Lauri Markkanen on noussut rakettimaisella vauhdilla koripallon huipulle. Pitk\u00e4ksi pelaajaksi Lauri on poikkeuksellinen taitava. Minulla on ollut erinomainen tilaisuus seurata l\u00e4helt\u00e4 Lauri Markkasen urakehityst\u00e4. Olen tuntenut Laurin is\u00e4n, Pekan jo vuosikymmeni\u00e4 ja toimin Laurin liikunnanopettajana h\u00e4nen k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n Kilpisen yl\u00e4koulua.<\/p>\n
Laurin menestykseen on lukuisia selitt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4; kehon mittasuhteet, ammattitaitoinen valmennus, oikeat valinnat seurojen ja opiskelupaikkojen suhteen jne jne. Rajaudun t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa kuitenkin tarkastelemaan niit\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, jotka minun subjektiivisen tulkintani mukaan ovat johtaneet siihen, ett\u00e4 Lauri on h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n taitava koripalloilija.<\/p>\n
Kaiken perustana intohimo harjoitteluun<\/strong><\/p>\n Huipputaitavaksi kehittyminen edellytt\u00e4\u00e4 runsaasti harjoittelua (mm. C\u00f4t\u00e8 & Fraser-Thomas 2010). Ilman sis\u00e4syntyist\u00e4 motivaatiota harjoitella matkanteko saattaa k\u00e4yd\u00e4 ylitsep\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n raskaaksi. Kuten Jarmo Liukkonen<\/strong> (2016) toteaa, niin \u201dMotivaatio vaikuttaa keskeisesti siihen, miten urheilija sitoutuu harjoitteluun ja urheilumenestyksen vaatimaan el\u00e4m\u00e4ntapaan\u2026 Vanhemmat ja valmentaja eiv\u00e4t voi luoda ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 urheilijan motivaatiota, vaan sen t\u00e4ytyy synty\u00e4 urheilijan sis\u00e4lt\u00e4, aluksia rakkaudesta liikkumista kohtaan my\u00f6hemmin rakkaudesta lajiin.\u201d<\/em> Yksi osa motivoitumista on tavoitteen asettelu. Kouluaikanaan Lauri ei haaveillut ainoastaan pelaamisesta NBA:ssa, vaan h\u00e4n kertoi tavoitteekseen olla NBA-joukkueen avausviisikossa. Liikunnanopettajana huomasin Laurin intohimon uusien asioiden opettelemiseen. Nopeasti kasvanut poika ei suinkaan kuulunut soveltuvuuskokeilla valitun, eri lajien urheilijanaluista koostuvan, urheiluluokan parhaimmistoon esimerkiksi telinevoimistelussa. Ennakkoluulottomuus ja intohimo oppia uusia liikkeit\u00e4 oli kuitenkin silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa kello k\u00e4\u00e4ntyy mieless\u00e4ni noin kolmekymment\u00e4 vuotta taaksep\u00e4in. Vesa Linnamo<\/strong> otti minuun yhteytt\u00e4 kysyen, voisinko valmentaa er\u00e4st\u00e4 liikuntatieteelliseen pyrkiv\u00e4\u00e4 koripalloilijaa telinevoimisteluteht\u00e4viss\u00e4. Opetinkin sitten mm puolivoltin tekniikkaa Pekka \u201dVolkki\u201d Markkaselle<\/strong> ja opetuksestani huolimatta h\u00e4n p\u00e4\u00e4si opiskelemaan Liikunnalle. Sama oppimisen palo, mik\u00e4 Pekalla oli tuolloin, leimusi my\u00f6s Laurin silmiss\u00e4, kun h\u00e4n vuorollaan oli voimisteluopissani. Rehellisyyden nimiss\u00e4 on tosin todettava, ett\u00e4 \u201dpuolivolttiomena\u201d ei kyll\u00e4 puusta kauas pudonnut J<\/p>\n Perhe sosiaalistaa urheiluun<\/strong><\/p>\n Ensimm\u00e4iseksi menestystekij\u00e4ksi nostaisin perheen ja etenkin vanhempien oman urheilutaustan. Laurin molemmat vanhemmat, is\u00e4 Pekka ja \u00e4iti Riikka<\/strong> ovat maajoukkuetason koripalloilijoita. Pekka Markkanen pelasi yliopistotasolla Yhdysvalloissa sek\u00e4 ammattilaisen Unkarissa, Espanjassa, Saksassa ja Ranskassa. Laurin isoveljet Eero <\/strong>ja Miikka<\/strong> ovat my\u00f6s hyvin urheilullisia. Miikka on esiintynyt koripallon nuorten maajoukkueessa ja Eero pelaa jalkapalloa ammatikseen. Kaikki Markkasen pojat olivat oppilaitani Kilpisen koulussa ja sainkin kuulla lukemattoman m\u00e4\u00e4r\u00e4n \u201draportteja\u201d perheen sis\u00e4isist\u00e4 yksi vs yksi -pihapeleist\u00e4. Is\u00e4n ammattilaisura yhdistettyn\u00e4 yliopistolliseen valmentajakoulutukseen varmisti sen, ett\u00e4 pihapeleiss\u00e4 annetut esimerkit, ohjeet ja palaute olivat sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ett\u00e4 teorian kannalta valideja. Mik\u00e4p\u00e4 voisikaan olla taidon kehittymisen kannalta parempaa sparria kuin yksykk\u00f6set maajoukkuesentteri\u00e4 vastaan?