{"id":507,"date":"2017-01-11T13:45:48","date_gmt":"2017-01-11T11:45:48","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/?p=507"},"modified":"2017-01-11T13:45:48","modified_gmt":"2017-01-11T11:45:48","slug":"oikeaan-aikaan-oikeassa-paikassa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/oikeaan-aikaan-oikeassa-paikassa\/","title":{"rendered":"Oikeaan aikaan oikeassa paikassa"},"content":{"rendered":"

Kirjoitin joku aika sitten urheilun haasteista liittyen aikaan. Jotkut urheilijat kuitenkin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t aina olevan oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja n\u00e4in heill\u00e4 on kaikki aika k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n \u2013 eksperttien tekemisest\u00e4 huokuu rauhallisuus ja kiireett\u00f6myys. Jostain kumman syyst\u00e4 eksperttien ratkaisut kent\u00e4ll\u00e4 ovat tarkoituksenmukaisia, vaikka aikarajoitteet ovat huomattavat. Jo 1954 Paul Fitts <\/strong>lanseerasi kuuluisan nopeus-tarkkuus -kompromissin, jonka mukaan nopeuden lis\u00e4\u00e4minen vaikuttaa haitallisesti tarkkuuteen ja p\u00e4invastoin. Hyvien havaintomotoristen taitojen avulla ekspertit saavat lis\u00e4\u00e4 aikaa tekemiselleen ja heid\u00e4n suoritustarkkuutensa ei k\u00e4rsi. On mielenkiintoista, ett\u00e4 suoritusnopeuden kasvattaminen heikent\u00e4\u00e4 sijaintitarkkuutta, kuten vaikkapa osuminen ammunnassa. Sen sijaan ajoitustarkkuus paranee, kun vauhtia lis\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Eksperttien osaaminen on seurausta harjoittelusta. Miten hyv\u00e4n urheilijan havainnointi- ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotaidot eroavat meid\u00e4n tavisten vastaavista? Mink\u00e4laisella harjoittelulla voidaan tulla ekspertiksi?<\/p>\n

Variksen erottaa talitiaisesta kuka tahansa, mutta kuka tiet\u00e4\u00e4 onko tintti uros vai naaras?<\/strong><\/p>\n

Ekspertti kykenee l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n kohteesta hyvinkin pieni\u00e4 ja hienovaraisia vihjeit\u00e4, jotka mahdollistavat mallien tunnistamisen, ennakoinnin ja tarkoituksenmukaiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset.<\/p>\n

N\u00e4iss\u00e4 kuvissa on kaksi lintua, joista toinen on varis ja toinen talitiainen. Ei tuottane suurta p\u00e4\u00e4nvaivaa p\u00e4\u00e4tell\u00e4 kumpi on kumpi.<\/p>\n

<\/a>

Talitintti. Kuvaaja: David Jirovsky. L\u00e4hde: http:\/\/www.wildbirdphoto.eu\/Birds\/Tits\/Parus%20major\/index.htm<\/p><\/div>\n

<\/a>

Varis. L\u00e4hde: http:\/\/www.iides.fi\/iideslinnut\/iides-varis.htm<\/p><\/div>\n

Mutta, jos allaolevista kuvista pit\u00e4\u00e4 kertoa, ett\u00e4 onko kuvissa kaksi talitinttiurosta, kaksi naarasta, uros ja naaras vai naaras ja uros, niin vaaditaankin jo eksperttitason ornitologista osaamista.<\/p>\n

<\/a>

Talitintti. Kuvaaja: David Jirovsky. L\u00e4hde: http:\/\/www.wildbirdphoto.eu\/Birds\/Tits\/Parus%20major\/index.htm<\/p><\/div>\n

<\/a>

Talitintti. L\u00e4hde: https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Talitiainen<\/p><\/div>\n

