{"id":487,"date":"2016-10-13T12:55:09","date_gmt":"2016-10-13T09:55:09","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/?p=487"},"modified":"2016-10-13T12:55:09","modified_gmt":"2016-10-13T09:55:09","slug":"nyt-ei-ole-aikaa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/nyt-ei-ole-aikaa\/","title":{"rendered":"Nyt ei ole aikaa"},"content":{"rendered":"<p><strong>Ehtiik\u00f6 Nukkumatti ennen Alia?<\/strong><\/p>\n<p>Australian urheiluinstituutin (AIS) taitoasiantuntija <strong>Damian Farrow<\/strong> on kirjoittanut yhdess\u00e4 <strong>Justin Kempin<\/strong> kanssa mielenkiintoisen kirjan \u201dRun like you stole something\u201d. T\u00e4ss\u00e4 teoksessa kirjoittajat tarkastelevat urheilun eri ulottuvuuksia tieteen silm\u00e4lasien l\u00e4pi. Erityisen kiinnostava t\u00e4ss\u00e4 teoksessa on sensorisia taitoja k\u00e4sittelev\u00e4 kappale. Farrow ja Kemp osoittavat laskelmillaan, ett\u00e4 koska aikaa ei ole, niin vastustajan suoritukseen tulee reagoida jo ennen sen alkua. Muutama konkreettinen esimerkki: tavallisen ihmisen reaktioaika on noin 200 millisekuntia. Muhammad Alin nyrkki eteni ly\u00f6nniss\u00e4 38 kilometri\u00e4 tunnissa. Jos Ali olisi ollut sinusta 41 senttimetrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 (normaali iskuet\u00e4isyys nyrkkeilyss\u00e4), niin h\u00e4nen nyrkill\u00e4\u00e4n olisi kest\u00e4nyt 40 millisekuntia saavuttaa leukasi k\u00e4rki. Jos olisit reagoinut ly\u00f6ntiin ilman ennakointia, niin Ali olisi ehtinyt ly\u00f6m\u00e4\u00e4n sinua kolmesti, ennen kuin ehdit tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Tosin todenn\u00e4k\u00f6isesti Nukkumatti olisi kyll\u00e4 tullut kyl\u00e4ilem\u00e4\u00e4n ja heitt\u00e4m\u00e4\u00e4n unihiekkaa jo ensimm\u00e4isen iskun j\u00e4lkeen. Ali itse kuvasi omaa nopeuttaan kerran sanomalla, ett\u00e4 kun h\u00e4n illalla laittaa oven pielest\u00e4 valot pois, niin h\u00e4n on jo s\u00e4ngyss\u00e4 ennen kuin valo sammuu.<\/p>\n<div style=\"width: 760px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/c2.staticflickr.com\/8\/7049\/27455159115_f9424f2e77_b.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-full\" src=\"https:\/\/c2.staticflickr.com\/8\/7049\/27455159115_f9424f2e77_b.jpg\" alt=\"Muhammad Ali ja kanveesissa Sonny Liston vuonna 1965.\" width=\"750\" height=\"750\" \/><\/a><p class=\"wp-caption-text\">Muhammad Ali ja kanveesissa Sonny Liston vuonna 1965. L\u00e4hde: Flickr.com.<\/p><\/div>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Tennissy\u00f6t\u00f6n palautus alkaa jo ennen sy\u00f6tt\u00f6\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Tenniksess\u00e4 yli 200 kilometrin tuntinopeudella sy\u00f6tetyt sy\u00f6t\u00f6t alkavat olla l\u00e4hes arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kovimman koskaan mitatun tennissy\u00f6t\u00f6n enn\u00e4tyst\u00e4 pit\u00e4\u00e4 hallussaan Australian <strong>Sam Groth<\/strong> huikealla 263,4 km\/h tykityksell\u00e4\u00e4n. Tenniksess\u00e4 takarajalta takarajalle on matkaa 23,77 metri\u00e4. Kahdensadan kilometrin tuntinopeudella sy\u00f6tetty sy\u00f6tt\u00f6 lent\u00e4\u00e4 kent\u00e4n poikki 430 millisekunnissa. Sy\u00f6t\u00f6n vastaanottajalla ly\u00f6nnin valmistelu kest\u00e4\u00e4 noin 500 millisekuntia ja komennon siirtyminen aivoista lihaksiin noin 100\u2013200 millisekuntia. Sy\u00f6t\u00f6n vastaanottajan pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 mihin sy\u00f6tt\u00f6 tulee ja tehd\u00e4 ratkaisu siit\u00e4 mink\u00e4laisen sy\u00f6t\u00f6npalautuksen ly\u00f6. Onnistunut sy\u00f6t\u00f6npalautus edellytt\u00e4\u00e4kin, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s ly\u00f6nnist\u00e4 ja ly\u00f6nnin valmistelu alkavat jo ennen kuin pallo on l\u00e4htenyt sy\u00f6tt\u00e4j\u00e4n mailasta. Miten t\u00e4m\u00e4 on mahdollista? Hyv\u00e4t tennispelaajat lukevat vihjeit\u00e4 vastustajan sy\u00f6tt\u00f6liikkeest\u00e4; ote mailasta, pallon yl\u00f6sheitto, jalkojen asento etc. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 AIS:n tutkimuksessa eliittipelaajat kykeniv\u00e4t ennakoimaan oikein sy\u00f6t\u00f6n suunnan jo 300 millisekuntia ennen sy\u00f6tt\u00e4j\u00e4n mailan osumista palloon.<\/p>\n<p><strong>Jalkapallon rangaistuspotkun torjuminen on haastava teht\u00e4v\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Suurin koskaan mitattu pallon nopeus jalkapallon potkussa on tiett\u00e4v\u00e4sti <strong>Ronny Hebersonin<\/strong> 210 kilometri\u00e4 tunnissa. Vaikka rankkareita ei suinkaan aina vedet\u00e4 t\u00e4ysill\u00e4, on maalivahdilla silti hankala teht\u00e4v\u00e4t torjua niit\u00e4. Matkaa pilkulta maaliin on yksitoista metri\u00e4. Keskim\u00e4\u00e4rin pilkut ammutaan noin 75 km\/h vauhdilla. Pallo kulkee maalilinjalle noin 530 millisekunnissa. Maalivahtien torjunta siit\u00e4, kun ensimm\u00e4inen liike havaitaan siihen kun pallo torjutaan, kest\u00e4\u00e4 noin 500\u2013700 millisekuntia. Samalla tavalla kuin tennissy\u00f6t\u00f6ss\u00e4, maalivahdin tulee arvioida potkun suunta ja korkeus jo ennen potkun alkua. Torjuntateht\u00e4v\u00e4\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n helpota se, ett\u00e4 maalivahti ei saa liikkua liian aikaisin. Huippumaalivahdit l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t parhaat vihjeet potkaisijan tukijalan asennosta, josta he pystyv\u00e4t p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n potkun ominaisuuksia.<\/p>\n<p><strong>Voimistelijoilta on ry\u00f6stetty aikaa pois<\/strong><\/p>\n<p>Huippuvoimistelijoilla on kiire muilla telineill\u00e4 paitsi renkailla. Telinevoimistelu on hyv\u00e4 esimerkki lajista, jossa urheilijoilta on ry\u00f6stetty eri telineill\u00e4 aika pois ja t\u00e4m\u00e4 aika on siirretty renkaille. Vanhaan hyv\u00e4\u00e4n aikaan rekill\u00e4 voimisteltiin lento-osat eli irrotukset erillisin\u00e4 liikkein\u00e4 ja liikkeiden v\u00e4liin py\u00f6rittiin j\u00e4ttil\u00e4inen tai pari. Nyky\u00e4\u00e4n rekkivoimistelu on per\u00e4kk\u00e4isten irrotusten ilotulitusta ilman v\u00e4liliikkeit\u00e4. Sama trendi on havaittavissa my\u00f6s permannolla, hevosella ja nojapuilla, joissa supervaikeat liikeosat seuraavat toinen toistaan p\u00f6tk\u00f6ss\u00e4. Poikkeustelineit\u00e4 ovat hyppy, jossa suoritetaan vain yksi temppu sek\u00e4 renkaat. Toki renkaillakin tehd\u00e4\u00e4n liikeyhdistelmi\u00e4, mutta kyll\u00e4 suuntauksena on my\u00f6skin se, ett\u00e4 muilta telineilt\u00e4 s\u00e4\u00e4stetty aika on siirretty renkaiden voimaosiin, joissa vietetyt sekunnit ovat piinaavan pitki\u00e4. Lajin luonteen muuttuminen tulisi huomioida lasten ja nuorten harjoittelussa. Nuorten voimistelijoiden kannattaisi opetella tekem\u00e4\u00e4n (toki oman taitotasonsa) liikkeet nopeasti per\u00e4kk\u00e4in ilman taukoja tai v\u00e4liliikkeit\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Havainnointitaidot saattavat poistaa kiirett\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Lueskelin t\u00e4ss\u00e4 er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 aikani kuluksi urheiluvalmennuksen kulttiteosta ja klassikkoa, <strong>Dietrich Harren<\/strong> Valmennusoppia. Harre kirjoitti jo 1970-luvulla, ett\u00e4 aistinelinten harjoittaminen on t\u00e4rke\u00e4 osa taito- ja tekniikkaharjoittelua. Ilman