<\/p>\n Perheen merkityst\u00e4 urheilu-uralle korostavat my\u00f6s tieteelliset tutkimushavainnot. Perhe on noussut monissa tutkimuksissa yhdeksi keskeisimmist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 urheilijakehityksess\u00e4 (mm. Salasuo ym. 2015). Eksperttiystutkijat Ericsson<\/strong> ja Charness<\/strong> (1999) toteavat, ett\u00e4: \u201dvarhainen ohjaaminen ja vanhempien maksimaalinen tuki ovat paljon t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 kuin synnynn\u00e4inen lahjakkuus\u201d<\/em>. Outi Aarresola<\/strong> kirjoittaa tuoreessa v\u00e4it\u00f6skirjassaan (2016), ett\u00e4 \u201d \u2026vanhempien kiinnostus urheiluun n\u00e4kyy perheen arvoissa, asenteissa ja tavoissa ja siten v\u00e4littyy my\u00f6s lapsille t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 el\u00e4m\u00e4nsis\u00e4lt\u00f6n\u00e4<\/em>. Kilpailuorientaatio \u201dperiytyy\u201d vanhemmilta lapsille\u2026<\/em>\u201d<\/p>\n Aina l\u00f6ytyi pelikaveri ja paikka harjoitella<\/strong><\/p>\n Omatoiminen harjoittelu on motivoivampaa, kun sit\u00e4 ei tarvitse tehd\u00e4 yksin. Lauri on ollut siin\u00e4 onnellisessa asemassa, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on aina ollut kaveri saatavilla. Edell\u00e4 mainittujen perheenj\u00e4senten rinnalle (ja v\u00e4lill\u00e4 jopa edellekin) nostaisin Semi Laineen<\/strong> ja Eero Abbeyn<\/strong>. En muista Kilpiselt\u00e4 yht\u00e4\u00e4n v\u00e4lituntia, jolloin edell\u00e4 mainitut pelurit eiv\u00e4t olisi jollakin tavalla pelanneet koripalloa, olipa kes\u00e4 tai talvi. LIITU-tutkimus tarkastelee lasten ja nuorten liikuntak\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 (Kokko & Meht\u00e4l\u00e4 2016). Tuoreen raportin mukaan paljon liikkuvat nuoret saavat paljon tukea kavereiltaan. Laurin osalta t\u00e4m\u00e4 kyll\u00e4 toteutui kirjaimellisesti.<\/p>\n Motivaation ja kavereiden lis\u00e4ksi tarvitaan aika ja paikka harjoittelulle. Omalta osaltani yritin helpottaa harjoittelupaikkamurheita avaamalla koulun ovet edell\u00e4 mainituille kavereille. Koulun rehtorin ominaisuudessa annoin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen koulun siivoojille p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 pojat liikuntasaliin aamuisin. Siivoojat tulivat kouluun aamukuudelta ja lukemattomina aamuina siell\u00e4 olivat my\u00f6s n\u00e4m\u00e4 koripallopojat. Sitten kun pojat olivat siin\u00e4 kehitysvaiheessa, ett\u00e4 heid\u00e4t uskalsi p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 omin p\u00e4in puntille, my\u00f6s koulun kuntosalin ovet avautuivat omatoimiselle harjoittelulle. Kirjaimellisesti ottaen taisin rehtorina v\u00e4h\u00e4n oikaista noissa vastuukysymyksiss\u00e4, mutta mielest\u00e4ni omatoimisen koripalloharjoittelun mahdolliset riskit olivat kyll\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti hy\u00f6tyj\u00e4 pienemm\u00e4t.<\/p>\n Pihapelien ja ei-organisoidun harjoittelun merkityst\u00e4 huipulle pyrkimisess\u00e4 korostavat tieteellisten tutkimusten tulokset. Paljon siteeratussa Manuel Hornigin<\/strong>, Friedhelm Austin<\/strong> ja Arno G\u00fcllichin<\/strong> tutkimuksessa (2014) verrattiin jalkapallossa Saksan huipulle (Bundesliiga\/Saksan maajoukkue) ylt\u00e4neit\u00e4 pelaajia niihin pelaajiin, jotka olivat j\u00e4\u00e4neet 5.