{"id":388,"date":"2015-05-25T08:51:36","date_gmt":"2015-05-25T05:51:36","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/?p=388"},"modified":"2015-05-25T08:52:12","modified_gmt":"2015-05-25T05:52:12","slug":"postimies-ei-jaa-sunnuntaisin-mutta-janis-istui-maassa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/postimies-ei-jaa-sunnuntaisin-mutta-janis-istui-maassa\/","title":{"rendered":"Postimies ei jaa sunnuntaisin, mutta j\u00e4nis istui maassa"},"content":{"rendered":"

Liiallinen ajattelu on (urheillessa) pahasta<\/em><\/strong><\/h2>\n

Urheilijan tai joukkueen totaalinen j\u00e4\u00e4tyminen ratkaisuhetkill\u00e4 on tuttu tilanne. T\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 kuvastaa osuvasti er\u00e4s j\u00e4\u00e4kiekko-ottelu takavuosilta; \u201dTuosta ei Ruotsi en\u00e4\u00e4 nouse<\/em>!\u201d Englanninkieless\u00e4 puhutaan tukehtumisesta (choking). Kun urheilija kokee painetta, h\u00e4n ei kuvainnollisesti saa happea, eik\u00e4 n\u00e4in ollen pysty toimimaan tarkoituksenmukaisesti. T\u00e4st\u00e4 tukehtumisesta mielenkiintoisen tekee se, ett\u00e4 toimintakyvytt\u00f6myys aiheutuu urheilijan omista ajatuksista. Mieli sabotoi itse\u00e4\u00e4n. Urheilupsykologia on tutkinut n\u00e4it\u00e4 ep\u00e4onnistumisia ja haitalliseksi on osoittautunut liiallinen ajattelu. Hyvin kuvaava nimitys t\u00e4lle ilmi\u00f6lle on \u201dparalysis by analysis\u201d. Oman toiminnan liiallinen tarkkailu voi olla urheilussa kovinkin haitallista. Amerikkalainen Chicagon yliopiston professori Sian Beilock<\/strong> on kirjoittanut t\u00e4st\u00e4 aiheesta erinomaisen teoksen \u201dChoke \u2013 what the Secrets of the Brain Reveal About Getting It Right When You Have To\u201d<\/em>. Beilock on tehnyt paljon tutkimusta golfin parissa. H\u00e4nen mukaansa puttausta opettelevalla aloittelijalla on paljon ajateltavaa; mm. griinin kaltevuus, pallon linja ja alustan rullaavuus tulee huomioida ly\u00f6ntisuorituksessa, jonka pit\u00e4isi olla sujuva ja suoraviivainen. Kokemattomalle pelaajalle puttisuoritus on kuin el\u00e4m\u00e4\u00e4 suurempi trigonometrinen ongelma. Mentaalinen ponnistelu kuitenkin kannattaa, ainakin aluksi. Beilock osoittaa, ett\u00e4 noviisit puttaavat paremmin, kun he tietoisesti reflektoivat omaa toimintaansa. Mit\u00e4 enemm\u00e4n he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t aikaa puttaamisen pohtimiseen, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin pallo vierii kuppiin. Keskittym\u00e4ll\u00e4 peliins\u00e4 ja ly\u00f6nnin mekaniikkaan, he voivat v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 aloittelijan virheit\u00e4. Mutta kun kokemusta on karttunut hieman, kaikki muuttuu t\u00e4ysin. Sen j\u00e4lkeen kun golffarit ovat oppineet kuinka putataan, sen j\u00e4lkeen kun he ovat painaneet mieliins\u00e4 tarvittavat liikkeet, ly\u00f6ntien analysointi on ajan haaskausta. Aivot tiet\u00e4v\u00e4t jo mit\u00e4 tehd\u00e4. Aivot automaattisesti laskevat griinin viett\u00e4misen, m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t parhaan puttauskulman ja ly\u00f6nnin voimakkuuden. Beilockin tutkimukset kertovat, ett\u00e4 kun kokeneet golffarit pistet\u00e4\u00e4n ajattelemaan puttejaan, ly\u00f6ntitarkkuus heikkenee merkitt\u00e4v\u00e4sti. Juuri t\u00e4t\u00e4 tapahtuu, kun j\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n. Aivoalueet, jotka tarkkailevat k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 alkavat h\u00e4irit\u00e4 urheilusuoritusta, joka normaalisti tehd\u00e4\u00e4n ilman tietoista ajattelua. Urheilijat ryhtyv\u00e4t kyseenalaistamaan taitoja, joita he ovat hioneet vuosien harjoittelulla.<\/p>\n

