{"id":356,"date":"2014-11-24T15:31:32","date_gmt":"2014-11-24T13:31:32","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/?p=356"},"modified":"2014-11-24T15:32:23","modified_gmt":"2014-11-24T13:32:23","slug":"edellyttaako-urheilutaidon-oppiminen-10-000-tuntia-harjoittelua-vai-sopivia-geeneja","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/edellyttaako-urheilutaidon-oppiminen-10-000-tuntia-harjoittelua-vai-sopivia-geeneja\/","title":{"rendered":"Edellytt\u00e4\u00e4k\u00f6 urheilutaidon oppiminen 10 000 tuntia harjoittelua vai sopivia geenej\u00e4?"},"content":{"rendered":"

\"10000h\"<\/a>Ikuisuuskysymys perim\u00e4n ja harjoittelun osuuksista oppimiselle velloo kiihke\u00e4n\u00e4 urheiluv\u00e4en keskuudessa. Voiko kuka tahansa p\u00e4\u00e4st\u00e4 huipulle, jos vain harjoittelee tarpeeksi? Vai onko huipulle p\u00e4\u00e4syn edellytyksen\u00e4 oikeanlainen geeniperim\u00e4? Aihe on poikinut useita bestsellereit\u00e4, jotka ovat ohjanneet ajattelua voimakkaasti jompaankumpaan suuntaan. Keskeisi\u00e4 mielipidemuokkaajia ovat muun muassa Malcom Gladwellin<\/strong> \u201dOutliers<\/em>\u201d sek\u00e4 David<\/strong> Epsteinin<\/strong> \u201dThe sports gene<\/em>\u201d. My\u00f6s Daniel Coylen<\/strong> \u201dThe talent code<\/em>\u201d ja Geoff<\/strong> Colvinin<\/strong> \u201dTalent is overrated<\/em>\u201d k\u00e4sittelev\u00e4t menestyksen ja harjoittelun v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4 kiehtovalla tavalla.<\/p>\n

10\u00a0000 tunnin maaginen s\u00e4\u00e4nt\u00f6 \u2013 faktaa vai fiktiota?<\/strong><\/p>\n

Ruotsalaisl\u00e4ht\u00f6inen tutkija Anders K. Ericsson tutki vuonna 1993 berliinil\u00e4isi\u00e4 viulunsoittajia. H\u00e4nen koehenkil\u00f6ns\u00e4 olivat kaikki aloittaneet soittamisen 5-vuotiaana. 8 vuoden i\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien soittajien harjoittelum\u00e4\u00e4r\u00e4t alkoivat erkaantua toisistaan siten, ett\u00e4 20-vuotiaana eliittitason viulistit olivat harjoitelleet 10\u00a0000 tuntia, hyv\u00e4t soittajat 8\u00a0000 tuntia ja heikomman tason viulistit 4\u00a0000 tuntia. Ericsson kollegoineen l\u00f6ysi vastaavan kaltaisen yhteyden harjoittelun ja taitotason v\u00e4lille my\u00f6s pianisteilla; 20-vuotiaat amat\u00f6\u00f6ripianistit olivat harjoitelleet 2\u00a0000 tuntia, kun vastaava luku ammattilaisilla oli 10\u00a0000 tuntia.<\/p>\n

Ericssonin havaintojen innoittamana Malcom Gladwell kirjoitti vuonna 2008 menestysteoksen \u201dOutliers: The Story of Success\u201d, jossa erilaisten esimerkkien (mm. The Beatles ja Bill Gates) avulla osoitetaan, ett\u00e4 kenest\u00e4 tahansa voi tulla huippu miss\u00e4 tahansa, jos vain harjoittelua tulee riitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4. Ja tuo riitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 on maaginen 10\u00a0000 tuntia. Gladwellin kirja n\u00e4kemyksineen on enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n polarisoinut lukijajoukon; toiset vannovat 10\u00a0000 tunnin nimiin, kun taas toiset kiist\u00e4v\u00e4t moisen rajapyykin olemassaolon. Ericsson itse pesee k\u00e4tens\u00e4 koko s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4. H\u00e4n korostaa, ett\u00e4 edell\u00e4 mainitussa viulistitutkimuksessa 10\u00a0000 tuntia oli keskiarvoluku. Klassisen musiikin kilpailuissa voittajilla n\u00e4ytt\u00e4isi olevan takanaan noin 25\u00a0000 tunnin harjoittelum\u00e4\u00e4r\u00e4, joka tarkoittaa kolmen tunnin jokap\u00e4iv\u00e4isell\u00e4 harjoittelulla yli 20 vuoden rupeamaa.<\/p>\n

Meneek\u00f6 harjoittelu hukkaan, jos geenit ovat \u201cv\u00e4\u00e4r\u00e4t\u201d?<\/strong><\/p>\n

