{"id":408,"date":"2015-12-18T13:49:41","date_gmt":"2015-12-18T11:49:41","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/?p=408"},"modified":"2015-12-18T13:49:41","modified_gmt":"2015-12-18T11:49:41","slug":"toistoja-ilman-toistamista-monipuolisuudesta-ja-vaihtelusta-oppimisen-tehostajana","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/toistoja-ilman-toistamista-monipuolisuudesta-ja-vaihtelusta-oppimisen-tehostajana\/","title":{"rendered":"Toistoja ilman toistamista \u2013 monipuolisuudesta ja vaihtelusta oppimisen tehostajana"},"content":{"rendered":"
\"Taitotohtori<\/a>

Taidokasta Joulua kaikille lukijoille!<\/p><\/div>\n

Tekninen taitavuus on t\u00e4rke\u00e4 elementti kaikissa urheilulajeissa. Fyysisen ja psyykkisen suorituskyvyn kehitt\u00e4misen ohella liiketekniikan opettelu ja parantaminen ovat keskeisimpi\u00e4 harjoittelun sis\u00e4lt\u00f6kokonaisuuksia lajissa kuin lajissa. Urheilutaitojen oppimisen on perinteisesti uskottu perustuvan tavoiteliikkeen toistamiseen mahdollisimman paljon. Oppimista on my\u00f6s edistetty metodeilla, joissa on haettu rakenteellisesti tavoitesuorituksen kaltaisia apuharjoitteita. Tutkimus ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ovat kuitenkin osoittaneet, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 toistomenetelm\u00e4 on oppimisen kannalta varsin tehoton. Vaihteluun perustuva harjoittelu on alun perin syntynyt vieraiden kielten opetteluun, josta se on sittemmin laajentunut my\u00f6s urheilun maailmaan. Vaihtelun on havaittu olevan oppimista tehostava elementti taitoharjoittelussa. Harjoitusyksik\u00f6n sis\u00e4ist\u00e4 vaihtelua voidaan tarkastella sen suhteen, miss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 eri asioita harjoitellaan. Blokkiharjoittelussa harjoitellaan ensin yksi suoritus, jonka j\u00e4lkeen seuraa seuraava opeteltava asia ja niin edelleen. Esimerkiksi uimari harjoittelee ensin starttihypyn, sen j\u00e4lkeen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen ja lopuksi potkutekniikkaa. Sarjaharjoittelussa tehd\u00e4\u00e4n ensin startti, sitten k\u00e4\u00e4nn\u00f6s, sitten potkut, jonka j\u00e4lkeen vuorossa on j\u00e4lleen startti. Satunnaismenetelm\u00e4ss\u00e4 harjoitellaan kaikkia edell\u00e4 mainittuja suorituksia random j\u00e4rjestyksess\u00e4. Lapsilla ja aloittelijoilla blokkimenetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6 on perusteltua, mutta mit\u00e4 parempi taitotaso, sit\u00e4 enemm\u00e4n vaihtelusta on hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n

Vaihtelun elementtiin liittyy l\u00e4heisesti my\u00f6s suoritusvirheen k\u00e4site. Perinteisess\u00e4 taitojen opettamisessa pyrkimyksen\u00e4 on ollut harjoitella tavoitesuoritusta ainoastaan \u201doikein\u201d, virheit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4en. Vaihteluun pohjautuvassa taitoharjoittelussa virheet, ts. pienet poikkeamat tavoitesuorituksesta opettavat oppijaa lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 liiketietoisuutta. T\u00e4ten urheilijan kyky korjata liikett\u00e4 paranee.<\/p>\n

