{"id":439,"date":"2016-02-26T11:26:28","date_gmt":"2016-02-26T09:26:28","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/?p=439"},"modified":"2016-02-26T11:26:28","modified_gmt":"2016-02-26T09:26:28","slug":"kaytamme-vain-10-aivojemme-kapasiteetista-ja-aivot-kutistuvat-jos-ei-juoda-riittavasti-vetta-totta-vai-tarua-neuromyyttien-murtamista","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/kaytamme-vain-10-aivojemme-kapasiteetista-ja-aivot-kutistuvat-jos-ei-juoda-riittavasti-vetta-totta-vai-tarua-neuromyyttien-murtamista\/","title":{"rendered":"K\u00e4yt\u00e4mme vain 10 % aivojemme kapasiteetista ja aivot kutistuvat, jos ei juoda riitt\u00e4v\u00e4sti vett\u00e4 \u2013 totta vai tarua? Neuromyyttien murtamista"},"content":{"rendered":"

Opettajat uskovat neuromyytteihin<\/strong><\/p>\n

\"aivokapasiteetti\"<\/a>Sanne Dekker, Nikki Lee, Paul Howard-Jones <\/strong>ja Jelle Jolles<\/strong> julkaisivat Frontiers in Psychology<\/em> -lehdess\u00e4 (lokakuu 2012) kiinnostavan artikkelin neuromyyteist\u00e4 opetuksessa. Neuromyyteill\u00e4 tutkijat tarkoittivat aivojen toimintaan liittyvi\u00e4 yleisi\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 ja v\u00e4itt\u00e4mi\u00e4, joiden vaikutus k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintaan on suuri, mutta joiden tieteellinen n\u00e4ytt\u00f6 on l\u00f6yh\u00e4. Koehenkil\u00f6in\u00e4 toimi 242 neurotieteist\u00e4 ja oppimisesta kiinnostunutta ala- ja yl\u00e4koulun opettajaa Iso-Britanniasta ja Hollannista. Koehenkil\u00f6ille esitettiin 32 v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4 liittyen aivoihin ja oppimiseen. N\u00e4ist\u00e4 v\u00e4itt\u00e4mist\u00e4 15 oli neuromyyttej\u00e4. Tulokset osoittivat, ett\u00e4 opettajat uskoivat 49 % neuromyyteist\u00e4. Yleist\u00e4 tiet\u00e4myst\u00e4 mittaavista v\u00e4itt\u00e4mist\u00e4 koehenkil\u00f6t osasivat oikein noin 70 %. Tiedejulkaisuja seuraavien opettajien yleistiet\u00e4mys oli parempi kuin niill\u00e4 opettajilla, jotka eiv\u00e4t lukeneet tiedelehti\u00e4. Mielenkiintoinen havainto oli se, ett\u00e4 parempi yleistiet\u00e4mys ennusti neuromyytteihin uskomista. T\u00e4m\u00e4 antaa olettaa, ett\u00e4 opettajilla, jotka halusivat kehitt\u00e4\u00e4 luokkahuonety\u00f6skentely\u00e4\u00e4n, oli vaikeuksia erottaa tieteellisi\u00e4 faktoja pseudotieteellisist\u00e4 faktoista. Opettajien tiet\u00e4myksen lis\u00e4\u00e4minen aivojen toiminnasta ei siis n\u00e4yt\u00e4 suojaavan uskomiselta neuromyytteihin.<\/p>\n

Myyttien taustalla usein aidot tieteelliset havainnot, jos tosin v\u00e4\u00e4rin tulkittuina<\/strong><\/p>\n

