{"id":373,"date":"2015-04-02T14:34:47","date_gmt":"2015-04-02T11:34:47","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/?p=373"},"modified":"2015-04-02T14:34:47","modified_gmt":"2015-04-02T11:34:47","slug":"treenit-vai-geenit","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/treenit-vai-geenit\/","title":{"rendered":"Treenit vai geenit?"},"content":{"rendered":"

Voiko kenest\u00e4 tahansa tulla huippu uutteralla harjoittelulla? Vai onko perint\u00f6tekij\u00f6ihin kirjoitettu, ett\u00e4 olympiamitaleille ei ole asiaa? Ensimm\u00e4isen kerran kysymyksen \u201dperim\u00e4 vai ymp\u00e4rist\u00f6?\u201d esitti sir Francis Galton<\/strong> jo 1800-luvulla. T\u00e4m\u00e4 keskustelu velloo taas kerran voimakkaana. Olen viitannut muutamaankin otteeseen Anders K. Ericssonin<\/strong> tutkimuksiin, joiden perussanoma on se, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen harjoittelu (deliberate practice) ratkaisee kaiken. Ericssonin teoriasta on yleisesti poimittu 10 000 tunnin kultainen s\u00e4\u00e4nt\u00f6, mutta v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle on j\u00e4\u00e4nyt vaatimus harjoittelun laadusta. Ericssonin mukaan huipulle p\u00e4\u00e4syyn vaaditaan sitoutunutta, p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoista harjoittelua, joka ei aina ole hauskaa. Ericssonin teoriaa kohtaan on esitetty kovaa kritiikki\u00e4, jos tosin my\u00f6s puolestapuhujia l\u00f6ytyy.<\/p>\n

Perim\u00e4 asettaa kehittymisen raamit \u2013 harjoittelu toteutumisen<\/strong><\/p>\n

Lahjakkuutta on verrattu \u00e4mp\u00e4riin. Mit\u00e4 lahjakkaampi urheilija, sit\u00e4 suurempi on h\u00e4nen kehittymispotentiaalinsa. Kuinka t\u00e4yteen \u00e4mp\u00e4ri t\u00e4yttyy, riippuu mm. harjoittelun m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja laadusta. Tucker & Collins<\/strong> (2012) kritisoivat voimakkaasti Ericssonin Deliberate Practice -teoriaa ja argumentoivat, ett\u00e4 perim\u00e4 asettaa rajat sille, kuinka pitk\u00e4lle urheilussa voidaan p\u00e4\u00e4st\u00e4. He my\u00f6s voimakkaasti kyseenalaistavat eksaktin 10 000 tunnin harjoitteluvaatimuksen.<\/p>\n

Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 shakkitutkimuksessa mestaritaso saavutettiin nopeimmin 3 016 tunnin harjoittelulla, kun taas samassa tutkimuksessa toisella pelaajalla harjoittelua samalle tasolle p\u00e4\u00e4semiseen tarvittiin 23 068 tuntia. Jotkut pelaajat eiv\u00e4t saavuttaneet mestaritasoa yli 25 000 tunnin harjoittelusta huolimatta. Darts-tutkimuksessa tikanheitt\u00e4j\u00e4t harjoittelivat m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti keskim\u00e4\u00e4rin 12 839 tuntia 15 vuoden ajalla, silti heid\u00e4n suoritustasostaan ainoastaan 28 % selittyi harjoittelun m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4. \u00c4\u00e4riesimerkkin\u00e4 tutkijat mainitsevat kelkkailijan, joka saavutti maailman huipun vain 10 viikon harjoittelulla. T\u00e4ss\u00e4 esimerkiss\u00e4 oli kyse toisesta lajista kelkkailuun siirtymisest\u00e4. Toisessa lajissa hankitut ominaisuudet siirtyiv\u00e4t kelkkailuun, eik\u00e4 n\u00e4in ollen tarvittu 10 000 tuntia oman lajin harjoittelua.<\/p>\n

