Rytmi on eritt\u00e4in keskeinen elementti urheilusuorituksessa. Rytmille on olemassa lukuisia m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4, t\u00e4ss\u00e4 yksi niist\u00e4: \u201dilmi\u00f6iden s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukainen toistuvuus tai muu jaksollisuus; tajuttavissa oleva osien ja kokonaisuuksien suhde\u201d. <\/em>Rytmi liittyy oleellisesti liikkeen osatekij\u00f6ihin; tilaan, aikaan ja voimaan. Rytmiin viitataan usein, kun urheilusuoritusta arvioidaan; ampumahiiht\u00e4j\u00e4ll\u00e4 oli hyv\u00e4 rytmi ammunnassa, keih\u00e4\u00e4nheitt\u00e4j\u00e4 heitti hyv\u00e4ll\u00e4 rytmill\u00e4, aitajuoksusuoritus oli rytmisesti tasapainoinen jne jne. Rytmi korostuu eri tavoin eri urheilulajeissa. Tanssissa, taitoluistelussa ja vaikkapa rytmisess\u00e4 voimistelussa rytmi kiinnittyy ohjelmamusiikkiin. Telinevoimistelussa rytmi n\u00e4ytt\u00e4ytyy vuoropuheluna telineen kanssa. Esimerkiksi useat per\u00e4kk\u00e4isen irrotukset rekill\u00e4 ovat herkki\u00e4 rytmin suhteen, voimistelijan ja rekkitangon liikkeiden tulee synkronoitua saumattomasti toisiinsa. Olipa laji mik\u00e4 tahansa rytmill\u00e4 on keskeinen merkitys.<\/p>\n Keih\u00e4\u00e4nheitossakin rytmi on t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4.<\/p><\/div>\n <\/a><\/p>\n Leung<\/strong> et al (2015) tutkivat voimaharjoittelusuoritukseen yhdistetyn rytmivaatimuksen vaikutuksia. Koehenkil\u00f6t v\u00e4\u00e4nt\u00e4ess\u00e4 hauisk\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 metronomin tahtiin, harjoituksen vaikutus aivoihin oli aivan toista luokkaa verrattuna hauisk\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n ilman rytmivaatimusta, vaikka liike tehtiin t\u00e4sm\u00e4lleen samoilla painoilla ja toistom\u00e4\u00e4rill\u00e4. Tutkijoiden mukaan liikesuorituksen synkronisoiminen \u00e4\u00e4ni- tai n\u00e4k\u00f6\u00e4rsykkeeseen edisti hermostollista sopeutumista, joka edesauttaa tiedon siirtoa aivoissa.<\/p>\n On yleisesti hyv\u00e4ksytty tosiasia, ett\u00e4 ajoitus on liikesuorituksen onnistumisen kannalta kriittinen tekij\u00e4. Perin v\u00e4h\u00e4n on kuitenkin selvitetty sit\u00e4, kuinka urheilun lajitaitojen oppimista voitaisiin tehostaa rytmiharjoittelulla. Jos l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n siit\u00e4 olettamuksesta, ett\u00e4 kaikkea motoriikkaa ohjaa sis\u00e4inen ajoitusmekanismi, niin voisi ajatella ajoituskyvyn paranemisen edist\u00e4v\u00e4n liikesuorituksen suunnittelua ja toteutusta. Marius Sommer <\/strong>(2014) v\u00e4itteli tohtoriksi Ume\u00e5n yliopistosta. H\u00e4nen tutkimustensa tarkastelukohteena oli synkronoitu metronomiharjoittelu golfin ja jalkapallon pelaajilla. Sommer siteeraa v\u00e4it\u00f6skirjansa alussa Gibsonia<\/strong> (1979) seuraavasti: \u201d \u2018We perceive in order to move, but we also move in order to perceive\u201d. <\/em><\/p>\n Tutkimuskokonaisuuden viitekehyksen\u00e4 oli yksil\u00f6n ja ymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4linen vuorovaikutus sek\u00e4 havainnon ja toiminnan koplaaminen. <\/em>Sommerin v\u00e4it\u00f6s k\u00e4sitti kolme osatutkimusta, joista ensimm\u00e4isess\u00e4 selvitettiin synkronoidun metronomiharjoittelun vaikutusta golfly\u00f6nnin tarkkuuteen. Koe- ja kontrolliryhm\u00e4l\u00e4iset harjoittelivat golfia nelj\u00e4n viikon ajan. Koeryhm\u00e4 harjoitteli metronomia apunaan k\u00e4ytt\u00e4en, kun kontrolliryhm\u00e4 ei k\u00e4ytt\u00e4nyt metronomia. Metronomiharjoittelu ei ollut lajispesifi\u00e4, teht\u00e4v\u00e4n oli muun muassa l\u00e4p\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4det yhteen mahdollisimman tarkasti annettuun tahtiin. Metronomin kanssa rytmiharjoittelua tehneen ryhm\u00e4n golfly\u00f6nnin tarkkuus parani merkitsev\u00e4sti, kun taas kontrolliryhm\u00e4ll\u00e4 vastaavaa paranemista ei tapahtunut.