Australialainen Genetic Technologies -firma tarjoaa sadan aussidollarin hintaan testej\u00e4, joilla voidaan selvitt\u00e4\u00e4, onko testattavilla nopeiden lihassolujen ACTN3-geeni\u00e4. T\u00e4m\u00e4n geenin on todettu l\u00f6ytyv\u00e4n muun muassa parhailta pikajuoksijoilta. Australialaiset urheiluseurat, l\u00e4hinn\u00e4 aussifutiksen seurat hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t geenitestausta pelaajarekrytoinneissaan. Perim\u00e4ll\u00e4 on kiistatta merkityst\u00e4 urheilussa. Esimerkiksi kest\u00e4vyysharjoittelun vaikuttavuus vaihtelee eri yksil\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4, toisin sanoen toiset hy\u00f6tyv\u00e4t samasta harjoittelusta toisia enemm\u00e4n. Perim\u00e4n merkityst\u00e4 voidaan arvioida lajien vaatimusten kautta. Puhtaissa ominaisuuslajeissa tietyt synnynn\u00e4iset ominaisuudet vaikuttavat paljon, esimerkiksi py\u00f6r\u00e4ilyss\u00e4 on eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 suuri etu hyv\u00e4st\u00e4 luontaisesta hapenottokyvyst\u00e4. Perim\u00e4 voi olla my\u00f6s haittatekij\u00e4. Arvostelulajeissa, kuten telinevoimistelussa, urheilija saattaa k\u00e4rsi\u00e4 vaikkapa l\u00e4nkis\u00e4\u00e4rist\u00e4 tai pihtikintuista, koska jalat eiv\u00e4t t\u00e4ll\u00f6in ojennu arvosteluohjeiden mukaisiin linjoihin.<\/p>\n

David Epstein kertoo kirjassaan tuoreesta tutkimuksesta, jossa havaittiin baseball-pelaajilla olevan keskim\u00e4\u00e4rin 20\/13 -n\u00e4k\u00f6kyky, kun normaali-ihmisell\u00e4 vastaava luku on 20\/20. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 pelaaja n\u00e4kee noin kuuden metrin p\u00e4\u00e4st\u00e4 tarkasti sen, mink\u00e4 tavallinen ihminen n\u00e4kee vasta noin nelj\u00e4n metrin p\u00e4\u00e4st\u00e4. Perim\u00e4st\u00e4 saatu parempi n\u00e4k\u00f6kyky on suunnaton etu, kun ly\u00f6d\u00e4\u00e4n palloa, joka sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n 18 metrin et\u00e4isyydelt\u00e4 kohti ly\u00f6j\u00e4\u00e4 153 km\/h nopeudella.<\/p>\n

Riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 yksin se, ett\u00e4 on \u201dlahjakas\u201d? <\/strong><\/p>\n

On mielenkiintoista, ett\u00e4 kun huippumuusikoilta kysyttiin, ett\u00e4 kuinka paljon he ovat harjoitelleet, niin usealla muusikolla vastaus on tyrmistytt\u00e4v\u00e4: \u201dEn ole harjoitellut yht\u00e4\u00e4n\u201d. Ilmeisesti huipulle on mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 my\u00f6s viett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aikaa soittimen \/ pallon kanssa ilman tietoista pyrkimyst\u00e4 kehitty\u00e4 maailman parhaaksi. Tarkoituksellisen leikin k\u00e4site liittyy t\u00e4h\u00e4n ilmi\u00f6\u00f6n. On kiehtovaa leikitell\u00e4 ajatuksella, ett\u00e4 mit\u00e4p\u00e4 jos harkoissa olisikin niin kiva, ett\u00e4 niihin ment\u00e4isiin ilman kehittymistavoitteita. Palkitseva toiminta itsess\u00e4\u00e4n olisi riitt\u00e4v\u00e4n motivoivaa. Ja \u201csivutuotteena\u201d sitten karttuisivatkin maailmanluokan taidot.<\/p>\n

Oma lukunsa on sitten 10\u00a0000 tunnin kulttis\u00e4\u00e4nn\u00f6n tulkinta. Ammattilaisj\u00e4\u00e4kiekkoilijoilla tehty tutkimus kyll\u00e4 osoitti, ett\u00e4 pelaajilla oli kertynyt harjoittelua keskim\u00e4\u00e4rin 10\u00a0000 tuntia. N\u00e4ist\u00e4 tunneista kuitenkin vain 3\u00a0000 oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoista ja tarkoituksellista j\u00e4\u00e4kiekkoharjoittelua. On my\u00f6s olemassa alati kasvava joukko huipputason monen lajin taitajia, joista kukaan ei kuitenkaan ole panostanut 10\u00a0000 tuntia kahteen eri lajiin.<\/p>\n

Itse allekirjoitan Epsteinin osuvan (jos tosin mekanistisen) n\u00e4kemyksen, jonka mukaan urheilijaa voisi verrata tietokoneeseen; pelk\u00e4ll\u00e4 raudalla ei tee mit\u00e4\u00e4n ilman sopivaa ohjelmistoa, eik\u00e4 toisaalta ohjelmistolla ilman konetta. Perim\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n rautaosaston ja ymp\u00e4rist\u00f6, etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 harjoittelu, puolestaan konetta k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n ohjelmiston. Olisin kuitenkin optimistinen sen suhteen, ett\u00e4 ainakin motoristen taitojen osalta harjoittelun\/leikin avulla kyll\u00e4 voidaan saada ihmeit\u00e4kin aikaan. Kuten vanha sanonta kuuluu: \u201dAhkeruus kovankin onnen voittaa\u201d.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ikuisuuskysymys perim\u00e4n ja harjoittelun osuuksista oppimiselle velloo kiihke\u00e4n\u00e4 urheiluv\u00e4en keskuudessa. Voiko kuka tahansa p\u00e4\u00e4st\u00e4 huipulle, jos vain harjoittelee tarpeeksi? Vai onko huipulle p\u00e4\u00e4syn edellytyksen\u00e4 oikeanlainen geeniperim\u00e4? Aihe on poikinut useita bestsellereit\u00e4, jotka ovat ohjanneet ajattelua voimakkaasti jompaankumpaan suuntaan. Keskeisi\u00e4 mielipidemuokkaajia … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/356"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=356"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/356\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":360,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/356\/revisions\/360"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=356"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=356"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=356"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}