Eksperttiyden pohjalla on siis tarkka havainnointikyky. T\u00e4smennettyn\u00e4 viel\u00e4, ett\u00e4 kyky havainnoida oikeita asioita. Ekspertit eiv\u00e4t eroa noviiseista aistiensa tarkkuuden suhteen. Urheilussa riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi n\u00e4k\u00f6kyky on normaali, huipputason saavuttaminen ei edellyt\u00e4 supern\u00e4k\u00f6\u00e4. Sen sijaan oleellista on, kuinka n\u00e4k\u00f6aistia ja muita aisteja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Taiturit kykenev\u00e4t noviiseja paremmin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n vihjeit\u00e4 minimaalisestakin tietom\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Oikeiden vihjeiden l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 auttavat tehokkaat visuaaliset etsint\u00e4tavat. Eksperteill\u00e4 katse kohdentuu infomatiivisempiin kohteisiin kuin noviiseilla ja eksperteill\u00e4 h\u00e4iritsev\u00e4t tekij\u00e4t vaikuttavat katsek\u00e4ytt\u00e4ytymiseen v\u00e4hemm\u00e4n kuin noviiseilla. Esimerkiksi jalkapallon rangaistuspotkussa huippumaalivahti katsoo tukijalan jalkater\u00e4n asentoa, kun huonompi veskari katsoo palloa. Ripoll<\/strong> et al. klassikkotutkimus vuodelta 1985 antaa yhden konkreettisen esimerkin siit\u00e4, mist\u00e4 eksperttien katsek\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 on kyse. Tutkijat vertasivat eliittitason pistooliampujien katsek\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 hieman heikompitasoisten ampujien (5-ottelijat) katsek\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Eliittiampujat kiinnittiv\u00e4t katseensa maalitauluun tai maalin ja aseen piipun v\u00e4liin ja pitiv\u00e4t katseensa paikallaan. Viisiottelijat puolestaan katsoivat suorituksen alussa asetta ja nostivat katsetta samalla kun he kohottivat asetta t\u00e4ht\u00e4ykseen.<\/p>\n

Ekspertti tunnistaa tilanteet ja osaa ennakoida<\/strong><\/p>\n

Oma merkityksens\u00e4 on muistilla ja aikaisemmilla kokemuksilla. Eksperteill\u00e4 on sis\u00e4ist\u00e4 tietoa, jota he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t arvioidessaan eri toimintojen todenn\u00e4k\u00f6isyyksi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 sis\u00e4inen tieto karttuu harjoittelun my\u00f6t\u00e4, havaintotaitojen kehittyminen ottaa siis oman aikansa, aivan kuten mink\u00e4 tahansa taidon kehittyminen. Kukaan ei synny taitavaksi pelinlukijaksi, taustalta l\u00f6ytyy aina harjoittelu joko tiedostetusti tai tiedostamatta. Sis\u00e4ist\u00e4 tietoa tarvitaan my\u00f6s relevanttien vihjeiden l\u00f6yt\u00e4miseen ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 systemaattisen etsinn\u00e4n seurauksena sek\u00e4 havaintosysteemin ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 vastaanottaman niukan informaation vahvistamiseen. Ekspertit hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t n\u00e4m\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isyydet noviiseja tehokkaammin. Kaiken tarkoituksena on ennakoida aikarajoitteisia tapahtumia etuajassa.<\/p>\n

Urheilu koostuu erilaisista tilanteista ja malleista. Esimerkiksi sy\u00f6t\u00f6n j\u00e4lkeen vapaaseen tilaan liikkuminen on hyvin tyypillinen malli eri pallopeleiss\u00e4. Ekspertit tunnistavat n\u00e4m\u00e4 mallit noviiseja nopeammin ja paremmin, my\u00f6s osittaiseen informaatioon perustuen. Ekspertit ovat strategisesti noviiseja etev\u00e4mpi\u00e4. Erilaisten tilanteiden tunnistaminen onkin ennakointikykyjen vahvin ennustaja.<\/p>\n

Hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4virheen hankkiminen koripallon puolustuksessa on hyv\u00e4 esimerkki tilanteesta, jossa ennakointikyky korostuu. Taitava puolustaja kykenee ennakoimaan hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4n pelaajan liikkeet ja osaa sijoittua hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n reitille ajoissa siten, ett\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4 ajaa p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n

