{"id":349,"date":"2014-09-16T22:52:37","date_gmt":"2014-09-16T19:52:37","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/?p=349"},"modified":"2014-09-16T22:54:42","modified_gmt":"2014-09-16T19:54:42","slug":"kuka-on-maailman-taitavin-urheilija","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/kuka-on-maailman-taitavin-urheilija\/","title":{"rendered":"Kuka on maailman taitavin urheilija?"},"content":{"rendered":"

Ryhdyin pohtimaan (omasta mielest\u00e4ni) mielenkiintoista kysymyst\u00e4 – kuka on maailman taitavin urheilija? L\u00e4hdin purkamaan t\u00e4t\u00e4 pulmaa eri lajien vaatimusten tarkastelun kautta. Ensimm\u00e4isen\u00e4 tulee mieleen telinevoimistelu, jota pidet\u00e4\u00e4n kiistatta taitolajina. Huippuvoimistelijan tulee hallita lukuisia koordinatiivisesti monimutkaisia liikeosia, jotka yhdistyv\u00e4t sujuviksi liikesarjoiksi. Maailman ykk\u00f6nimi miesten telinevoimistelun moniottelussa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on Japanin Kohei Uchimura<\/strong>. Onko h\u00e4n maailman taitavin urheilija? Voimistelun ottelussa urheilijan tulee hallita kuudella eri telineell\u00e4 noin 600 liikeosaa. Voimistelussa taitavuus ilmenee muun muassa t\u00e4sm\u00e4llisen\u00e4 kehon hallintana ja ajoitustarkkuutena.<\/p>\n

Voimistelu eri telineill\u00e4 vaatii lukuisia ominaisuuksia, eik\u00e4 suinkaan v\u00e4hiten tasapainoa. Eri telineet ovat enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n tukevia. Hankalinta tasapainon saavuttaminen on renkailla, jotka heiluvat hyvin herk\u00e4sti. Renkaiden tasapainovaatimukset j\u00e4\u00e4v\u00e4t kuitenkin kakkoseksi, jos vertailukohdaksi otetaan seiv\u00e4shyppy. Seiv\u00e4shypyss\u00e4 kovan alkuvauhdin j\u00e4lkeen sek\u00e4 hypp\u00e4\u00e4j\u00e4n ett\u00e4 seip\u00e4\u00e4n yhteinen tasapaino rakentuu noin kahden euron kolikon kokoiselle alueelle. Ovatko maailmanenn\u00e4tyksen haltijat Renaud Lavillenie<\/strong> ja Jelena Isinbajeva<\/strong> taitavampia urheilijoita kuin voimistelijat?<\/p>\n

Sek\u00e4 voimistelu- ett\u00e4 seiv\u00e4shyppytelineet pysyv\u00e4t (onneksi) paikallaan. Kamppailulajien n\u00e4k\u00f6kulmasta oma haaste tulee siit\u00e4, ett\u00e4 suoritus tapahtuu muuttuvassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Jokainen vastustaja on erilainen ja jokainen ottelutilanne, my\u00f6s samaa vastustajaa vastaan, vaihtelee joka kerta. Voidaanko Muhammad Alia<\/strong> pit\u00e4\u00e4 kaikkien aikojen taitavimpana urheilijana? Etenkin, kun Alin kerrotaan pystyneen tuottamaan muutaman kymmenen sentin matkalla t\u00e4yden voiman ly\u00f6ntiins\u00e4. Vai ovatko kaikkien aikojen taitureita l\u00e4hes voittamattomat Yasuhiro Yamashita<\/strong>\u00a0(judo) tai Alexander Karelin<\/strong> (paini)?<\/p>\n