Neuromyyttien alkuper\u00e4 nojautuu usein aitoihin tieteellisiin havaintoihin, jotka sitten virheellisen tulkinnan seurauksena ovat alkaneet el\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Yksi hyv\u00e4 esimerkki neuromyytist\u00e4 on v\u00e4ite, jonka mukaan lapset oppivat paremmin, jos heid\u00e4t on jaettu heid\u00e4n suosimansa oppimistyylin mukaisiin ryhmiin. T\u00e4m\u00e4 virhek\u00e4sitys perustuu sin\u00e4ns\u00e4 aivan validiin tutkimushavaintoon siit\u00e4, ett\u00e4 visuaalinen, auditiivinen ja kinesteettinen informaatio prosessoidaan aivojen eri osissa. Aivojen osat ovat kuitenkin vahvasti kytk\u00f6ksiss\u00e4 toisiinsa ja aivoissa tapahtuu runsaasti aistikanavien v\u00e4list\u00e4 aktivaatiota ja informaation siirtoa. N\u00e4in ollen on virheellist\u00e4 olettaa, ett\u00e4 ainoastaan yksi aistikanava osallistuisi informaation k\u00e4sittelyyn. Vaikka yksil\u00f6ill\u00e4 onkin suosikkitapoja saada informaatiota joko visuaalisesti, auditiivisesti tai kinesteettisesti, tutkimus osoittaa, ett\u00e4 lapset eiv\u00e4t prosessoi informaatiota yht\u00e4\u00e4n tehokkaammin, vaikka opetus tapahtuisikin suosikkiaistikanavaa hy\u00f6dynt\u00e4en. Suosikkiaistikanava-myytin j\u00e4lkeen uskotuimpia myyttej\u00e4 olivat \u201dAivopuoliskojen dominanssieroilla voidaan selitt\u00e4\u00e4 oppimisen eroja.<\/em>\u201d ja \u201dLyhytkestoiset koordinaatioharjoitteet voivat parantaa vasemman ja oikean aivopuoliskon toiminnan integraatiota.<\/em>\u201d.<\/p>\n

Muita esimerkkej\u00e4 neuromyyteist\u00e4 ovat \u201dK\u00e4yt\u00e4mme vain 10 % aivokapasiteetistamme.<\/em>\u201d, \u201dLasten pit\u00e4\u00e4 oppia heid\u00e4n \u00e4idinkielens\u00e4 ennen vieraan kielen opettelua. Muuten kumpaakaan kielt\u00e4 ei opita kunnolla.<\/em>\u201d, \u201dMik\u00e4li oppilaat eiv\u00e4t juo riitt\u00e4v\u00e4sti vett\u00e4 (6-8 lasillista p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4), heid\u00e4n aivonsa kutistuvat.<\/em>\u201d ja \u201dLapsuudessa on olemassa kriittisi\u00e4 ajanjaksoja, jonka j\u00e4lkeen tietyt asiat eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 opittavissa.<\/em>\u201d.<\/p>\n

Tutkijat pit\u00e4v\u00e4t huolestuttavana sit\u00e4, ett\u00e4 parempi tiet\u00e4mys asiasta ei suojaa neuromyytteihin uskomiselta. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen opettajilla oli siis vaikeuksia erottaa tosiasiat myyteist\u00e4. Erityisen huolestuttavaksi asian tekee se, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 myytit vaikuttavat arkip\u00e4iv\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nteisiin ja valintoihin kouluty\u00f6ss\u00e4. Parannuskeinona t\u00e4h\u00e4n ongelmaan tutkijat esitt\u00e4v\u00e4t parempaa kommunikointia tieteen tekij\u00f6iden ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimijoiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Motoriikkamyyttej\u00e4 pesii urheilussa<\/strong><\/p>\n

Yksi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen, KIHUn<\/strong> t\u00e4rkeimmist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4 on lis\u00e4t\u00e4 suomalaisen urheiluv\u00e4en osaamista. Osaamisen perustana oleva tieto karttuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toiminnassa yhteisty\u00f6ss\u00e4 urheilulajien kanssa. My\u00f6s tieteellisen tiedon tuottaminen ja ker\u00e4\u00e4minen ovat t\u00e4rkeit\u00e4 osaamisen lis\u00e4\u00e4misen peruspilareita. Merkityksellist\u00e4 on se, ett\u00e4 hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4 tieto on validia.<\/p>\n

Pohdiskelin t\u00e4m\u00e4n blogin kohteena olleen artikkelin innoittamana mink\u00e4laisia myyttej\u00e4 ja virheuskomuksia liittyy urheilu- ja liikuntataitojen oppimiseen, opettamiseen ja valmentamiseen. Mieleeni tulivat muun muassa seuraavat uskomukset:<\/p>\n