<\/a>

Koripallon MM 1972, USA vs. USSR. Copyright: Rich Clarkson. L\u00e4hde: http:\/\/web.csulb.edu\/sites\/beachreview\/2012\/sports\/40-years-later-ratleff-remembers-olympic-victory\/<\/p><\/div>\n

Hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4 puolestaan pyrkii k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n tilanteen edukseen harhauttamalla puolustajaa. Harhautuksessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sen realistisuus, selkeys, oikea-aikaisuus ja rytmisyys. Harhautuksen tulee olla uskottava, toisin sanoen uhan pit\u00e4\u00e4 olla todellinen. Harhautuksen pit\u00e4\u00e4 olla erill\u00e4\u00e4n uhasta (esimerkiksi koripallossa heittouhka). Liian nopeasti tehdyss\u00e4 harhautuksessa puolustaja voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 harhautuksen huomioimatta ja keskitty\u00e4 torjumaan uhkaa. Vastaavasti liian hitaasti tehdyst\u00e4 harhautuksesta puolustaja ehtii palautua. Vaikka ihminen vastaanottaakin informaatiota eri aisteillaan rinnan, niin liikevasteet tuotetaan sarjassa. Uutta liikett\u00e4 ei voi aloittaa ennen kuin edellinen on \u201dpois tielt\u00e4\u201d. Ihminen kykenee tuottamaan maksimissaan vain kolme liikevastetta sekunnissa. T\u00e4m\u00e4 on se kivijalka, jolle tehokas harhauttaminen perustuu.<\/p>\n

Vickersin 7 +7 + 7 mallilla voidaan harjoitella havaintojen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemist\u00e4<\/strong><\/p>\n

Joan Vickers<\/strong> esittelee mallin havainto- ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotaitojen harjoitteluun mainiossa opuksessaan Perception, Cognition, and Decision Training. The Quiet Eye in Action<\/strong>.<\/p>\n

Aluksi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n kognitiivinen taito, jota tarvitaan kilpailusuorituksessa ja jota harjoittelulla on tarkoitus kehitt\u00e4\u00e4. N\u00e4it\u00e4 kognitiivisia taitoja (7 kpl) ovat ennakointi, tarkkaavaisuus, kohdistaminen ja keskittyminen, mallien tunnistaminen, muisti, ongelman ratkaisu ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen suunnitellaan kognitiivisen triggerin sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 harjoitus, joka kehitt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa urheilun kannalta realistisessa asetelmassa. My\u00f6s triggereit\u00e4 on seitsem\u00e4n kappaletta; objektivihjeet, sijaintivihjeet, quiet eye, reaktioaikavihjeet, muistivihjeet, kinesteettiset vihjeet ja itsevalmennusvihjeet. Triggerit kertovat urheilijalle ja valmentajalle, ett\u00e4 suoritus tapahtui oikein. Esimerkki objektivihjeest\u00e4 on numero, joka on piirretty lentopalloon. Sy\u00f6t\u00f6n vastaanottajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on sanoa pallossa oleva numero \u00e4\u00e4neen valmentajalle niin pian kuin mahdollista ja ly\u00f6d\u00e4 pallo passarille. Esimerkki sulkapallon harjoitteesta ilman triggeri\u00e4 on drilli, jossa valmentaja sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 sulan pelaajalle, joka palauttaa se stopparina takaisin valmentajalla, joka ei liiku. Vastaava harjoite sijaintivihjeell\u00e4 menee siten, ett\u00e4 valmentaja siirtyy sy\u00f6tt\u00f6ns\u00e4 j\u00e4lkeen uuteen paikkaan, johon pelaaja palauttaa sulan.<\/p>\n

Havainto- ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoharjoitus toteutetaan k\u00e4ytt\u00e4en jotakin tai joitakin seitsem\u00e4st\u00e4 ty\u00f6kalusta, jotka ovat vaihteleva harjoittelu, random harjoittelu, kaistaleveyspalaute, kyseleminen, videopalaute, vaikeat asiat ensin ja ulkoinen tarkkaavaisuuden kohde ohjeissa.<\/p>\n

Mik\u00e4 paranee, kun havaintoja ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekoa harjoitellaan?<\/strong><\/p>\n

