannetilanteessa ihan jokainen oppiaine voi tukea urheilua, jos niin halutaan. Musiikin opetus voi korostaa rytmiharjoittelua, kotitalous urheilijan ravitsemusta, fysiikan tunneilta voidaan saada apua suoritustekniikoiden ymm\u00e4rt\u00e4miseen jne. Eik\u00e4 toiminta rajoitus ainoastaan oppitunteihin, oma t\u00e4rke\u00e4 rooli on terveydenhoitajalla, koulusihteerill\u00e4, ruokalan henkil\u00f6kunnalla ja ihan jokaisella. Kulunut vertaus orkesterista, jonka tulee soittaa hyvin yhteen, osuu t\u00e4ss\u00e4 asiayhteydess\u00e4 hyvin kohdalleen. Kapellimestarin rooli on elint\u00e4rke\u00e4; Kilpisen rehtorin Johnny Kotron <\/strong>k\u00e4siss\u00e4 urheiluluokkatoiminta rokkaa hyvin ja tulevaisuuden n\u00e4kym\u00e4t ovat positiiviset. Vaikka rehtorilla onkin koulussa l\u00e4hes yht\u00e4 paljon valtaa kuin Pohjois-Korean presidentill\u00e4, tarvitsee h\u00e4nkin taustatuen toiminnalleen. Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 urheiluluokkien kummiset\u00e4n\u00e4 toimii sivistysjohtaja Eino Leisimo<\/strong> (karate & amerikkalainen jalkapallo). Eikkaa on paljosta kiitt\u00e4minen. Ja oma merkityksens\u00e4 on tietysti kaupunginjohtajan Timo Koiviston<\/strong> (jalkapallo) my\u00f6t\u00e4mielisell\u00e4 suhtautumisella liikuntaan ja urheiluun Suomen Ateenassa.<\/p>\n Jyv\u00e4skyl\u00e4 voi kyll\u00e4 aiheesta paukuttaa henkseleit\u00e4\u00e4n hyvin toimivan urheiluluokkaj\u00e4rjestelm\u00e4n johdosta. Opetusneuvos Jorma Lempisen<\/strong> sanoin: \u201dVaatimattomia olkoot ne, joilla siihen on aihetta.\u201d<\/em><\/p>\n Terveisin, Mik\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 otsikossa mainittuja urheilijoita? Vastaus ei ole oma laji; Olli on j\u00e4\u00e4kiekkoilija, Eero jalkapalloilija, Lauri koripalloilija ja Emma yleisurheilija. Yhdist\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 on se, ett\u00e4 he ovat kaikki k\u00e4yneet Kilpisen koulun urheiluluokan. Toki voi olla sattumaakin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 varsin edustava … Lue loppuun
\nTaitorehtori<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"