hyvin toimivia aistinelimi\u00e4 edell\u00e4 mainitut aikapaineessa tehdyt urheilusuoritukset ovat hyvin haasteellisia. Aisteihin sin\u00e4ns\u00e4 ei varmaan juurikaan pystyt\u00e4 vaikuttamaan, mutta aistinelimien tarkoituksenmukaiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kyll\u00e4kin. Puhutaan havainnointitaidoista, jotka ovat opeteltavissa. J\u00e4\u00e4kiekon huippuvalmentaja <strong>Jukka Rautakorpi<\/strong> kertoi harjoitteesta, jota h\u00e4n oli teett\u00e4nyt <strong>Alexander Barkoville<\/strong>. Kyseisess\u00e4 harjoitteessa pelaaja vastaanotti edest\u00e4p\u00e4in tulevan kiekon ja palautti sen takaisin. Samaan aikaan molemmilta sivuilta tuli mailah\u00e4irint\u00e4\u00e4. Harjoituksen tarkoituksena oli kehitt\u00e4\u00e4 periferian\u00e4k\u00f6\u00e4. Pelaajan tuli olla tietoinen siit\u00e4, mit\u00e4 sivuilla tapahtuu, vaikka tarkka katse olikin kiekossa.<\/p>\n<p><strong>Lukkarilan Joje<\/strong> totesi kerran eri lajien taitovaatimuksista seuraavasti: \u201d<em>j\u00e4\u00e4kiekko on vaativa laji, koska siin\u00e4 ollaan liukkaalla alustalla luistimen kapean ter\u00e4n varassa ja sohitaan pient\u00e4 peliv\u00e4linett\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 kepill\u00e4 ja aikaa ei ole yht\u00e4\u00e4n<\/em>\u201d \u2013 niinp\u00e4. Sanotaan, ett\u00e4 parhaat pelaajat n\u00e4kev\u00e4t pelitapahtumat hidastettuina. Eksperttien on todettu eroavan noviiseista muun muassa siin\u00e4, ett\u00e4 he pystyv\u00e4t niputtamaan yhteen havaintoon noviiseja enemm\u00e4n informaatiota. Taitavat pelaajat havaitsevat peliss\u00e4 malleja, jotka he tunnistavat nopeasti. N\u00e4in kapasiteettia ja aikaa ei kulu yksitt\u00e4isten pelaajien havainnointiin. Taitavat pelaajat n\u00e4kev\u00e4t v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4 vaivalla enemm\u00e4n.<\/p>\n<p>Olen kateellisena lukenut kuvauksia noista huippupelaajista, kun itsell\u00e4 on sellainen olo, ett\u00e4 pelitapahtumat etenev\u00e4t pikakelauksella.<\/p>\n<div style=\"width: 1034px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/c2.staticflickr.com\/4\/3765\/11548892555_d751d3959a_b.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-full\" src=\"https:\/\/c2.staticflickr.com\/4\/3765\/11548892555_d751d3959a_b.jpg\" alt=\"The Persistence of Memory, Salvador Dali 1931.\" width=\"1024\" height=\"768\" \/><\/a><p class=\"wp-caption-text\">The Persistence of Memory, Salvador Dali 1931. L\u00e4hde: Flickr.com.<\/p><\/div>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Taitotohtori<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ehtiik\u00f6 Nukkumatti ennen Alia? Australian urheiluinstituutin (AIS) taitoasiantuntija Damian Farrow on kirjoittanut yhdess\u00e4 Justin Kempin kanssa mielenkiintoisen kirjan \u201dRun like you stole something\u201d. T\u00e4ss\u00e4 teoksessa kirjoittajat tarkastelevat urheilun eri ulottuvuuksia tieteen silm\u00e4lasien l\u00e4pi. Erityisen kiinnostava t\u00e4ss\u00e4 teoksessa on sensorisia taitoja &hellip; <a href=\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/nyt-ei-ole-aikaa\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/487"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=487"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/487\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":490,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/487\/revisions\/490"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=487"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=487"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=487"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}