<\/p>\n Kakkostutkimuksessa analysoitiin, mik\u00e4 metronomiharjoittelussa aikaansai tulosparannuksen. Mielenkiinnon kohteena oli golfly\u00f6nnin kinematiikka. Ly\u00f6nneist\u00e4 tehtiin kolmiulotteinen liikeanalyysi sek\u00e4 ennen harjoittelujaksoa ett\u00e4 harjoittelujakson j\u00e4lkeen. Mailan p\u00e4\u00e4n nopeuksiin harjoittelulla ei n\u00e4ytt\u00e4nyt olevan vaikutusta, sen sijaan harjoittelu johti kehon osien parempaan keskin\u00e4iseen yhteisty\u00f6h\u00f6n ja koordinoidumpiin liikemalleihin. Kolmas tutkimus k\u00e4sitteli jalkapallon sy\u00f6tt\u00f6\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa my\u00f6s koehenkil\u00f6iden aivojen aktivaatiota selvitettiin fMRI-menetelm\u00e4ll\u00e4. Koe- ja kontrolliryhm\u00e4t harjoittelivat nelj\u00e4n viikon ajan. Koeryhm\u00e4 k\u00e4ytti harjoittelussa metronomia. T\u00e4ll\u00e4 kertaa jalkojen liikkeit\u00e4 pyrittiin synkronoimaan annettuun rytmiin (vrt tanssimatto). Jalkapalloteht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 kohti tuleva pallo yhdell\u00e4 kosketuksella maalialueelle. Tulokset osoittivat koeryhm\u00e4n motorisen ajoituksen parantuneen samaten kuin sy\u00f6tt\u00f6tarkkuuden. Tuloksia selitettiin parantuneella havainnon ja toiminnan yhteensovittamisella.<\/p>\n Vladimir Issurin<\/strong> (2017) teki tutkimuskatsauksen urheilulahjakkuuteen liittyvist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4. Yksi osa t\u00e4t\u00e4 katsausta oli eri asioiden periytyvyys. Taitoon liittyv\u00e4t tekij\u00e4t osoittautuivat varsin v\u00e4h\u00e4n geneettisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyneiksi. Issurinin katsauksessa varsinaista rytmitajua ei tarkasteltu, mutta esimerkiksi seuraavat prosenttiluvut antavat hieman osviittaa rytmitajun periytyvyydest\u00e4: silm\u00e4-k\u00e4si -koordinaatio 30%, liikefrekvenssi (nopeus) 30% ja tasapaino 20%. Toki n\u00e4iden prosenttilukujen kanssa tulee olla kriittinen, mutta perusviesti varmaankin on se, ett\u00e4 taitoon liittyvi\u00e4 asioita tulee harjoitella, niit\u00e4 ei saada perittyn\u00e4, toisin kuin vaikkapa kehon pituutta.<\/p>\n Koripallolegenda Phil Jackson<\/strong> kertoo kirjassaan (Eleven rings: The Soul of success) harjoituksista, joissa h\u00e4n pisti Los Angeles Lakersin maailmant\u00e4hdet Shaq, Kobe\u2026 pelaamaan koripalloa eri musiikkien tahtiin. Riippuen siit\u00e4, oliko musiikki kolmi- vai nelijakoista, aina tietyll\u00e4 tahdilla kent\u00e4ll\u00e4 piti tapahtua jotakin. N\u00e4in Jackson sai koko viisikon toimimaan yhten\u00e4 kokonaisuutena.<\/p>\n Rytmiharjoittelulla n\u00e4ytt\u00e4isi tutkitun tiedon mukaan olevan paikkansa taitoharjoittelussa. Musiikin k\u00e4ytt\u00f6 harjoituksissa voi tehostaa rytmitajun kehittymist\u00e4. Hyvi\u00e4 ovat my\u00f6s erilaiset rytmiradat, porrasharjoitteet ja musiikin avulla toteutetut liikesarjat (Hakkarainen 2015).