Harjoittelulla voidaan parantaa urheilijan kyky\u00e4 havainnoida ja prosessoida muiden urheilijoiden liikkumismalleja laajemmassa n\u00e4k\u00f6kent\u00e4ss\u00e4. Urheilija voi esimerkiksi oppia seuraamaan samanaikaisesti nelj\u00e4\u00e4 urheilijaa aikaisemman kolmen sijaan. Ihmisen tarkan n\u00e4\u00f6n alue on vain muutaman asteen luokkaa (jos ojennat k\u00e4sivartesi suoraksi ja nostat peukalosi yl\u00f6s, niin tarkan n\u00e4\u00f6n alue on noin peukalosi leveys). Urheilussa suuri osa asioista tapahtuu tarkan n\u00e4\u00f6n alueen ulkopuolella, etenkin joukkuelajeissa. Harjoittelun avulla ekspertit kykenev\u00e4t havaitsemaan asioita my\u00f6s \u00e4\u00e4reisn\u00e4\u00f6ll\u00e4\u00e4n. \u00a0T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 taktista tietoisuutta ja \u00e4lykk\u00e4iden p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekoa. Taitavat urheilijat osaavat siirt\u00e4\u00e4 fokusta ilman katseen siirtoa. Oppimisen my\u00f6t\u00e4 havainnointi tapahtuu aikaisempaa v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4 vaivalla, jolloin resursseja vapautuu muihin havaintokohteisiin ja keskittymispaineet pienenev\u00e4t. Oppiminen auttaa duaaliteht\u00e4viin, joissa esimerkiksi pit\u00e4\u00e4 lukea vastustajan kehon kielt\u00e4 tinkim\u00e4tt\u00e4 tietoisuudesta ymp\u00e4r\u00f6ivist\u00e4 pelaajista.<\/p>\n

Kuinka lajispesifi\u00e4 tai yleisluontoista havainto- ja p\u00e4\u00e4t\u00f6sharjoittelun tulisi olla?<\/strong><\/p>\n

Yleisluontoisuus vs spesifisyys on l\u00e4hes yht\u00e4 kuuma puheenaihe urheiluvalmennuksessa kuin keskustelu perint\u00f6tekij\u00f6iden ja harjoittelun merkityksest\u00e4 huipulle p\u00e4\u00e4syn edellytyksen\u00e4. Tutkimuskirjallisuus ei anna suoraa vastausta kysymykseen, kehittyv\u00e4tk\u00f6 havainto- ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotaidot yleisharjoittelulla vai pit\u00e4\u00e4k\u00f6 harjoittelun olla lajispesifi\u00e4.\u00a0 Oma tulkintani kirjallisuudesta on se, ett\u00e4 havaintotaitoja voidaan harjoitella geneerisesti ja opitut taidot siirtyv\u00e4t lajiin. Esimerkiksi nopeasti liikkuvan kohteen havainnointiharjoittelu symbolein merkityill\u00e4 palloilla n\u00e4ytt\u00e4isi kehitt\u00e4v\u00e4n visuaalisia taitoja ja n\u00e4ill\u00e4 taidoilla on positiivinen siirtovaikutus lajisuoritukseen. Sen sijaan transfer p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotaidoissa on ilmeisesti v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4. Koripallossa tarvittavia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 oppii p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti tekem\u00e4\u00e4n koripallokent\u00e4ll\u00e4 ja jalkapallop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 jalkapallokent\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Parhaan lopputuloksen takaa lienee sopiva sekoitus yleis- ja lajispesifi\u00e4 harjoittelua.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n blogikirjoituksen alussa mainitsin Fittsin lain nopeudesta ja tarkkuudesta. Varsin yleisesti urheiluvalmennuksessa korostetaan tarkkuutta. Urheilutaidot ovat kuitenkin usein yhdistelm\u00e4 sijainti- ja ajoitustarkkuutta. Liiallinen tarkkuuden korostaminen oppimisen alkuvaiheissa saattaa vaikuttaa haitallisesti tehokkaiden motoristen liikemallien syntymiseen. Cheryl Coker<\/strong> suositteleekin, ett\u00e4 aloittelijoilla tarkkuuden merkityst\u00e4 ei korostettaisi. Esimerkiksi tennispallon ly\u00f6minen sein\u00e4\u00e4n saattaisi olla aloittelijan oppimiselle parempi harjoittelutapa, kuin tarkkoihin ly\u00f6nteihin pyrkiminen oikealla tenniskent\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Hyv\u00e4\u00e4 loppuvuotta 2017 toivotellen!<\/p>\n