Variaatiot tarjoavat lis\u00e4tietoa liikkeest\u00e4<\/strong><\/h2>\n

Differentiaalioppiminen on yksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n menetelm\u00e4, joka hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kahden hieman erilaisen suorituksen v\u00e4listen erojen aistimista. Differentiaalioppimisen menetelm\u00e4 perustuu tavoitesuorituksen vaihteluun, jolloin oppija saa lis\u00e4informaatiota liikkeest\u00e4. Osuva analogia l\u00f6ytyy silmien ja korvien toiminnasta. Vasen ja oikea silm\u00e4 n\u00e4kev\u00e4t kohteen hieman eri tavalla. T\u00e4h\u00e4n erilaisuuteen perustuen pystyt\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n kohteen et\u00e4isyys katsojasta. Vastaavalla tavalla \u00e4\u00e4niaallot tulevat vasempaan ja oikeaan korvaan hieman eri aikaan, jonka johdosta voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4 \u00e4\u00e4nil\u00e4hteen sijainti. Asiaa havainnollistaa oivallisesti nk. \u201dastiademo\u201d. Kuvitellaan kolme astiaa, joista vasemmanpuoleiseen laitetaan kuumaa vett\u00e4, keskimm\u00e4iseen haaleaa vett\u00e4 ja oikeanpuoleiseen kylm\u00e4\u00e4 vett\u00e4. Kokeilemalla sormella ainoastaan keskimm\u00e4isen astian vett\u00e4 saadaan jonkinlainen k\u00e4sitys veden l\u00e4mp\u00f6tilasta. koska aistinelimemme eiv\u00e4t ole mittalaitteita, t\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys voi vaihdella suurestikin. Jos sormella kokeillaan ensin kuumaa vett\u00e4 ja sen j\u00e4lkeen haaleaa vett\u00e4, niin aivot kertovat veden keskell\u00e4 olevan kylm\u00e4\u00e4. Mutta mik\u00e4li kokeilun kohteena onkin ensin kylm\u00e4 vesi ja sen j\u00e4lkeen haalea vesi, niin samat aivot kertovat saman veden olevan kuumaa. Luotettavin arvio keskimm\u00e4isen astian veden l\u00e4mp\u00f6tilasta saadaan kokeilemalla kaikkia kolmea. Samalla tavalla urheilija saa lis\u00e4tietoa liikkeest\u00e4, kun h\u00e4n kokeilee liikett\u00e4 pienill\u00e4 variaatioilla.<\/p>\n

Jokainen liike on erilainen – toistoja ilman toistamista<\/strong><\/h2>\n

Vaihteluun perustuva taitoharjoittelu perustuu siihen, ett\u00e4 jokainen liike (jokainen kerta, kun liike tehd\u00e4\u00e4n) on aina erilainen eik\u00e4 ole sellaisenaan toistettavissa. Taitojen oppimisessa ovat aina l\u00e4sn\u00e4 oppijan lis\u00e4ksi opeteltava teht\u00e4v\u00e4 sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6, jossa oppiminen tapahtuu. Jos ja kun jokin n\u00e4ist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 muuttuu, sill\u00e4 on vaikutusta muihin tekij\u00f6ihin. Filosofi Herakleitos<\/strong> kuvasi t\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 sanomalla: \u201d Kukaan ei voi astua kahdesti samaan virtaan, sill\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4 astuja kuin virtakaan ei ole sama<\/em>.\u201d (Kyseisen fragmentin on muuten oivallisesti k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt Pentti Saarikoski<\/strong> seuraavalla tavalla: \u201d Samaan virtaan astumme emmek\u00e4 astu, me emmek\u00e4 me<\/em>.\u201d) Taitoharjoittelu tavoittelee aina kulloiseenkin tilanteeseen parasta mahdollista sopeutumista, eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n joidenkin liikeparametrien tallentamisprosessia. Vaihtelun avulla kehitet\u00e4\u00e4n sis\u00e4isi\u00e4 adaptaatiomekanismeja. Nikolai Bernstein<\/strong> luonnehti taitoharjoittelua toistoiksi ilman toistamista<\/em><\/strong>. Kyse on ongelmanratkaisuprosessin toistamisesta.<\/p>\n

\u201dJos haluat olla onneton \u2013 vertaa\u201d<\/strong><\/h2>\n

Perinteisess\u00e4 taitoharjoittelussa urheilijan suorituksia verrataan optimi\/ihannesuoritukseen. Ero toteutuneen ja tavoitellun v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n suoritusvirheen\u00e4, joka on negatiivinen seikka ja seikka joka pit\u00e4\u00e4 korjata. Differentiaalioppisessa suorituksia ei voi verrata kesken\u00e4\u00e4n, koska joka kerta kyseess\u00e4 on eri suoritus. N\u00e4in ollen vertailu j\u00e4\u00e4 kokonaan pois oppimisprosessista. T\u00e4m\u00e4n voisi kuvitella vahvistavan urheilijan kokemaa p\u00e4tevyyden tunnetta. Koettu p\u00e4tevyys on yksi taitojen oppimisen kulmakivi\u00e4. Itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misteorian mukaan ihmisen psyykkiselle hyvinvoinnille t\u00e4rkeit\u00e4 elementtej\u00e4 ovat koettu p\u00e4tevyys, koettu autonomia ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Harjoittelumenetelm\u00e4t, jotka p\u00f6nkitt\u00e4v\u00e4t koettua p\u00e4tevyytt\u00e4 vahvistavat sis\u00e4ist\u00e4 motivaatiota. Oikealla tavalla toteutetussa taitoharjoittelussa urheilijalle tulee tunne jatkuvasta edistymisest\u00e4 ja h\u00e4nen motivaationsa jatkaa oppimista vahvistuu.<\/p>\n