<\/p>\n Jotta asiat eiv\u00e4t olisi liian helppoja, niin siteeraan t\u00e4ss\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston musiikkitieteen professoria Jukka Louhivuorta<\/strong>, jonka mukaan parhaat muusikot erottuvat muista edukseen niin sanottujen mikrorytmien my\u00f6t\u00e4. Huippumuusikko ei ole kuin metronomi, vaan h\u00e4n saattaa olla ihan v\u00e4h\u00e4n my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 tai liian aikaisessa. T\u00e4m\u00e4 konerytmist\u00e4 poikkeaminen luo musiikkiin sen \u201dswingin\u201d tai \u201dgrooven\u201d.<\/p>\n Vierailimme KIHUn porukan kanssa Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston musiikin laitoksella ihastelemassa heid\u00e4n huikeita liikett\u00e4 ja \u00e4\u00e4nt\u00e4 yhdist\u00e4vi\u00e4 ratkaisujaan. Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 on nyt maailman ensimm\u00e4inen rakennus (Musica -rakennus), jota voi soittaa. Taiteella on valtavan paljon annettavaa urheilulle, Ape Suhonen<\/strong> totesi t\u00e4m\u00e4n kev\u00e4\u00e4n Huipulla Tuulee -seminaarissa, ett\u00e4 \u201dihmisen lopullinen ymm\u00e4rt\u00e4j\u00e4 on taide<\/em>.\u201d Tuohon ei Taitotohtorilla ole mit\u00e4\u00e4n lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n Motorisesti monipuolista ja rytmik\u00e4st\u00e4 kes\u00e4\u00e4 toivotellen.<\/p>\n Taitotohtori.<\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteit\u00e4 ja oheislukemista:<\/b><\/p>\n Gibson, J<\/strong>. (1979). The Ecological Approach to Visual Perception. Boston: Houghton Mifflin.<\/p>\n Hakkarainen, H<\/strong>. (2015). Nopeuden harjoittaminen. Teoksessa Suomen Valmentajat (toim.) Lasten ja nuorten hyv\u00e4 harjoittelu. VK-kustannus.<\/p>\n Issurin, V<\/em><\/strong>. (2017). <\/em>Evidence-Based Prerequisites and Precursors of Athletic Talent: <\/em>A Review. Sports Med\u00a0DOI 10.1007\/s40279-017-0740-0<\/p>\n Jackson, P<\/strong>. (2014). Eleven Rings: The soul of Success. Penguin Books.<\/p>\n Leung, M., Rantalainen, T., Teo, W & Kidgell, D<\/strong>. (2015). Motor cortex excitability is not differentially modulated following skill and strength training. Neuroscience 305<\/em> (2015) 99\u2013108<\/p>\n Sommer, M<\/strong>. (2014). Effect of timing training in golf and soccer players: skill, movement organisation, and brain activity. Institutionen f\u00f6r psykologi Ume\u00e5.<\/p>\n Sommer, M. & R\u00f6nnqvist, L.<\/strong> (2009). Improved motor-timing: effects of synchronized metronome training on golf-shot accuracy. Journal of Sports Science & Medicine 8<\/em>, 4, 648-656.<\/p>\n Sommer, M., H\u00e4ger, C., R\u00f6nnqvist, C<\/strong>. (2014). Synchronized metronome training induces changes in the kinematic properties of the golf swing. Sports Biomechanics, 02\/2014<\/em>, 1-1<\/p>\n Sommer, M., H\u00e4ger, C., Olsson, C. J., & R\u00f6nnqvist L<\/strong>. (Manuscript). Timing training in female soccer players: effects on motor skill and associated changes in functional brain activity. <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Miten liike on syntynyt? Hyv\u00e4 yst\u00e4v\u00e4ni, huippuvalmentaja Marko Malvela tulkitsi suuren idolini Nikolai Bernsteinin ajatuksia liikkeen synnyst\u00e4 jokseenkin t\u00e4h\u00e4n tapaan: \u201dAikojen alussa ensimm\u00e4inen solu tunsi itsens\u00e4 uhatuksi. Se suojautui painumalla kasaan. Ja voidakseen uudelleen k\u00e4perty\u00e4 kokoon solun piti palautua … Lue loppuun ![\"\"](\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2017\/07\/ristiaskel.jpg\")
<\/a>