Yhden vastustajan kohtaaminen on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti helpompaa kuin usean kohtaaminen. Lis\u00e4haaste joukkuelajeissa tulee siit\u00e4, ett\u00e4 vastustajia on paljon (T\u00e4st\u00e4 tulee mieleen yksi tapaus takavuosilta, kun seurahistoriansa ensimm\u00e4iseen amerikkalaisen jalkapallon liigaotteluun valmistautuvan jyv\u00e4skyl\u00e4l\u00e4isjoukkueen pelaaja k\u00e4vi tarkistamassa, ett\u00e4 joko vastustajajoukkue on tullut kent\u00e4lle. Pelaaja tuli takaisin pukukoppiin kasvot kalpeana: NE ON ISOJA JA NIIT\u00c4 ON PALJON :). Onko koripalloilija Michael Jordan<\/strong> taitavista taitavin, vai onko peliv\u00e4lineen hallinta jaloilla vaikeampaa kuin k\u00e4sill\u00e4, eli onko jalkapalloilija Leo Messi<\/strong> viel\u00e4 Jordaniakin taitavampi? Jalkapallon maalivahdille asetettavat taitavuusvaatimukset ovat viel\u00e4 kentt\u00e4pelaajiakin kovemmat; peliv\u00e4linett\u00e4 tulee hallita sek\u00e4 k\u00e4sill\u00e4 ett\u00e4 jaloilla ja viel\u00e4p\u00e4 molemmilta puolilta – Manuel Neuer <\/strong>sijoittuu taitavien listalla korkealle. Mit\u00e4p\u00e4 sitten, kun urheilija liikkuu kapean ter\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4, peliv\u00e4linett\u00e4 hallitaan pitk\u00e4ll\u00e4 kepill\u00e4 ja aikaa ei ole yht\u00e4\u00e4n? N\u00e4ihin haasteisiin vastaavat erinomaisesti muun muassa Teemu Sel\u00e4nne ja Riikka V\u00e4lil\u00e4<\/strong>.<\/p>\n

Ent\u00e4p\u00e4 kun joukkueen kaikkien urheilijoiden tulee suorittaa samaan aikaan samalla tavalla? T\u00e4m\u00e4n kriteerin perusteella Olarin Voimistelijoiden joukkuevoimistelujoukkue Fotonin <\/strong>voimistelijat\u00a0ovat kyll\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen taitavia. Samanaikaisuus ei kuitenkaan yksin riit\u00e4, vaan tarvitaan my\u00f6s esiintymist\u00e4. Oman lis\u00e4haasteensa tuo vastakkaisen sukupuolen kanssa esiintyminen. Pariluistelua voidaan aiheesta pit\u00e4\u00e4 eritt\u00e4in runsaasti taitoa vaativana urheilulajina – ovatko Euroopan ja Maailmanmestarit Aliona Savchenko <\/strong>ja Robin Szolkowy<\/strong> maailman taitavimmat?<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 voidaankin loikata hieman sivuun urheilusta. Taitavuutta pesii paljon n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6- ja sirkustaiteessa. Sirkustaiteilijat ja -akrobaatit ovat kiistatta hyvin taitavia. Tosin sirkustaiteilijat tekev\u00e4t helppoja temppuja, jotka he yritt\u00e4v\u00e4t saada n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikealta, kun taas voimistelijat pyrkiv\u00e4t siihen, ett\u00e4 vaikeat temput n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t helpoilta – taas ollaan voimistelussa ja t\u00e4m\u00e4n tarkastelun l\u00e4ht\u00f6ruudussa…<\/p>\n

Kuten huomataan, kysymys taitavimmasta urheilijasta on mahdoton. Tarkastelun ulkopuolelle j\u00e4iv\u00e4t esimerkiksi tarkkuuslajit ja ajattelun taitoa vaativat lajit, kuten suunnistus tai shakki. Kuinka taitavia ovat kovassa paineessa briljanttiin ajatteluun kykenev\u00e4t\u00a0Thierry Gueorgiou<\/strong> ja Magnus Carlsen<\/strong>?<\/p>\n

Tietyll\u00e4 tavalla ajateltuna taitovaatimukset korostuvat kest\u00e4vyyslajeissa, joissa suoritus toistuu lukuisia kertoja. Voiko taitavuuden mittarina olla onnenkantamoinen vai pidet\u00e4\u00e4nk\u00f6 taitavana urheilijaa, joka kykenee kerta toisensa j\u00e4lkeen taloudelliseen ja tehokkaaseen suoritukseen? Jos hiiht\u00e4j\u00e4 pystyy liukumaan suksella joka potkun j\u00e4lkeen muutaman sentin pitemp\u00e4\u00e4n, niin loppuajan parannus on huikea. Onko Marit Bj\u00f6rgen<\/strong> etsim\u00e4mme taituri?<\/p>\n