Miksi liiallinen tietoisuus h\u00e4iritsee urheilusuoritusta?<\/em><\/strong><\/h2>\n

Timo Jaakkola<\/strong> kirjoittaa kirjassaan Liikuntataitojen oppiminen ja taitoharjoittelu<\/em> seuraavasti: \u201dAlisuoriutumista selitet\u00e4\u00e4n usein sill\u00e4, ett\u00e4 painetilanteissa toiminnan s\u00e4\u00e4tely siirtyy tiedostamattomalta, implisiittiselt\u00e4 tasolta tiedolliselle, eksplisiittiselle tasolle. Neurofysiologien mukaan implisiittiset prosessit tapahtuvat samoissa aivojen osissa, basaaliganglioissa, kuin tarkkuuden, ajoitusten ja voimank\u00e4yt\u00f6n s\u00e4\u00e4telyyn liittyv\u00e4t prosessit. T\u00e4m\u00e4n vuoksi tiedostamaton liikkeiden s\u00e4\u00e4tely taitavissa suorituksissa on tarkempaa, taloudellisempaa ja tehokkaampaa verrattuna tietoiseen s\u00e4\u00e4telyyn. Tiedostamatta s\u00e4\u00e4deltyin\u00e4 liikkeet ovat sujuvia ja vaivattomia. Painetilanteissa liikkeiden s\u00e4\u00e4tely muuttuu kuitenkin helposti tietoiselle tasolle, jolloin aktiivisuus aivoissa siirtyy aivokuorelle. Henkil\u00f6 alkaa tietoisesti kontrolloida liikkeit\u00e4\u00e4n, jolloin niist\u00e4 itse asiassa tulee k\u00f6mpel\u00f6mpi\u00e4, mekaanisia ja hitaita. Liikkeiden s\u00e4\u00e4telyn siirtyminen tiedostamattomalta tasolta tietoisuuteen johtaa n\u00e4in alisuoriutumiseen. \u201d<\/em><\/p>\n

Kuten Timon teksti osoittaa, niin alisuoriutumiselle on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 neuraalinen selitys. Tietoinen s\u00e4\u00e4tely ei ole monessakaan urheilulajissa se paras tapa ohjata ja kontrolloida liikett\u00e4. Tiedostamattoman toiminnan er\u00e4s vahvuus on se, ett\u00e4 informaatiota kyet\u00e4\u00e4n k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n valtavan paljon suurempi m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuin tiedostaen.<\/p>\n