Tucker & Collins painottavat kritiikiss\u00e4\u00e4n perim\u00e4n merkityst\u00e4. Heid\u00e4n mukaansa jokaisella urheilijalla on oma, geneettisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4ytynyt, kehittymispotentiaali. Harjoittelusta ja muista ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6ist\u00e4 sitten riippuu, kuinka hyvin t\u00e4m\u00e4 potentiaali pystyt\u00e4\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Harjoittelu on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 \u2013 ei kuitenkaan kaikki kaikessa<\/strong><\/p>\n

MacNamara<\/strong> tutkimusryhmineen p\u00e4\u00e4tti selvitt\u00e4\u00e4 mik\u00e4 merkitys harjoittelulla on suoritustasolle. He julkaisivat Psychological Science<\/em> -lehdess\u00e4 eritt\u00e4in mielenkiintoisen meta-analyysin: Deliberate Practice and Performance in Music, Games, Sports, Education, and Professions: A Meta-Analysis<\/em><\/strong>. Tutkijat hakivat 9 331 tutkimusta eri aloilta ja n\u00e4ist\u00e4 tutkimuksista eri suodattimien j\u00e4lkeen lopulliseen vertailuun valittiin 88 tutkimusta, joissa oli yhteens\u00e4 11 135 koehenkil\u00f6\u00e4. <\/strong>Tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4, kuinka paljon m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen harjoittelu selitti suoritustasosta. Tulosten mukaan harjoittelu oli kyll\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 huipulle p\u00e4\u00e4syn selitt\u00e4j\u00e4, mutta selitysprosentit j\u00e4iv\u00e4t yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n alhaisiksi.<\/p>\n

M\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen harjoittelu selitti suorituksen vaihtelusta peleiss\u00e4 (playstation ym.) 26 %, musiikissa 21 %, koulutuksessa 4 %, ammatillisessa menestymisess\u00e4 alle 1 % ja urheilussa 18 %<\/strong>.<\/p>\n

Mitk\u00e4 muut tekij\u00e4t sitten selitt\u00e4v\u00e4t suoritustasoa harjoittelun ohella? MacNamaran tutkimusryhm\u00e4 nostaa esille aloitusi\u00e4n, yleisen \u00e4lykkyyden ja ty\u00f6muistin kapasiteetin. Ericssonin teoria mukaan on edullista aloittaa harjoittelua aikaisin, toisin sanoa erikoistua omaan lajiin varhain. MacNamara huomauttaa shakissa tehdyst\u00e4 analyysist\u00e4, jonka mukaan aloitusi\u00e4ll\u00e4 ja menestyksell\u00e4 oli k\u00e4\u00e4nteinen yhteys, eli aikaisin lajiharjoittelun aloittaneet eiv\u00e4t ylt\u00e4neet huipulle. Vaikka nuo suorituksen selitysprosentit olivatkin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n alhaiset, niin on silti muistettava ett\u00e4 harjoittelu on kuitenkin merkitt\u00e4vin tekij\u00e4 huipulle p\u00e4\u00e4syss\u00e4<\/strong>. Eli kyll\u00e4 Ericsson on siin\u00e4 oikeassa, ett\u00e4 ty\u00f6ntekoa tarvitaan.<\/p>\n

Ihmiskokeen toteuttaja saapuu syksyll\u00e4 Suomeen<\/strong><\/p>\n

Maailmanlaajuisesti suurta huomiota on her\u00e4tt\u00e4nyt amerikkalaisen Dan McLaughlinin<\/strong> \u201dihmiskoe\u201d. T\u00e4m\u00e4 kolmekymppinen ammattivalokuvaaja p\u00e4\u00e4tti vuonna 2010 kokeilla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4seek\u00f6 10 000 tunnin m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisella harjoittelulla huipulle. H\u00e4n lopetti ty\u00f6nteon, myi valokuvaajan varusteensa ja alkoi harjoittelemaan asiantuntijatiimin avustamana. Dan valitsi lajikseen golfin, lajin jota h\u00e4n ei ollut koskaan harrastanut. Suunnitelman mukaan vuoden 2016 lopussa tunnit tulevat t\u00e4yteen ja tavoitteena on paikka ammattilaisturnauksessa. T\u00e4t\u00e4 kirjoitettaessa matkaa 10 000 tuntiin on viel\u00e4 4 116 tuntia ja tasoitus on ollut alhaisimmillaan 2,6. Danin matka on ollut hyvin mielenkiintoinen niin my\u00f6t\u00e4- kuin vastoink\u00e4ymisineen. Marraskuun 18. p\u00e4iv\u00e4 alkavassa KIHUn, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston ja Kisakallion urheiluopiston j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 taitojen oppimisen kongressissa Dan McLaughlin on yksi seuratuimmista esiintyjist\u00e4.<\/p>\n