Mik\u00e4 merkitys on suorituksen herkkyysvaatimuksilla? Esimerkiksi keih\u00e4\u00e4nheitossa voidaan noin karkeasti ottaen sanoa, ett\u00e4 asteen virhe keih\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6asennossa on noin metri v\u00e4hemm\u00e4n heiton pituudessa. Ovatko Tero Pitk\u00e4m\u00e4ki,<\/strong>\u00a0Antti Ruuskanen <\/strong>ja Barbora Spotakova<\/strong> varteenotettavia kandidaatteja haettaessa taitavinta urheilijaa?<\/p>\n

Taitavuutta tarkasteltaessa kannattaa muistaa my\u00f6s muut fyysisen suorituskyvyn osatekij\u00e4t. Monet taitosuoritukset edellytt\u00e4v\u00e4t riitt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n voimaa, nopeutta, liikkuvuutta ja jopa kest\u00e4vyytt\u00e4. Esimerkiksi saksalainen valmennusajattelu (Meinel & Schnabel) korostaa nivelliikkuvuuden merkityst\u00e4 koordinaatiokyvylle. Liikkuvuutta pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 taitavuuden osatekij\u00e4n\u00e4. Eri lajeissa korostuvat suorituskyvyn eri osatekij\u00e4t, mutta olipa laji l\u00e4hes mik\u00e4 tahansa, fysiikka on aina l\u00e4sn\u00e4. Maailman taitavin urheilija on siis my\u00f6s nopea, vahva, kest\u00e4v\u00e4 tai notkea.<\/p>\n

\"maailman<\/a>Hyvin tunnettu ja yleisesti hyv\u00e4ksytty tosiasia on se, ett\u00e4 huipputaitoon ylt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 harjoittelua. Hyvin keskeinen osa taidon kehittymist\u00e4 on urheilijan aistij\u00e4rjestelm\u00e4n kehittyminen. Taitava urheilija kykenee tulkitsemaan ja analysoimaan sek\u00e4 tiedostaen ett\u00e4 tiedostamattaan omasta kehosta ja sen ulkopuolelta tulevaa informaatiota. Aistinelimi\u00e4 voidaan herkist\u00e4\u00e4 sek\u00e4 monipuolisella ja vaihtelevalla harjoittelulla ett\u00e4 aisteja poissulkevalla harjoittelulla. Muun muassa silm\u00e4t kiinni tekeminen on mit\u00e4 parasta taitoharjoittelua. Kaikkia edell\u00e4 mainittuja urheilijoita yhdist\u00e4\u00e4 my\u00f6s se, ett\u00e4 he ovat tehneet virheit\u00e4 ja oppineet niist\u00e4. Virheist\u00e4 oppimisesta ja \u201dvirhemuistista\u201d on viime aikoina julkaistu hyvin mielenkiintoista tutkimustietoa, t\u00e4st\u00e4 lis\u00e4\u00e4 seuraavassa blogissa.<\/p>\n

MIk\u00e4 on Taitotohtorin tuomio? Kuka on maailman taitavin? Kuten edell\u00e4 totesin, niin kysymys on vaikea ja eri lajien vertailu ei ole kovin viisasta. T\u00e4st\u00e4kin huolimatta mainitsen oman suosikkini; listallani ykk\u00f6sen\u00e4 on koripalloilija Michael Jordan. Totuuden nimiss\u00e4 on kuitenkin todettava, ett\u00e4 ELMO <\/strong>Kainalniemelt\u00e4 lienee se kaikista taitavin \ud83d\ude42<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ryhdyin pohtimaan (omasta mielest\u00e4ni) mielenkiintoista kysymyst\u00e4 – kuka on maailman taitavin urheilija? L\u00e4hdin purkamaan t\u00e4t\u00e4 pulmaa eri lajien vaatimusten tarkastelun kautta. Ensimm\u00e4isen\u00e4 tulee mieleen telinevoimistelu, jota pidet\u00e4\u00e4n kiistatta taitolajina. Huippuvoimistelijan tulee hallita lukuisia koordinatiivisesti monimutkaisia liikeosia, jotka yhdistyv\u00e4t sujuviksi liikesarjoiksi. … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/349"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=349"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/349\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":353,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/349\/revisions\/353"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=349"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=349"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=349"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}