Taitotohtori<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteit\u00e4 ja lis\u00e4lukemista:<\/strong><\/p>\n

Araujo,D., Ripoll,H. & Raab,M. (2009) Perspectives on cognition and action in sport. Nova Science Publ. New york.<\/p>\n

Baker C., Campus J. & Cinelli M. (2015) An athletic approach to studying perception-action integration: Does sport-specific training, and the impact of injury, influence how individuals visually guide navigation? Wilfried Laurier University.<\/p>\n

Baker,J. & Farrow,D. (2015) Routledge handbook of sport expertise. Routledge international handbooks.<\/p>\n

Blaser,E. & Sperling,G. (2008) When is motion \u201dmotion\u201d? Perception<\/em>, 37(4), 624-627.<\/p>\n

Chow,J. & Davids,K. (2015)\u00a0 Non linear pedagogy in skill acquisition. An introduction. Routledge<\/p>\n

Coker,C. (2013). Motor Learning & Control for Practitioners. Holcomb Hathaway publishers.<\/p>\n

Davids,K., Button,C. & Bennet,S. (2008) Dynamics of skill acquisition. A constraints-led approach. Human Kinetics.<\/p>\n

Faubert.J. & Sidebottom,L. (2012) Perceptual-cognitive training of athletes. Journal of clinical sport psychology <\/em>2012,6,85-102.<\/p>\n

Furley,P. & Wood,G. (2016). Working memory, attentional control and expertise in sports: A review of cureent literature and directions of future research. Journal of applied research in memory and cognition.<\/p>\n

Johnson,A. & Proctor,R. (2017). Skill acquisition and training. Achieving excellence in simple and complex tasks. Psychology Press. Routledge.<\/p>\n

Mann,D., Williams,M., Ward,P. & Janelle C. (2015). Perceptual-cognitive expertise in sport: a meta-analysis. Journal of sport & exercise psychology <\/em>2007,29,457-478.<\/p>\n

Mero,A.,Nummela,A.,Kalaja,S. & H\u00e4kkinen,K. (2016). Huippu-urheiluvalmennus. VK-kustannus.<\/p>\n

Ripoll,H., Papin, J., Guezennec, J., Verdy, J. & Philip, M. (1985). Analysis of scanning patterns of pistol shooters. Journal of sport sciences<\/em> 3(2): 93-101.<\/p>\n

Schmidt,R. & Lee,T. (2014). Motor Learning and Performance. From Principles to Application. Human Kinetics.<\/p>\n

Ward, P. & Williams,M. (2003). Perceptual and cognitive skill development in soccer The multidimensional nature of expert performance. Journal of sport & exercise psychology<\/em>, 2003, 25, 93-111<\/p>\n

Vickers,J. (2007) Perception, cognition and decision training. The quiet eye in action. Human Kinetics.<\/p>\n

Williams,M.(2002) Perceptual and cognitive expertise in sport. The Psychologist. Vol 15 no 8, 416-417.<\/p>\n

Williams,M. (2000) Perceptual skill in soccer: implications for talent identification and development. Journal of sport Sciences, 18(9), 737-750<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoitin joku aika sitten urheilun haasteista liittyen aikaan. Jotkut urheilijat kuitenkin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t aina olevan oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja n\u00e4in heill\u00e4 on kaikki aika k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n \u2013 eksperttien tekemisest\u00e4 huokuu rauhallisuus ja kiireett\u00f6myys. Jostain kumman syyst\u00e4 eksperttien ratkaisut kent\u00e4ll\u00e4 ovat tarkoituksenmukaisia, … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/507"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=507"}],"version-history":[{"count":4,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/507\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":515,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/507\/revisions\/515"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=507"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=507"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=507"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}