Ovatko virheet yst\u00e4vi\u00e4 vai vihollisia? Taitovalmennuksessa on perinteisesti uskottu, ett\u00e4 ainoastaan oikein tehdyt, onnistuneet suoritukset edist\u00e4v\u00e4t oppimista. Virheit\u00e4 on pidetty peikkoina, joita tulee pel\u00e4t\u00e4 ja v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Nykyaikainen taitovalmennus haastaa ja kyseenalaistaa t\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemyksen. Oikeastaan ei kannattaisi puhua lainkaan virheist\u00e4, vaan pikemminkin erilaisista suoritustavoista. Tekem\u00e4ll\u00e4 liikkeit\u00e4 tai urheilusuorituksia eri tavoilla, saadaan erilaisia aistimuksia, joiden pohjalta voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4 mik\u00e4 suoritustapa toimii ja mik\u00e4 tapa ei. Toki t\u00e4m\u00e4n kokeilun tulee tapahtua turvallisuuden ja terveellisyyden rajoissa. Esimerkiksi keih\u00e4\u00e4nheitt\u00e4j\u00e4n tai pes\u00e4palloilijan voisi kannattaa harjoitella korkeita heittoja, matalia heittoja, heittoja sektorin vasempaan laitaan, oikeaan laitaan etc. N\u00e4in heittovalikoimaan kertyy erilaisia variaatioita heitolle, joista sitten kilpailutilanteeseen voi valita tarkoituksenmukaisimman aina vallitsevien olosuhteiden mukaan.<\/p>\n
Omalla telinevoimisteluvalmentajaurallani ihmettelin, kun saksalainen huippuvalmentaja Heinz-Dieter Schultze laittoi voimistelijat tekem\u00e4\u00e4n eri mittaisia rekkialastuloja. Olimme aikaisemmin pohtineet, mik\u00e4 olisi ihannemitta alastulolle ja harjoitelleet juuri sen mittaisia voltteja. Min\u00e4 piirsin magnesiumilla rastin mattoon ja voimistelijat yrittiv\u00e4t t\u00e4hd\u00e4t\u00e4 alastulonsa tarkalleen rastin p\u00e4\u00e4lle. Heinz puolestaan teet\u00e4tti jumppareilla niin lyhyit\u00e4 alastuloja, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4 oli l\u00e4hell\u00e4 osua rekkitankoon ja seuraavaksi sitten niin pitki\u00e4 ett\u00e4 matot riittiv\u00e4t h\u00e4din tuskin. Vasta my\u00f6hemmin oivalsin, ett\u00e4 kun harjoittelussa oli vaihtelua, niin voimistelijat oppivat s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n alastulonsa aina kulloisenkin tilanteen mukaan sopivaksi, olipa rekkitanko liukas tai nihke\u00e4, j\u00e4ykk\u00e4 tai l\u00f6ys\u00e4 etc. Se mit\u00e4 itse pidin aluksi virheen\u00e4, olikin lopulta tarpeen oppimisen kannalta. Urheilijalle on hy\u00f6dyllist\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 oman suorituskykyns\u00e4 rajat. Vain kokeilemalla voi saada selville kuinka pitk\u00e4lle jalan voi ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 eteen donkkiponnistuksessa ennen kuin jalka pett\u00e4\u00e4 tai kuinka syv\u00e4st\u00e4 kyykyst\u00e4 starttihyppy onnistuu tehokkaimmin.<\/p>\n
Taitava oppija varioi itse omaa suoritustaan selvitt\u00e4\u00e4kseen mik\u00e4 toimii ja mik\u00e4 ei. Tietyll\u00e4 tavalla voidaan puhua omien rajojen l\u00f6yt\u00e4misest\u00e4. Kuortaneen voimaseminaarissa luennoinut tunnettu yleisurheiluvalmentaja ja biomekaniikan tutkija Frans Bosch on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 optimaalista suoritustekniikkaa ei ole olemassa \u2013 ei edes yksil\u00f6tasolla! H\u00e4nen mukaansa taitavuudessa on kyse kyvyst\u00e4 korjata virheit\u00e4. Ja kuinkas muuten virheit\u00e4 voi oppia korjaamaan, kuin tekem\u00e4ll\u00e4 virheit\u00e4 ja ottamalla opiksi niist\u00e4. Totta kai joku raja sent\u00e4\u00e4n on virheidenkin tekemisell\u00e4, suoritusvariaatiot, jotka riskeeraavat urheilijan terveyden eiv\u00e4t luonnollisestikaan tule kysymykseen. Boschin ajattelua tukevat Wolfgang Sch\u00f6llhornin tutkimukset, jotka osoittavat, ett\u00e4 kahta samanlaista suoritusta ei ole olemassa. Aina on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jokin eroavaisuus kahden suorituksen v\u00e4lille. Jos virhe m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n poikkeamaksi ideaalisuorituksesta ja jos ideaalisuorituksen identtinen toistaminen ei ole mahdollista, niin t\u00e4m\u00e4n logiikan mukaan \u201dvirheit\u00e4\u201d ei voi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Suoritusvariaatioiden olemassaolon hyv\u00e4ksyminen ja niiden tietoinen hy\u00f6dynt\u00e4minen taitojen oppimisprosessissa on iso edistysharppaus.<\/p>\n
Vanhan sanonnan mukaan (virheit\u00e4) tekem\u00e4ll\u00e4 oppii. Tehokas ja tuloksekas taitovalmennus hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 vaihtelun elementti\u00e4 harjoittelussa. T\u00e4st\u00e4 lis\u00e4\u00e4 jatkossa.<\/p>\n
Taitotohtori<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Ovatko virheet yst\u00e4vi\u00e4 vai vihollisia? Taitovalmennuksessa on perinteisesti uskottu, ett\u00e4 ainoastaan oikein tehdyt, onnistuneet suoritukset edist\u00e4v\u00e4t oppimista. Virheit\u00e4 on pidetty peikkoina, joita tulee pel\u00e4t\u00e4 ja v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Nykyaikainen taitovalmennus haastaa ja kyseenalaistaa t\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemyksen. Oikeastaan ei kannattaisi puhua lainkaan virheist\u00e4,<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[12,11],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/296"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=296"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/296\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":299,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/296\/revisions\/299"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=296"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=296"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.valmennustaito.info\/taito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=296"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}