{"id":362,"date":"2014-12-22T08:19:58","date_gmt":"2014-12-22T06:19:58","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/?p=362"},"modified":"2014-12-22T08:19:58","modified_gmt":"2014-12-22T06:19:58","slug":"nakeeko-paremmin-kun-ei-katso","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/nakeeko-paremmin-kun-ei-katso\/","title":{"rendered":"N\u00e4keeko paremmin kun ei katso?"},"content":{"rendered":"

\"N\u00e4keek\u00f6<\/a>Olen jo aikaisemmin kirjoittanut ihmisen kahdesta n\u00e4k\u00f6aistista. T\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 pikakertaus asiasta: meill\u00e4 on samassa paketissa kaksi erillist\u00e4 aistia, joilla kummallakin on oma hermorata aivoissa. Kun luemme teksti\u00e4, k\u00e4yt\u00e4mme sentraalista \u201dtarkkaa\u201d n\u00e4k\u00f6\u00e4 (ventral stream) ja kun vaikkapa liikumme liikenteess\u00e4, tukeudumme periferaaliseen \u201d\u00e4\u00e4reisn\u00e4k\u00f6\u00f6n\u201d (dorsal stream).<\/p>\n

Sentraalin\u00e4\u00f6n avulla saamme vastauksen kysymykseen \u201dMik\u00e4 se on?\u201d T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6aisti toimii itsen\u00e4isesti ja on hyvin tiedostettu. Sentraalin\u00e4\u00f6n avulla tunnistamme kohteet ja aistimme niiden muotoja ja v\u00e4rej\u00e4. Senraalin\u00e4k\u00f6 operoi hyvin kapealla alueella n\u00e4k\u00f6kent\u00e4n keskell\u00e4. Periferaalin\u00e4keminen puolestaan vastaa kysymyksiin \u201dMiss\u00e4 olen?\u201d ja \u201dMiss\u00e4 se on?\u201d Periferaalin\u00e4k\u00f6 on pitk\u00e4lti tiedostamatonta ja se toimii koko n\u00e4k\u00f6kent\u00e4n laajuudella yhteisty\u00f6ss\u00e4 muiden aistien kanssa.<\/p>\n

Motoriikan tutkijat ovat tarkastelleet miten urheilijat tukeutuvat n\u00e4ihin n\u00e4k\u00f6aistin ulottuvuuksiin liikesuorituksissaan. Johnstonin et al (2003) tutkimuksissa analysoitiin golfin pelaajien puttaamista. Tutkijat havaitsivat, ett\u00e4 kokeneetkin golffaajat tekiv\u00e4t systemaattisia virheit\u00e4 arvioidessaan miss\u00e4 suunnassa reik\u00e4 sijaitsee. T\u00e4m\u00e4 virhearviointi ei kuitenkaan vaikuttanut puttauksen tarkkuuteen. Tiedemiehet selittiv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 havaintoa sill\u00e4, ett\u00e4 rei\u00e4n et\u00e4isyys arvioidaan sentraalin\u00e4\u00f6ll\u00e4, kun taas ly\u00f6nnin ohjaus tapahtuu periferaalin\u00e4\u00f6n tarjoaman informaation turvin. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa sentraalin\u00e4\u00f6n virhe ei h\u00e4irinnyt periferaalin\u00e4\u00f6n toimintaa.<\/p>\n

Me ihmiset opimme liikuntataitoja sek\u00e4 eksplisiittisesti ett\u00e4 implisiittisesti. Eksplisiittinen oppiminen on tietoista oppimista. Oppimisella on joku selke\u00e4 tavoite ja oppimista johtaa suunnitelmien, ohjeiden ja palautteiden avulla opettaja, ohjaaja tai valmentaja. Implisiittinen oppiminen on puolestaan tiedostamatonta. Oppija oppii ilman oppimistavoitetta. Implisiittisess\u00e4 oppimisessa oppija ei itse tied\u00e4 \u201doppivansa\u201d.<\/p>\n

Miten n\u00e4m\u00e4 edell\u00e4 mainitut asiat, n\u00e4k\u00f6aistin kaksi ulottuvuutta ja erilaiset tavat oppia liittyv\u00e4t toisiinsa?<\/p>\n

Silloin kun ihminen oppii ja opettelee tietoisesti (eksplisiittisesti), h\u00e4n tukeutuu p\u00e4\u00e4asiallisesti tarkkaan sentraalin\u00e4k\u00f6\u00f6ns\u00e4. T\u00e4m\u00e4n on havaittu olevan erityisen hy\u00f6dyllinen ilmi\u00f6 silloin, kun opetellaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Perifeeriseen \u00e4\u00e4reisn\u00e4k\u00f6\u00f6n turvaudutaan taas silloin, kun oppimistilanne on tiedostamaton (implisiittinen) ja hy\u00f6ty ilmenee erityisesti liikehallinnan oppimisessa.<\/p>\n

