![\"My\u00f6s](\"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-content\/uploads\/2014\/06\/Sami-palloilee.jpg\")
<\/a>My\u00f6s jongl\u00f6\u00f6rauksessa tarvitaan ”sivusilm\u00e4\u00e4” havaitsemaan pallojen liikett\u00e4.<\/p><\/div>\n
Eri aisteista keskeisimm\u00e4ss\u00e4 asemassa on n\u00e4k\u00f6aisti. Valtaosa liikkumiseen liittyvist\u00e4 toiminnoistamme tapahtuu n\u00e4k\u00f6aistiin tukeutuen. Itse asiassa meill\u00e4 on kaksi n\u00e4k\u00f6aistia samassa paketissa. Tarkan n\u00e4\u00f6n (focal system) alue on vain muutama aste; ojennetun k\u00e4sivarren p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevan peukalon levyinen. Kaikki muu on valistunutta arvaamista, jossa muistilla on suuri merkitys. Tarkan n\u00e4\u00f6n avulla tunnistamme kohteita ja esimerkiksi luemme teksti\u00e4. Toinen n\u00e4k\u00f6aistimme (ambient system) havaitsee sijaintia ja liikett\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4n avulla saamme muun muassa tietoa eri kohteiden sijainnista. Tennispelaajia tutkittaessa havaittiin, ett\u00e4 maailman parhaat pelaajat j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t katseensa mailaan pitemm\u00e4ksi aikaa kuin heikommat pelaajat. T\u00e4t\u00e4 on selitetty sill\u00e4, ett\u00e4 liike havaitaan hyvin ”sivusilm\u00e4ll\u00e4”. Eli jos Federer haluaa n\u00e4hd\u00e4 mit\u00e4 Nadal tekee, h\u00e4nen kannattaa pit\u00e4\u00e4 katse hetken aikaa omassa mailassaan.<\/p>\n
Olin muutama p\u00e4iv\u00e4 sitten pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 j\u00e4\u00e4pallojoukkueelle harjoituksia ja mielenkiinnosta tarkkailin joukkueen kahta maalivahtia. Ykk\u00f6sveskarimme on viime kaudella maajoukkueessakin esiintynyt aikuisurheilija, eli maalivahti valtakuntamme huipputasolta. Toinen ver\u00e4j\u00e4nvartijoista on i\u00e4lt\u00e4\u00e4n, kokemus- ja harjoittelutaustaltaan nuorempi, huipulle viel\u00e4 matkalla oleva urheilija. Harjoituksissa maalivahdit ottivat kiinni p\u00e4\u00e4valmentajan tennismailalla ly\u00f6mi\u00e4 j\u00e4\u00e4palloja. T\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 oli selke\u00e4sti havaittavissa ero n\u00e4iden kahden urheilijan visuaalisissa taidoissa. Maajoukkuevahti otti pallot kiinni liikuttamalla silmi\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4n pysyess\u00e4 paikallaan, kun taas juniorivahti k\u00e4\u00e4nsi p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n joka kerta. Kyky\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 liikkuva kohde ja seurata sit\u00e4 ainoastaan silmi\u00e4 liikuttamalla pidet\u00e4\u00e4n urheilussa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 visuaalisena taitona. Kysyin my\u00f6s, ett\u00e4 miss\u00e4 maalivahdeilla oli tarkkaavaisuuden kohde, mit\u00e4 he katsoivat valmentajan ly\u00f6nniss\u00e4? Maajoukkuevahti kertoi katsovansa mailak\u00e4den ranteen asentoa, juniorin katseen hakiessa palloa. Arvatkaapa kumpi pystyi ennakoimaan paremmin ja olemaan ajoissa oikeassa paikassa? On tietysti h\u00e4tik\u00f6ity\u00e4 tehd\u00e4 pitk\u00e4lle menevi\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 kahden yksil\u00f6n suoritusten perusteella, mutta saumattoman hyvin nuo suorituserot istuivat havaintomotoriikan teorioihin. Keskustelin t\u00e4st\u00e4 aiheesta my\u00f6s yst\u00e4v\u00e4ni, Sotkamon Jymyn pes\u00e4pallojoukkueen kapteenin, Jani Komulaisen kanssa. Jani kertoi samantapaisista havainnoista pes\u00e4pallon parissa ja h\u00e4n sanoi painottavansa \u00e4\u00e4reisn\u00e4\u00f6n merkityst\u00e4. Vaikka pelaaja katsoo eteenp\u00e4in, niin h\u00e4n silti n\u00e4kee mit\u00e4 sivuilla tapahtuu. Aivan huippukaveri ei siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 liikuta p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n eik\u00e4 silmi\u00e4\u00e4n, muuten kuin harhaustustarkoituksessa. Siisp\u00e4 ”lis\u00e4\u00e4 treeni\u00e4 – silm\u00e4t liikkuu!”.<\/p>\n
Miten sitten n\u00e4it\u00e4 visuaalisia taitoja voi harjoitella? Yksi hyv\u00e4 metodi on kirjoittaa palloihin numeroita ja kirjaimia ja harjaannuttaa erilaisten heitto- ja kiinniottoharjoitteiden kautta silmi\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n nopeasti n\u00e4m\u00e4 symbolit ja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n katse kohteessa ilman katseen harhailua. Havaintoon kannattaa my\u00f6s kytke\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko, eli havainnon perusteella tehd\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6s toiminnasta. Esimerkiksi n\u00e4in: Valmentajalla on k\u00e4siss\u00e4\u00e4n kaksi palloa, joista toiseen on kirjoitettu kirjain ja toiseen numero. Urheilija seisoo selin valmentajaan. Kuullessaan valmentajan sanovan urheilijan nimen h\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyy (vuorotellen oikean ja vasemmalle k\u00e4\u00e4ntyen) ja ottaa valmentajan heitt\u00e4m\u00e4n pallon kiinni oikealla k\u00e4dell\u00e4\u00e4n, jos pallossa on kirjain ja vasemmalla k\u00e4dell\u00e4\u00e4n, jos pallossa on numero. Monet tutkijat ovat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 havaintotaidot ovat lajispesifej\u00e4, joten harjoittelu kannattanee toteuttaa l\u00e4hell\u00e4 omaa lajia.<\/p>\n
Kuten esimerkiksi n\u00e4k\u00f6vammaiset urheilijat ovat osoittaneet, ilman n\u00e4k\u00f6aistiakin pystyt\u00e4\u00e4n huikeisiin suorituksiin. Sulkemalla silm\u00e4t saadaan yksinkertaisistakin harjoitteista muita aisteja haastavia ja herkist\u00e4vi\u00e4. Taitavaksi pyrkiv\u00e4n urheilijan tavoitteena tulisi olla hyv\u00e4t visuaaliset taidot unohtamatta silti muita aisteja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Havaintomotoriset taidot ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen keskeisi\u00e4 liikunnassa ja urheilussa. Ihminen vastaanottaa jatkuvasti informaatiota eri aistiensa v\u00e4lityksell\u00e4 sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ett\u00e4 omasta kehosta. N\u00e4m\u00e4 aistimukset ovat liikkumisen edellytys. Ja toisaalta liikkuminen mahdollistaa havainnoinnin. Valtaosa havainnoinnistamme ja havaintojen perusteella tehdyist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4mme on tiedostamatonta. Havaintomotoriikkaa … Lue loppuun