Treenit vai geenit \u2013 vastaus kysymykseen on \u201dmolemmat\u201d<\/strong><\/p>\n

Lahjakkuuden tutkijat ovat luopuneet perim\u00e4 vai ymp\u00e4rist\u00f6 -asetelmasta. Nyky\u00e4\u00e4n tarkastelun kohteena on perim\u00e4n ja ymp\u00e4rist\u00f6n vuorovaikutus. Sek\u00e4 perim\u00e4 ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6 voivat kumpikin vaikuttaa urheilussa menestymiseen suuntaan tai toiseen. Lahjakkuus k\u00e4sitteen\u00e4 viittaa yksil\u00f6n mahdollisuuksiin saavuttaa oman kehittymispotentiaalinsa maksimi. Sen sijaan, ett\u00e4 tuhlaamme aikaa ja resursseja tietyn genotyypin l\u00f6yt\u00e4miseen, meid\u00e4n kyll\u00e4 kannattaisi panostaa siihen, ett\u00e4 meill\u00e4 olisi \u201dosaamiskeskuksia\u201d, joissa osaaminen ja toimintakulttuuri tukevat huipulle t\u00e4ht\u00e4\u00e4vien (ja muidenkin) urheilijoiden valmistautumista.<\/p>\n

USAn naisten telinevoimistelujoukkue on yksi maailman parhaiten menestyneist\u00e4 joukkueista. USAssa on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo vuodesta 1993 saakka lahjakkuuksien tunnistamisj\u00e4rjestelm\u00e4 TID. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 perustuu pitk\u00e4lti testaukseen, jossa kartoitetaan voimistelijoiden antropometrisi\u00e4 ja fyysisi\u00e4 ominaisuuksia sek\u00e4 voimistelutaitoja. Yli 25 000 voimistelijaa on l\u00e4pik\u00e4ynyt TID-testauksen. Eritt\u00e4in mielenkiintoista on se, ett\u00e4 testeist\u00e4 huolimatta paras ennustaja sille, kenest\u00e4 tulee maajoukkuevoimistelija, on harjoittelusali, josta voimistelija tulee<\/strong> (Sands<\/strong> 2012). Allekirjoitan t\u00e4m\u00e4n havainnon varauksetta. Meill\u00e4 on Suomestakin esimerkkej\u00e4 t\u00e4llaisista \u201dTalent hotbed\u201d -saleista, jotka tuottavat menestyneit\u00e4 urheilijoita kerta toisensa j\u00e4lkeen. Tuossa tutkimuksessa ei eritelty niit\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, jotka vaikuttavat salin menestyksellisyyteen, itselleni tulivat mieleen ainakin seuraavat; valmentajien osaaminen, tarkoituksenmukaiset olosuhteet ja sis\u00e4ist\u00e4 motivaatiota sek\u00e4 menestyst\u00e4 ruokkiva toimintakulttuuri.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Voiko kenest\u00e4 tahansa tulla huippu uutteralla harjoittelulla? Vai onko perint\u00f6tekij\u00f6ihin kirjoitettu, ett\u00e4 olympiamitaleille ei ole asiaa? Ensimm\u00e4isen kerran kysymyksen \u201dperim\u00e4 vai ymp\u00e4rist\u00f6?\u201d esitti sir Francis Galton jo 1800-luvulla. T\u00e4m\u00e4 keskustelu velloo taas kerran voimakkaana. Olen viitannut muutamaankin otteeseen Anders K. … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/373"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=373"}],"version-history":[{"count":1,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/373\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":374,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/373\/revisions\/374"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=373"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=373"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=373"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}