Mill\u00e4 alisuoriutumista voidaan torjua?<\/em><\/strong><\/h2>\n

University of Western Australian psykologit Daniel Gucciardi<\/strong> ja James Dimmock <\/strong>tekiv\u00e4t tasoituksiltaan 0\u201312 tasoisilla golfin pelaajilla tutkimuksen (Choking under pressure in sensorimotor skills: Conscious processing or depleted attentional resources? Psychology of Sport and Exercise 9<\/em> (2008) 45\u201359), jonka tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4 miten eri asioihin keskittyminen vaikutti ly\u00f6ntisuoritukseen. Koehenkil\u00f6t jaettiin kolmeen ryhm\u00e4\u00e4n. Ykk\u00f6sryhm\u00e4n piti keskitty\u00e4 swingin spesifeihin komponentteihin, kuten esimerkiksi lantio tai suora ranne. Toinen ryhm\u00e4 fokusoitui irrelevantteihin sanoihin, kuten sininen tai valkoinen. Kolmannen ryhm\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli keskitty\u00e4 kokonaisvaltaisiin, holistisiin vihjesanoihin. Eli sen sijaan ett\u00e4 kolmosryhm\u00e4l\u00e4iset olisivat ajatelleet ranteiden tarkkaa asentoa, he ajattelivat kuvailevia adjektiivej\u00e4 kuten sujuva tai tasapainoinen. Saadakseen tutkimusasetelmaa paremmin vastaamaan paineistettua kilpailutilannetta, tutkijat lupasivat huomattavan rahapalkkion panokseksi. Tutkimus tuotti kaksi mielenkiintoista havaintoa: ahdistuneisuus h\u00e4iritsi suoritusta vain silloin, kun se oli yhteydess\u00e4 itsetietoisuuteen. Oman ly\u00f6ntins\u00e4 yksityiskohtia ajatelleet hermostuneet pelaajat l\u00f6iv\u00e4t jatkuvasti huonompia ly\u00f6ntej\u00e4. Toinen havainto oli se, ett\u00e4 kun kokeneet pelaajat keskittyiv\u00e4t kokonaisvaltaisiin vihjesanoihin, ahdistuneisuus ei vaikuttanut heid\u00e4n suorituksiinsa. Gucciardin ja Dimmockin tutkimuksen kenties merkitt\u00e4vin anti oli siin\u00e4, ett\u00e4 koska ajattelun v\u00e4ltt\u00e4minen painetilanteessa on vaikeaa, niin ajattelemalla isompia asioita pikku yksityiskohtien sijaan j\u00e4\u00e4tyminen voidaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Aina n\u00e4m\u00e4 toimenpiteet j\u00e4nnitt\u00e4misen ja liiallisen ajattelun haittavaikutusten ehk\u00e4isemiseksi eiv\u00e4t kuitenkaan toimi t\u00e4ysin vedenpit\u00e4v\u00e4sti kuten seuraava koripalloesimerkki osoittaa.<\/p>\n

The Mailman doesn\u2019t deliver on Sundays<\/em><\/strong><\/h2>\n

Karl Malone<\/strong> on yksi kaikkien aikojen parhaista koripalloilijoista. H\u00e4nen lempinimens\u00e4 oli the Mailman, postimies, koska h\u00e4n toimitti aina l\u00e4hetyksen perille. Malone ei uransa alkupuolella ollut erityisen hyv\u00e4 vapaaheitt\u00e4j\u00e4, joten urheilupsykologit kehittiv\u00e4t h\u00e4nelle rutiinin, jossa h\u00e4n mutisi itsekseen. Mit\u00e4 Malone sitten mutisi, on ollut arvailujen kohteena. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 haastattelussa h\u00e4n kertoi sanoneensa \u201dKarl Malone do what Karl Malone gotta do<\/em>\u201d. T\u00e4m\u00e4n rutiinin avulla Karl Malone paransi vapaaheittotarkkuuttaan merkitt\u00e4v\u00e4sti. Mutta aivan aukoton ei t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ratkaisu ollut. Vuoden 1997 NBA-finaalin ensimm\u00e4isess\u00e4 ottelussa ottelun ollessa tasatilanteessa peliaikaa oli j\u00e4ljell\u00e4 muutama sekunti, kun Karl Malonea rikottiin ja h\u00e4n sai kaksi vapaaheittoa. Chicago Bullsin Scottie Pippen<\/strong> psyykkasi vahvasti uskonnollisen Malonen pihalle sanomalla t\u00e4lle juuri ennen vapaaheittoja, ett\u00e4 \u201dJust remember, the mailman doesn\u2019t deliver on Sundays, Karl<\/em>\u201d (Muistathan, ett\u00e4 postimies ei jaa postia sunnuntaisin, Karl). Molemmat vapaaheitot ohi ja Michael Jordan ratkaisee pelin Bullseille.<\/p>\n

Hyr\u00e4ily blokkaa j\u00e4\u00e4tymisen ja rytmitt\u00e4\u00e4 suorituksen<\/em><\/strong><\/h2>\n