Geert Savelsbergh <\/strong>pohtii kiehtovalla n\u00e4it\u00e4 kahta n\u00e4k\u00f6aistia ja valmentajan antamien ohjeiden toimivuutta artikkelissaan \u201dCatching two visual systems at once<\/em>\u201d. Kun valmentaja seuraa esimerkiksi pallopeli\u00e4, niin h\u00e4n katsoo sit\u00e4 ulkopuolisin silmin, kolmannesta persoonasta. H\u00e4n n\u00e4kee pelaajat ja pallon suhteessa toisiinsa. T\u00e4ss\u00e4 katselussaan valmentaja toimii sentraalin\u00e4k\u00f6ns\u00e4 varassa. Pelaaja puolestaan n\u00e4kee pallon ja muut pelaajat samalla tavoin kuin valmentaja, mutta osallistuessaan pelitapahtumien kulkuun h\u00e4n toimii egosentrisesti, eli n\u00e4kee ensimm\u00e4isess\u00e4 persoonassa toimien perifeerisen n\u00e4k\u00f6ns\u00e4 varassa. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 monia kysymyksi\u00e4 (joihin ei viel\u00e4 tiedet\u00e4 vastauksia): voiko valmentaja antaa relevantteja ohjeita ensimm\u00e4isess\u00e4 persoonassa n\u00e4kemiseen liittyen, vaihtavatko pelaajat jatkuvasti sentraali- ja periferian\u00e4\u00f6n kesken, vai ovatko prosessit rinnakkaisia, voiko pelaaja olla ekspertti jommassakummassa, esimerkiksi sentraalin\u00e4k\u00f6\u00e4 vaativissa teht\u00e4viss\u00e4 (taktiset ratkaisut) tai perifeerist\u00e4 n\u00e4k\u00f6\u00e4 edellytt\u00e4viss\u00e4 suorituksissa (sy\u00f6t\u00f6n vastaanotto ja sy\u00f6tt\u00e4minen) vai edellytt\u00e4\u00e4k\u00f6 eksperttiys n\u00e4iden molempien hallintaa?<\/p>\n

Paralysis by analysis<\/strong><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen otsikkoon liittyy my\u00f6s viisaus oman toiminnan tarkkailun v\u00e4ltt\u00e4misest\u00e4. Silloin kun ihminen tarkkailee omaa tekemist\u00e4\u00e4n, suorittamisesta tulee k\u00f6mpel\u00f6\u00e4, ep\u00e4taloudellista ja tehotonta. Englanninkielinen ilmaisu \u201dparalysis by analysis<\/em>\u201d kuvastaa hyvin t\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4. Osuva analogia autolla ajosta; kannattaako ajaessa keskitty\u00e4 kytkimen ja vaihteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vai liikenteen tarkkailuun?<\/p>\n

Erik Bertrand Larssen<\/strong> kyseenalaistaa kirjassaan \u201dParas<\/em>\u201d paljon k\u00e4ytetyn ohjeen, jonka mukaan tiukassa tilanteessa on t\u00e4rkeint\u00e4 keskitty\u00e4 siihen mit\u00e4 tekee. H\u00e4nen mukaansa oleellisempaa on luottaa etuk\u00e4teisharjoitteluun ja kokemuksiin ja pyrki\u00e4 p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n ajattelun voimalla oikeaan moodiin, mielentilaan. Tuhannet ja taas tuhannet harjoitustunnit ovat t\u00e4hd\u00e4nneet siihen, ett\u00e4 tekniikka osataan automaattisesti. Harjoittelun tarkoitus on se, ettei kilpailun aikana tarvitse ajatella tekniikkaa, koska liikkeet sujuvat automaattisesti. Ja t\u00e4h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 siis luottaa kilpailutilanteessa.<\/p>\n

Tiedostamattoman merkitys liikuntataitojen oppimisessa on hyvin suuri. Valmentajan t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 on muokata olosuhteita ja v\u00e4lineit\u00e4 siten, ett\u00e4 tekeminen itsess\u00e4\u00e4n opettaa. Valmentajan tulisi uskaltaa v\u00e4lill\u00e4 olla valmentamatta ja antaa oppimisen tapahtua.<\/p>\n

Urheilijan taasen kannattaa pyrki\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n \u201dtyhj\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u201d ilman tietoista miettimist\u00e4 uskoen siihen, ett\u00e4 kyll\u00e4 kroppa tiet\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Taitotohtori toivottaa kaikille lukijoilleen Motorikasta Joulua!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen jo aikaisemmin kirjoittanut ihmisen kahdesta n\u00e4k\u00f6aistista. T\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 pikakertaus asiasta: meill\u00e4 on samassa paketissa kaksi erillist\u00e4 aistia, joilla kummallakin on oma hermorata aivoissa. Kun luemme teksti\u00e4, k\u00e4yt\u00e4mme sentraalista \u201dtarkkaa\u201d n\u00e4k\u00f6\u00e4 (ventral stream) ja kun vaikkapa liikumme liikenteess\u00e4, tukeudumme periferaaliseen … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/362"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=362"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/362\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":365,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/362\/revisions\/365"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=362"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=362"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=362"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}