-6. divaritasolle. Huiput erottuivat harjoittelutaustoiltaan divarin tahkoajiin siin\u00e4, ett\u00e4 heill\u00e4 oli juniorivaiheessa enemm\u00e4n omatoimista pelailua sek\u00e4 toinen laji jalkapallon ohessa. T\u00e4t\u00e4 toista lajia tosin ei tehty kovinkaan paljoa, vain noin kerran viikossa, mutta se silti oli riitt\u00e4v\u00e4sti tilastollisen merkitsevyyden kannalta (=lue, kyse ei ollut sattumasta).<\/p>\n Tasapaino ohjatun ja omatoimisen harjoittelun v\u00e4lill\u00e4<\/strong><\/p>\n Omatoiminen harjoittelu, mukaan lukien pihapelit, on t\u00e4rke\u00e4, jopa elint\u00e4rke\u00e4 elementti taitavuuden kehittymiselle. Se ei kuitenkaan yksin riit\u00e4. Anders Ericsson korostaa mainiossa kirjassaan Peak: Secrets from new science of expertise (2016) m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisen harjoittelun merkityst\u00e4 huipulle p\u00e4\u00e4syss\u00e4. Pelkk\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4n ker\u00e4\u00e4minen taitoharjoittelussa ei tee autuaaksi, toiminnassa pit\u00e4\u00e4 olla jatkuvasti sopivan kokoista haastetta. Osuva vertaus Ericssonilta on autolla ajaminen; henkil\u00f6ll\u00e4 on saattanut olla ajokortti vuosikymmeni\u00e4 ja ajokilometrej\u00e4 takana satoja tuhansia. Mutta jos ajamisen kehitt\u00e4minen ei ole ollut systemaattista ja koko ajan eteenp\u00e4in pyrkiv\u00e4\u00e4, seurauksena voi olla hyvinkin vaatimaton ajotaito.<\/p>\n Laurin taitoa ovat vieneet eteenp\u00e4in ohjatuissa koripalloharjoituksissa useat ammattitaitoiset valmentajat, joista mieleeni nousevat Ensio Helim\u00e4ki, Aki Karjalainen, Jari Laine, Ilja Saralahti, Juuso Konttinen ja Tristan Fay<\/strong>. Toisaalta suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 valmentajia sis\u00e4lsi riskin linjattomuudesta ja kokonaistilanteen hahmottumattomuudesta, mutta toisaalta se taas toi taitojen opetukseen monipuolisuutta ja erilaisia, toisiaan t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 ja syvent\u00e4vi\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4. Yksi merkitt\u00e4v\u00e4 maininta Laurin juniorivuosilta oli eri pelipaikkojen pelaaminen. Lauri on pelannut kaikkia paikkoja, mik\u00e4 seikka ei varmaankaan ole ollut huono asia taitojen ja pelik\u00e4sityksen kehittymisen kannalta. Havaintotaitojen oppimisella ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n \u201dlis\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 kyky\u00e4 puristaa ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 informaatiota vihjeist\u00e4, joita aikaisemmin ei olla k\u00e4ytetty\u201d (Johnson & Proctor 2017). T\u00e4m\u00e4 ominaisuus kehittyi, kun Lauri pelasi eri rooleissa. Kuten urheilijan polku \u2013mallissa \u201dkuuluukin\u201d, omatoiminen pelailu antoi tilaa ohjatulle harjoittelulle uran edetess\u00e4. Henrik Dettmannin<\/strong> johdatuksella Jyv\u00e4skyl\u00e4n maisemat vaihtuivat Laurilla Helsinkiin. N\u00e4kemykseni mukaan eritt\u00e4in suuri merkitys Laurin taitojen kehittymiselle oli M\u00e4rskyss\u00e4 tehty ty\u00f6 Hanno M\u00f6tt\u00f6l\u00e4n<\/strong> ja Antti Koskelaisen<\/strong> kanssa. Koripallotaidot sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t ole mahdottoman vaativia, mutta kun mukaan otetaan puolustus, joka pyrkii kaikin mahdollisin keinoin h\u00e4iritsem\u00e4\u00e4n taitosuorituksia, tilanne muuttuu oleellisesti. Hanno M\u00f6tt\u00f6l\u00e4n oppien merkityst\u00e4 Laurin taitojen edistymiselle ei voi ylikorostaa.<\/p>\n