Yksi erinomainen metodi alisuoriutumisen ja j\u00e4nnitt\u00e4misen v\u00e4ltt\u00e4miseksi on hyr\u00e4ill\u00e4 itsekseen jotakin musiikkikappaletta ennen suoritusta tai jopa suorituksen aikana. Yksi muisto omalta telinevoimisteluvalmennusajaltani tukee t\u00e4t\u00e4 teoriaa. Telinekohtaiset Suomen mestaruuskilpailut j\u00e4rjestettiin Jyv\u00e4skyl\u00e4n monitoimitalolla. Valmennettavani Kari Kasurinen<\/strong> oli p\u00e4\u00e4ssyt permannon finaaliin alkukilpailujen parhaalla pistem\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 ja oli siis telineen viimeinen suorittaja. Nuorena (ja omasta mielest\u00e4\u00e4n kaikkitiet\u00e4v\u00e4n\u00e4) valmentajana minulla oli mieless\u00e4ni useita kymmeni\u00e4 teknisi\u00e4 ohjeita, jotka minun piti viel\u00e4 muistuttaa Karille ennen h\u00e4nen permantosarjaansa. K\u00e4velimme Karin kanssa kohti kanveesia ja kumarruin h\u00e4nen puoleensa aikomuksenani aloittaa neuvominen. Huomasin kuinka Karin huulet liikkuivat ja pistin korvani l\u00e4hemm\u00e4ksi kuullakseni mit\u00e4 h\u00e4n oikein mumisi. Kari lauloi itsekseen Pelle Miljoonan<\/strong> \u201dJuokse villi lapsi<\/em>\u201d -kappaletta. P\u00e4\u00e4tin olla ihan hiljaa ja se oli t\u00e4sm\u00e4lleen oikea p\u00e4\u00e4t\u00f6s. Poika voimisteli kuin ihmisen mieli ja saavutti uransa ensimm\u00e4isen Suomen mestaruuden.<\/p>\n

Ensiapukurssilla elvytykseen haetaan oikeaa rytmi\u00e4 Bee Gees<\/strong> -yhtyeen \u201dStayin\u2019 alive<\/em>\u201d \u2013 kappaleella. Hyr\u00e4ilem\u00e4ll\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kappaletta paineluun tulee oikea tempo ja ehk\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4minenkin v\u00e4henee.<\/p>\n

Edell\u00e4 mainittu Karl Malone on kokeillut uransa j\u00e4lkeen my\u00f6s showpainia. T\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4sen aasinsillalla huikeaan esimerkkiin siit\u00e4, kuinka huippu-urheilija on intuitiivisesti osannut hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 hyr\u00e4ily\u00e4 suorituksen parantajana omassa urheilussaan. Mestaripainija Rami Hietaniemi<\/strong> kertoi joskus painiessaan hyr\u00e4ilev\u00e4ns\u00e4 itsekseen lastenlaulua \u201dJ\u00e4nis istui maassa<\/em>\u201d. Laulun avulla h\u00e4n tapailee oikeaa rytmi\u00e4 liikkeiden suorittamiseen ja kun kappale tulee kertos\u00e4keess\u00e4 kolmannen kerran kohtaan \u201dHypp\u00e4\u00e4 pois!\u201d, niin sitten vastustajaa vied\u00e4\u00e4n siten ett\u00e4 kantap\u00e4\u00e4t eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 koske molskimattoon.<\/p>\n

\u201dMay the skill be with You!\u201d<\/p>\n

Taitotohtori<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Liiallinen ajattelu on (urheillessa) pahasta Urheilijan tai joukkueen totaalinen j\u00e4\u00e4tyminen ratkaisuhetkill\u00e4 on tuttu tilanne. T\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 kuvastaa osuvasti er\u00e4s j\u00e4\u00e4kiekko-ottelu takavuosilta; \u201dTuosta ei Ruotsi en\u00e4\u00e4 nouse!\u201d Englanninkieless\u00e4 puhutaan tukehtumisesta (choking). Kun urheilija kokee painetta, h\u00e4n ei kuvainnollisesti saa happea, eik\u00e4 … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/388"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=388"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/388\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":390,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/388\/revisions\/390"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=388"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=388"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=388"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}