Harjoittelu voi olla monipuolista ilman vaihtelua ja toisaalta yksipuolisessa harjoittelussa voi olla vaihtelua.<\/strong><\/h2>\n

Monipuolisuus ja vaihtelu ovat kiistatta urheilutaitojen ja suoritustekniikan oppimista edist\u00e4vi\u00e4 elementtej\u00e4. Kyseess\u00e4 on kolikon kaksi eri puolta, joista toisella ei voi korvata toista. Harjoittelu voi olla monipuolista esimerkiksi tilanteissa, joissa urheilija k\u00e4y kahden tai useamman eri lajin harjoituksissa. Silti n\u00e4iden lajien harjoittelu voi olla monotonista vailla vaihtelua. Toisaalta yhden lajin harjoittelu voi olla hyvinkin vaihtelevaa.<\/p>\n

Vaihtelun merkityst\u00e4 taitoharjoittelussa on usein v\u00e4h\u00e4telty perusteluilla, jotka liittyv\u00e4t yksitt\u00e4isen huippu-urheilijan ominaisuuksiin, Kuten vaikkapa, ett\u00e4 Messi<\/strong> on pelaajana yksijalkainen. T\u00e4lt\u00e4 kriitikilt\u00e4 vie kuitenkin ter\u00e4n se tosiasia, ett\u00e4 jokainen oikealla jalalla tehty potku on parantanut niin Messin, Maradonan<\/strong> kuin Beckhamin<\/strong> vasemman jalan potkua. Ilmi\u00f6 tunnetaan nimell\u00e4 bilateraalinen siirtovaikutus, joka tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kun liike tehd\u00e4\u00e4n jommallakummalla raajalla, niin my\u00f6s toinen raaja oppii liikett\u00e4.<\/p>\n

Vaihtelun m\u00e4\u00e4r\u00e4lle on olemassa omat optimirajansa. Liian suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelua voi haitata oppimista. Optimaalinen vaihtelun m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kytk\u00f6ksiss\u00e4 oppijan taitotasoon. Edell\u00e4 mainittu blokkimenetelm\u00e4 soveltuu lapsille siksi, ett\u00e4 heill\u00e4 on jo luonnostaan runsaasti vaihtelua suorituksissa, jolloin lis\u00e4vaihtelu olisi vain haitaksi.<\/p>\n

Vaihtelun keskeinen merkitys taitoharjoittelussa oli yksi marraskuussa Kisakallion urheiluopistossa j\u00e4rjestetyn motorisen oppimisen kongressin ydinteemoja.<\/p>\n

Professori Keith<\/strong> Davids<\/strong> kiteytti kongressin annin seuraavasti: \u201dTehokas taitojen harjoittelu edellytt\u00e4\u00e4 vaihtelua harjoittelussa, jotta kehitet\u00e4\u00e4n adaptiivista oppimista. Riitt\u00e4v\u00e4 perustaitojen hallinta on tarpeen ennen kuin keskityt\u00e4\u00e4n spesifeihin urheilun lajitaitoihin. Tuloksekkaat lahjakkuuksien kehitt\u00e4misohjelmat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t keskittyv\u00e4n my\u00f6h\u00e4iseen erikoistumiseen, mik\u00e4 tarkoittaa monipuolista harjoittelua lapsuus- ja nuoruusi\u00e4ss\u00e4<\/em>.\u201d<\/p>\n

Taidokasta Joulua toivotellen.<\/p>\n

Taitotohtori<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tekninen taitavuus on t\u00e4rke\u00e4 elementti kaikissa urheilulajeissa. Fyysisen ja psyykkisen suorituskyvyn kehitt\u00e4misen ohella liiketekniikan opettelu ja parantaminen ovat keskeisimpi\u00e4 harjoittelun sis\u00e4lt\u00f6kokonaisuuksia lajissa kuin lajissa. Urheilutaitojen oppimisen on perinteisesti uskottu perustuvan tavoiteliikkeen toistamiseen mahdollisimman paljon. Oppimista on my\u00f6s edistetty metodeilla, joissa … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/408"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=408"}],"version-history":[{"count":4,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/408\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":413,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/408\/revisions\/413"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=408"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=408"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=408"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}